Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen perhe ja muut ongelmat
Toivoton
31.12.2019 |
En enää tiedä mitä tehdä. Olen pitkäaikaissairas, opiskelen etänä ja käyn kuntoutusta. Miehen kanssa jatkuvia riitoja, meillä yksi yhteinen kouluikäinen lapsi sekä minun lapseni entisestä liitosta. Nyt ongelmaksi koitunut myös miehen perhe, miehen veli perheineen ei ole koskaan muistanut yhteistä lastamme mitenkään, vain me olemme aina muistaneet heidän lapsiaan mm. joulu- ja syntymäpäivälahjoin (Enkä tarkoita että lahjoja tarvitsisi ostaa, vain soittaminenkin lapselle syntymäpäivänään olisi mukava juttu). Mies ei tahdo ymmärtää tätä, vaan osti tänäkin jouluna lahjat veljen perheelle. Kun olen sanonut tästä että voisiko asiaa selvittää, mies suuttuu. Anoppi ei puutu, mutta halveksuu toista lastaan minulle.
Muut riitelyt johtuu rahasta, mies ei ymmärrä että olen pitkäaikaissairas, mutta yritän kovasti kuntoutuksen sekä opiskelun myötä päästä uudelleen kouluttautumaan - näin ollen uuteen työhön mutta joka kerta hän ottaa rahan puheeksi ja kun tulee riitaa ihan muista asioista kuten tällä kertaa veljestään sekä sättii ”mene töihin”, ”olen vain sinun elättäjä”, ”kaikkiko minun pitäisi maksaa”. Minun tuloni ovat n. puolet miehen tuloista. Mies ei osaa selvittää mitään puhumalla, vaan lakaisee kaiken maton alle. Riidat päättyvät vain siihen että mies tulee ja halaa, pyytää anteeksi ja se on siinä, taas jatkamme viikon kaksi normaalisti kunnes tulee sanomista. En oikeastaan uskalla puhua enää mistään henkilökohtaisista asioista miehelle, jottei hän riidan tullen käytä sitä minua vastaan. Olen miettinyt vakavasti eroa, lapset kärsivät jatkuvista riidoista, milloin mistäkin ja mies purkaa muita ulkopuolisia huoliaan myös tiuskimalla meille. Esikoiseni ei viihdy kotona, koska emme tee yhdessä perheenä enää oikein mitään - kun ei vaan huvita esittää miehelle iloista. Lapsia kohtaan teen kaikkeni jotta heillä olisi hyvä olla, hoidan kodin sekä kaiken lasteni juoksevista menoista. En enää tiedä mitä tehdä.
Kommentit (27)
Tuosta syystä en ikinä perustaisi uusperhettä. Siitä ei seuraa kuin ongelmia. Lapset ovat sekaisin ja aikuiset riitelevät. Miksi olet miehesi kanssa, jos on noin ikävää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap. Et sinä voi määrätä miten miehen veli käyttäytyy. Jos hän haluaa käyttäytyä urposti, niin hänellä on siihen oikeus. Ei asia ole sinun hallinnassasi.
Sen sijaan sinä perheinesi voitte siitä huolimatta käyttäytyä korrektisti. Mikä olisikin ihan tyylikästä.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja15 kirjoitti:
Siis jos 10 vuoteen (lapsen ikä) ollaan kutsuttu heidän perhe syntymäpäivillemme, kahville noin muuten, mutta joka kerta etsitään tekosyy sille ettei tarvitse tulla meille. Me käymme heidän kolmen lapsensa jokaiset syntymäpäivät, muistamme jouluna, konfirmaatiot, poikkeuksena yksi konfirmaatio jonka jälkeen suututtiin koska mieheni oli töissä ja minä sairaiden lapsien kanssa kotona.
Miksi ei voi muistaa konfirmaatiopäivänä, jos mies on töissä ja lapset sairaana? Ainakin meillä muistaminen on onnistunut ihan hyvin, ei sinne kirkkoon tarvitse mennä, kortti ja lahja riittävät hyvin.
Muistimme kortilla, tämä unohtui mainita. Eli meidän olisi pitänyt vielä lahjakin ostaa ja jatkaa tätä meillepäin muistamattomuutta?
Vierailija kirjoitti:
Voi ap. Et sinä voi määrätä miten miehen veli käyttäytyy. Jos hän haluaa käyttäytyä urposti, niin hänellä on siihen oikeus. Ei asia ole sinun hallinnassasi.
Sen sijaan sinä perheinesi voitte siitä huolimatta käyttäytyä korrektisti. Mikä olisikin ihan tyylikästä.
Tämä on totta, en voi hallita miehen veljen käyttäytymistä, eikä ole tarkoitustakaan. Mutta olen miettinyt että olisi ehkä helpompi kohdatakkin heitä (eli sukulaisia) jos asiaan saisi jonkin selityksen että miksi heiltä ei muisteta jouluntoivotuksin tai merkkipäivänä edes viestillä, kun tämä aina painaa mieltä tavatessa heidän juhlissaan. Mies vastasi nyt että on ostanut tänä jouluna lahjat sen vuoksi ettei halua käyttäytyä yhtä tökerösti LAPSIA kohtaan kuin veljensä ja siinä toivossa että veljellään heräisi vihdoin huomio asiaan, pahoin pelkään. Heillä jälleen yhdet juhlat keväällä tulossa, en tiedä miten lapsinemme menettelemme? Luultavasti jälleen siis menemme kalliin lahjan kanssa, kuten ensimmäiseen konfirmaatioonkin, tämän jälkeen meille päin ei tule edes tekstiviestiä onnitellakseen lastamme syntymäpäivänään. Me kävimme katsomassa jopa sairaalassa kun veljen lapset olivat syntyneet, meillä ei käyty vaan ensi kohtaaminenkin lapsemme kanssa tapahtui niin että veimme 2 viikon vanhan lapsemme heidän kotiinsa näytille.
No, tuo miehen veli on varmaankin yhtä tökerö tavalla tai toisella omia lapsiaan kohtaan. Miehesi taas haluaa, että nuo veljensä lapset saavat erilaisen mallin toimia tässä maailmassa. Näin saavat hyviä esimerkkejä siitä, miten kuuluu käyttäytyä. Minusta tuo on arvokasta, ja siihen tulisi sinunkin miestäsi kannustaa.
Ole tyytyväinen siihen, että miehen suvun parissa tämän veljen käytös ei ole hyväksyttyä. Sen pitäisi sinulle riittää. Maailmaan mahtuu ihmisiä, jotka eivät osaa, kykene, jaksa, ymmärrä, viitsi käyttäytyä oikealla tavalla. Nämä kannattaa jättää omaan arvoonsa eli ei kannata välittää puupennin vertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja15 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ap. Et sinä voi määrätä miten miehen veli käyttäytyy. Jos hän haluaa käyttäytyä urposti, niin hänellä on siihen oikeus. Ei asia ole sinun hallinnassasi.
Sen sijaan sinä perheinesi voitte siitä huolimatta käyttäytyä korrektisti. Mikä olisikin ihan tyylikästä.
Tämä on totta, en voi hallita miehen veljen käyttäytymistä, eikä ole tarkoitustakaan. Mutta olen miettinyt että olisi ehkä helpompi kohdatakkin heitä (eli sukulaisia) jos asiaan saisi jonkin selityksen että miksi heiltä ei muisteta jouluntoivotuksin tai merkkipäivänä edes viestillä, kun tämä aina painaa mieltä tavatessa heidän juhlissaan. Mies vastasi nyt että on ostanut tänä jouluna lahjat sen vuoksi ettei halua käyttäytyä yhtä tökerösti LAPSIA kohtaan kuin veljensä ja siinä toivossa että veljellään heräisi vihdoin huomio asiaan, pahoin pelkään. Heillä jälleen yhdet juhlat keväällä tulossa, en tiedä miten lapsinemme menettelemme? Luultavasti jälleen siis menemme kalliin lahjan kanssa, kuten ensimmäiseen konfirmaatioonkin, tämän jälkeen meille päin ei tule edes tekstiviestiä onnitellakseen lastamme syntymäpäivänään. Me kävimme katsomassa jopa sairaalassa kun veljen lapset olivat syntyneet, meillä ei käyty vaan ensi kohtaaminenkin lapsemme kanssa tapahtui niin että veimme 2 viikon vanhan lapsemme heidän kotiinsa näytille.
Selitys on se, että veli on itsekäs, ymmärtämätön, tökerö, tyhmä, idiootti, itsekeskeinen, sosiaalisissa suhteissa kykenemätön, kyvytön empatiaan, aivovamma jossain kohtaa aivoissa.
tuollaiset kannattaa jättää omaan arvoonsa. Mikään keskustelu ei sitä muuta.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ei voi muistaa konfirmaatiopäivänä, jos mies on töissä ja lapset sairaana? Ainakin meillä muistaminen on onnistunut ihan hyvin, ei sinne kirkkoon tarvitse mennä, kortti ja lahja riittävät hyvin.