Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen perhe ja muut ongelmat
Toivoton
31.12.2019 |
En enää tiedä mitä tehdä. Olen pitkäaikaissairas, opiskelen etänä ja käyn kuntoutusta. Miehen kanssa jatkuvia riitoja, meillä yksi yhteinen kouluikäinen lapsi sekä minun lapseni entisestä liitosta. Nyt ongelmaksi koitunut myös miehen perhe, miehen veli perheineen ei ole koskaan muistanut yhteistä lastamme mitenkään, vain me olemme aina muistaneet heidän lapsiaan mm. joulu- ja syntymäpäivälahjoin (Enkä tarkoita että lahjoja tarvitsisi ostaa, vain soittaminenkin lapselle syntymäpäivänään olisi mukava juttu). Mies ei tahdo ymmärtää tätä, vaan osti tänäkin jouluna lahjat veljen perheelle. Kun olen sanonut tästä että voisiko asiaa selvittää, mies suuttuu. Anoppi ei puutu, mutta halveksuu toista lastaan minulle.
Muut riitelyt johtuu rahasta, mies ei ymmärrä että olen pitkäaikaissairas, mutta yritän kovasti kuntoutuksen sekä opiskelun myötä päästä uudelleen kouluttautumaan - näin ollen uuteen työhön mutta joka kerta hän ottaa rahan puheeksi ja kun tulee riitaa ihan muista asioista kuten tällä kertaa veljestään sekä sättii ”mene töihin”, ”olen vain sinun elättäjä”, ”kaikkiko minun pitäisi maksaa”. Minun tuloni ovat n. puolet miehen tuloista. Mies ei osaa selvittää mitään puhumalla, vaan lakaisee kaiken maton alle. Riidat päättyvät vain siihen että mies tulee ja halaa, pyytää anteeksi ja se on siinä, taas jatkamme viikon kaksi normaalisti kunnes tulee sanomista. En oikeastaan uskalla puhua enää mistään henkilökohtaisista asioista miehelle, jottei hän riidan tullen käytä sitä minua vastaan. Olen miettinyt vakavasti eroa, lapset kärsivät jatkuvista riidoista, milloin mistäkin ja mies purkaa muita ulkopuolisia huoliaan myös tiuskimalla meille. Esikoiseni ei viihdy kotona, koska emme tee yhdessä perheenä enää oikein mitään - kun ei vaan huvita esittää miehelle iloista. Lapsia kohtaan teen kaikkeni jotta heillä olisi hyvä olla, hoidan kodin sekä kaiken lasteni juoksevista menoista. En enää tiedä mitä tehdä.
Kommentit (27)
Lähinnä muistaminen puolin ja toisin, toivoisin että veli voisi vaikkapa vain soittaa ja toivottaa veljen lapselle hyvää syntymäpäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aloittaja15 kirjoitti:
Lähinnä muistaminen puolin ja toisin, toivoisin että veli voisi vaikkapa vain soittaa ja toivottaa veljen lapselle hyvää syntymäpäivää.
Mutta eihän tämä asia koske MIESTÄSI mitenkään. Miksi syytät häntä? Syytön sinun miehesi siihen on mitä hänen veljensä tekee/jättää tekemättä.
Mutta voisihan mies ensisijassa tämän selvittää että miksi hänen veli ei huomioi veljen lapsia lainkaan? Pitäisikö siis laittaa lapsi selvittämään että miksi setä ei muista häntä?
Aloittaja15 kirjoitti:
Mutta voisihan mies ensisijassa tämän selvittää että miksi hänen veli ei huomioi veljen lapsia lainkaan? Pitäisikö siis laittaa lapsi selvittämään että miksi setä ei muista häntä?
Mitä ihmettä? Koska asia on vain SINULLE joku iso asia, niin kysy ITSE siltä veljeltä.
Oma sisareni muistaa lapsiamme aina, aina tulemalla syntymäpäiville paikalle tai jollei pääse niin edes lapselle tekstiviestillä, samoin kuin me heidän perhettään. Minusta tämä on vaan niin outo tapa toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi aiheuttaa miehen veljen ja minun välille mitään härdelliä. Minusta muistaminen on korrekti tapa, minkä haluaisin lapsienikin oppivan. Jos oma sisareni ei muistaisi 10 vuoteen lastanI mutta minä hänen niin kyllä se olisin minä joka häneltä asiasta kysyisin että mitä pahaa lapsi on tehnyt ettei häntä tarvitse muistaa ollenkaan?
Jaaha. Sun pitkäaikaissairaus taitaa olla päässä. Sen verran outoa ajattelua tosiaan, sori nyt vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aloittaja15 kirjoitti:
Lähinnä muistaminen puolin ja toisin, toivoisin että veli voisi vaikkapa vain soittaa ja toivottaa veljen lapselle hyvää syntymäpäivää.
Miehen veljellä ei siis ole tapoja. Ei se ole sun ongelma, älä turhaan ota siitä ongelmaa.
Keskity kasvattamaan omat lapset niin, ettei tällainen urpoilu jatku seuraavaan sukupolveen.
Aloittaja15 kirjoitti:
Mutta voisihan mies ensisijassa tämän selvittää että miksi hänen veli ei huomioi veljen lapsia lainkaan? Pitäisikö siis laittaa lapsi selvittämään että miksi setä ei muista häntä?
Ei sitä selvittää tarvitse, älä kiinnitä koko asiaan mitään huomiota. On se kumma kun pitää ihan tyhjästä itselleen ongelmia vääntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä siis riitoja kahden viikon välein siitä, että mies ei halua ottaa puheeksi veljensä kanssa tuota lahja-asiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo molemminpuolinen lahjominen kannattaa lopettaa. Ainakaan sinun ei kannata asiaan puuttua jos miehesi asian hoitaa. Jos vastalahjaa ei ymmärretä antaa niin asialle ei oikein voi mitään. Kaikki eivät ole lahjomisvimmaisia. Unohtaisin sinuna koko asian.
Minä en ole ikinä muistanut mitenkään sisarusteni lasten nimi- tai syntymäpäiviä! Tuosta nyt ei kannata
stressiä ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies saa tehdä rahoillaan ihan mitä haluaa, siihen ei sinun sairautesi tai opintosi vaikuta mitenkään. Jos mies haluaa ostaa veljensä lapsille lahjoja, niin siihen hänellä on oikeus, vaikka sinä olisit kuntoutustuella ja vaikka miehen veli ei lahjoisi lapsiasi.
Perusvika taitaa nyt kyllä olla muualla kuin miehen perheessä. Tunnut syystä tai toisesta kokevan tarvetta suurennella asioita ja tehdä niistä merkityksellisempiä kuin ne ovatkaan - jopa silloin, kun asia ei sinua mitenkään koske. Anna miehen ja veljen hoitaa omat välinsä ja osataa tai olla ostamatta omilla rahoillaan lahjoja ihan keille haluavat tai eivät halua. Elä sinä omaa elämääsi ja lopeta muiden asioista stressaaminen. Vaikka tämä nyt on ilkeä kommentti, niin kyllä tuosta aloituksesta minullekin tuli mieleen, että se pitkäaikaissairaus taitaa olla pääkopan puolella ja siksi kehittelet nyt kaikesta elämää suurempaa ongelmaa ja etsimällä etsit syyllisiä miehesi perheestä - omasi onneksi lienee kaikin puolin täydellinen jopa mieheltä kysyttäessä.
Kiitos että joku edes ymmärsi mitä tarkoitan. Ei ole siis riitoja tästä veli-asiasta kahden viikon välein, vaan kaikesta muusta pienestä mikä paisuu aina tuohon raha-asiaan. Olemme siis avioliitossa, +35 vuotias, ei ole oikein ketään jolle asioista puhua..
Ei, kyse ei ole LAHJOISTA, MATERIASTA, vain pelkästä muistamisesta. Mietin että jos jopa +60v. Anoppi ja (muu lähisuku)tämän ongelmaksi tunnistaa poikansa käytöksessä niin miksi se ongelma olisi vain minun päässäni.
Siis jos 10 vuoteen (lapsen ikä) ollaan kutsuttu heidän perhe syntymäpäivillemme, kahville noin muuten, mutta joka kerta etsitään tekosyy sille ettei tarvitse tulla meille. Me käymme heidän kolmen lapsensa jokaiset syntymäpäivät, muistamme jouluna, konfirmaatiot, poikkeuksena yksi konfirmaatio jonka jälkeen suututtiin koska mieheni oli töissä ja minä sairaiden lapsien kanssa kotona.
Aloittaja15 kirjoitti:
Siis jos 10 vuoteen (lapsen ikä) ollaan kutsuttu heidän perhe syntymäpäivillemme, kahville noin muuten, mutta joka kerta etsitään tekosyy sille ettei tarvitse tulla meille. Me käymme heidän kolmen lapsensa jokaiset syntymäpäivät, muistamme jouluna, konfirmaatiot, poikkeuksena yksi konfirmaatio jonka jälkeen suututtiin koska mieheni oli töissä ja minä sairaiden lapsien kanssa kotona.
Kaikki me ymmärrämme, tämä harmittaa sinua. Miestäsi se ei harmita. Jos asia vaatii mielestäsi selvittämistä, niin voit selvittää sen. Se ei ole miehesi tehtävä. Ei, vaikka et halua härdelliä. Ehkä mieskään ei halua? Et voi vaatia miestä hoitamaan sinua vihaavia asioita vastoin hänen tahtoaan. Et, vaikka anoppikin ihmettelisi. Joko hyväksyt tai toteat, ettet halua olla sellaisen miehen kanssa enää avioliitossa. Vaatimukset ei auta yhtään mitään.
Alue: Aihe vapaa
En nyt oikein ymmärrä mikä ongelma tuo lahja-asia sinulle on. Jos kerran mies ne rahat lahjoihin tienaa, niin kai hän nyt saa ostaa lahjoja myös veljen lapsille, vaikka ei veli ostaisikaan teidän lapsille takaisin.