Lapset pitäisi tehdä nuorena - töitä ehtii tehdä vanhana

Lapset kannattaa hankkia silloin kun itselläkin on vielä omien aivojen kehitys kesken eli alle 25v.

Kun tekee lapset 40-vuotiaana, niin 70-vuotiaana eläkkeelle päästessä on sitten vapaa hoitamaan lapsenlapsia.

Vierailija kirjoitti:

Hyvät valinnat kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse valinnut tuon otsikon mukaisen järjestyksen tehdä asiat elämässäni ja olen erittäin tyytyväinen valintaani. Lapset 19- ja 21-vuotiaana, sitten yliopistoon ja nopeasti valmistuminen, ja työelämään. Opiskelun kanssa sopi todella hyvin yhteen pienten lasten äitiys, ja sitten kun valmistui ja meni töihin lapset ei ihan niin pieniä ollutkaan enää. Nyt olen 34 v eikä käy kateeksi ikäisiäni kollegoita joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Omat alkaa olla jo itsenäisiä ja isoja, ja voin keskittyä uraan rauhassa.

Mutta kyllä siitä kanssaihmisiltä aikanaan kovaa kritiikkiä sai, että alkoi lapsentekoon ennen kouluja, ja ennen kuin on niitä varaa itse elättää. Kaikki "povasivat", että kyllä ne koulut jää ja paskaduuneja tulen tekemään loppuikäni. Vaan eipä jääneet koulut.

Minä sain pari lastani kolmekymppisenä. Oli sekin oikein hyvä valinta. Oli takana korkeakouluopiskelut, työkokemusta, matkustelut, harrastukset, huoleton onnellinen opiskelijanuoruus ym. Aikuisena ja aikuisen järjellä valittu puoliso. Ja nyt toistakymmentä vuotta myöhemminkin kaikki kivasti, sama hyvä puoliso ja lapset jo melko isoja. Nyt pidetään hauskaa vielä perheenä, matkustellaan, harrastetaan jne.

Näin 'valitsee' suurin osa. Koska yhteiskunnan tuet siihen ohjaavat. Mutta onko oikein rangaista toisin valitsevia heikommalla toimeentulolla?

Mun mielestä jokaisen hankkiessaan lapsia tulisi lähtökohtaisesti miettiä myös toimeentuloa ja sitä, millä ne lapset elätetään. Ei voi olettaa, että

yhteiskunta kustantaa kaiken. Joku vastuu aikuisilla ihmisilläkin pitää olla omasta elämästään - saati sitten viattoman lapsen.

Vaimo sais tuota äitysrahaa tms enemmän kuin minä palkkaa.

Ja itselläkin palkka yli 40ke vuodessa.

Ihan tyytyväisiä oltiin.

No kyllä siinä rumbassa helposti jää koko työelämästä syrjään tai saa enää korkeintaan hanttihommia.

Vaimoni opiskeli parikin ammattia ja teki töitä pari vuotta. Saimme 5 lasta ja nyt 46- vuotiaana yrittelee takaisin työelämään.

On toki muutaman vuoden tehnyt varastohommia osa-aikaisesti.

Ensimmäinen opiskeltuammatti oli täydellinen huti, ei auta työllistymisessä, toisesta on ajanut aika ohi...

Kaupan kassalle osa-aikaiseksi näkyy pääsevän.