Olisitko nyt kuolleena jos ei olisi nykylääketiedettä?

Jo äitini olisi saattanut kuolla, hän oli keskonen.

Isäni olisi kuollut ennen lastensaantia suolitukokseen.

Itse olisin ainakin huomattavasti huonommassa jamassa, koska kärsisin kroonisesta veriripulista ja sen myötä neste- ja ravinnehukasta. Tosin sairaus (colitis) on elintasosairaus jonka sanotaan yleistyneen korkeamman elintason myötä - minä kuitenkin perinyt isältäni luultavasti.

Olisin kuollut sydänkohtaukseen kilpirauhasen liikatoiminnan seurauksena.

Ketjun perusteella ihmiskuntaa ei olisi olemassakaan. 

Kuitenkin suurimman osan historiaa on pärjätty ilman nykylääketieteen hoitoja. Jokin puoskari on tullut yleensä vain pahentamaan tilannetta. 

Silti useat ovat selvinneet. Totta kai kuolleisuus on ollut suurta, mutta ei nyt sentään sataprosenttista kuten voisi täältä päätellä. 

Synntyksissäkin kyläkätilön kanssa kuoli loppujen lopuksi "vain" pari prosenttia äideistä 1700-luvulla, lapsista kyllä jopa 10 prosenttia. 

Silppu kirjoitti:

Olisin saanut pitää lisääntymiskykyni

Parempi kaikille, varsinkin niille syntymättömille lapsille, että et saanut pitää. Tuollainen ihmisperse pilaa jo nykyistenkin läheistei elämän niin vielä muka lisää lapsia olisi pitänyt saada...

Vierailija kirjoitti:

Lapsena olisin kuollut varmasti useamman kerran runsaaseen nenäverenvuotoon. Verta tuli usein _voimakkaasti_ lähes tunninkin putkeen (noissa tapauksissa suoni käytiin tietenkin polttamassa että vuoto ei kestänyt pidempään), kerran muistan paineen olleen niin kova että verta tuli silmästä ja oksensinkin sitten sitä, kun valui mahalaukkuun. Toki nenäverenvuodon kautta verenhukkaan kuoleminen saattaisi kestää useammankin tunnin, että sinänsä riski ei ole niin suuri. Mutta ken ties mitä olisi käynyt ilman noita suonien polttamisia lapselle. Verenvuotoanemiakin oli yllättäen myös, siihen olisinkin sitten viimeistään varmaan mennyt. Muistan vieläkin sen verenvuodon jälkeisen heikon olotilan ja päivittäiset rautakapselit, viikottaiset hemoglobiinin mittaukset.

Niitä verisuonia on osattu polttaa umpeen about siitä lähtien kun jollain vuosituhansia sitten välähti yhtälö jotain polttavan kuumaa+verta vuotava kohta=veren vuoto lakkaa.

Vaikea sanoa. Minulla ei ole ollut mitään todella vakavia sairauksia, mutta mistä sen tietää, kuinka pahoiksi erinäiset infektioni ilman antibiootteja olisivat äityneet.

Olisin varmaan kuollut jo syntyessäni, koska synnyin etuajassa. Viimeistään olisin delannut 7-vuotiaana umpilisäkkeen tulehdukseen. Senkin jälkeen oisin kuollut jo monta kertaa mm. viisaudenhampaiden tulehduksiin, jotka on vaatineey antibiootteja....

Olisin varmaan kuollut synnytykseen; äidilläni on liian kapea lantio luonnolliseen synnytykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Ketjun perusteella ihmiskuntaa ei olisi olemassakaan. 

Kuitenkin suurimman osan historiaa on pärjätty ilman nykylääketieteen hoitoja. Jokin puoskari on tullut yleensä vain pahentamaan tilannetta. 

Silti useat ovat selvinneet. Totta kai kuolleisuus on ollut suurta, mutta ei nyt sentään sataprosenttista kuten voisi täältä päätellä. 

Synntyksissäkin kyläkätilön kanssa kuoli loppujen lopuksi "vain" pari prosenttia äideistä 1700-luvulla, lapsista kyllä jopa 10 prosenttia. 

Hei haloo... ketjun ihmiset olisivat kuolleet _aikaisemmin_ ilman nykylääketiedettä, niin kuin ennen vanhaankin väki joutui hautaan paljon nuoremmalla iällä.

Olisin kuollut omaan syntymääni. Olin syntymässä niska täysin taaksepäin taitettuna, kasvot edellä = niska napsahtaa poikki. Synnyin sektiolla.

Lapsuuden korvatulehduksista olisin selvinnyt, mutta munuaistulehdus 17-vuotiaana oli sen verran rankka että henki olisi todennäköisesti mennyt ilman hoitoa.

Lapsena sairastin sikotaudin ja tuhkarokon niin kuin kaikki muutkin.

Niihin ei kukaan tuntemani kuollut.

Tulirokkoon sain antibiootit eli siitä paraneminen olisi ollut epävarmempaa.

Mummoni sisko kuoli siihen.

Muutama angiina ja virtsatietulehdus: miten olisi käynyt ilman antibiootteja.

Synnytykset menivät ok.

Tulehtunut hammas ja poski olisi ollut riski .

Hammas olisi tosin poistettu vaikka kyläsepällä että ehkä ei kuitenkaan kuolemaksi.

Mutta sitten kolme eri syöpää olisivat vieneet minut.

Olisin nyt haudassa.

Tosin olin jo yli 50 v kun sain ensimmäisen eli entisinä aikoina harva kai elikään kovin vanhaksi.

Ilman rokotteita hyvin mahdollista. Muuten ei ole tainnut olla mitään joka olisi tappanut ilman vaikkapa antibiootteja tai leikkauksia.

Nyt täytyy koputtaa puuta, koska en ole vielä ollut tilanteessa, jossa olisin tarvinnut antibioottia. Lapsena sairastin kaikki lasten taudit kuten tuhka- ja vihurirokon, sikotaudin ja hinkuyskän. Minua ei ole leikelty, eikä paikattu. Olen 69v.

Olisin saattanut kuolla synnytykseen, lapseni siinä ainakin olisi kuollut.

Käsittämätöntä miten jotkut haluaa synnyttää kotona avun ulottumattomissa. Kiva jos kaikki menee hyvin, mutta ei minunkaan tapauksessani ollut ennen ponnistusvaihetta mitään viitteitä siitä että jokin olisi hätänä.

Molempiin synnytyksiini, olen 25v :(

Olisin kuollu pitkälle levinneeseen syöpään, jos en olisi matkustanut USA:aan saamaan nykyaikaista hoitoa.

Suomessa en uskalla asua, koska terveydenhuolto 20 vuotta sivistynyttä maailmaa jäljessä.

N. 47

Atlanta

Keuhkokuume, 38-vuotiaana.

Omalla kohdalla loppu olisi todennäköisesti tullut jo kohdussa tai pian syntymän jälkeen (komplisoitunut kaksosraskaus , ennenaikainen syntymä). Myöhemmin olisin kuollut keuhkokuumeeseen, anafylaktiseen shokkiin tai verenmyrkytykseen.

Olisin kuollut synnytykseen. Iso lapsi ja pieni äiti.

Autokolariin en olisi kuollut enkä rampautunut, koska tuskin olisi ollut autojakaan tai päälle ajavia myyntipäällikköjäkään, jos kerran puhutaan nykyaikaa varhaisemmasta ajasta.

Olisin varmaan kuollut 1. synnytykseeni. Lapsi olisi kuollut myös. Nyt toivuin todella nopeasti ja lapsi syntyi täysin terveenä.