Luetellaan tänne Tk- lääkäreiden "parhaat" diagnoosit ja hoito-ohjeet

mulle tuli eka kertaa keuhkoputkentulehdus. lääkäri oli kirjannut, että jatkuvasti tulehduksia ! ja että hän suosittelee asiakkaalle sukupuolitautitestejä, koska keskusteluissa tuli ilmi, että potilas harrastaa vapaata seksiä ?

no, paikkana Oulu ja lääkärinä 30v lestamies. en keskustellut lääkärin kanssa mitään seksielämästäni. 

Päivystävän lääkärin mielestä raju, kaksi päivää kestänyt nenäverenvuotoni johtui kuivista limakalvoista. Sain ohjeen hankkia ilmankostuttimen ja Bepanthenia. Ryhdyin hankalaksi enkä suostunut lähtemään kotiin ennen kuin syy selvitettäisiin.

Seuraavana päivänä minut leikattiin kiireellisenä tapauksena yliopistollisessa sairaalassa, koska näköhermolle verta kuljettava valtimo oli ratkennut. Hyvä etten sokeutunut tai kuollut.

Suosittelin lääkärinä potilasta jatkamaan tupakointia. Tarkoitus oli kirjata, että suositellaan tupakoinnin lopettamista.

Mulla oli labrakokeidenkin perusteella kilpirauhasen vajaatoimintaa. Paino noussut 6 kg ja monia muitakin oireita. TK-lääkäri kirjoitti Kantaan (minua näkemättä ja kuulematta): Potilaan pitää hankkia kuntopyörä ja lisätä liikuntaa ja seurata ettei paino enää nouse, ja ruokalautaselle puolet vihanneksia. Menin yksityiselle tulosten kanssa, sain lääkityksen ja oireet hävisivät.

Mun mies alkoi kusta verta kesämökillä ja lääkärin mielestä oli sukupuolitauti. Koetti muakin passittaa testeihin. Vaikka bakteeriviljelyssä näkyi,että virtsa oli täynnä bakteereja niin silti painosti meitä käymään yhdessä testeissä. Ei menty.

Minulla oli lapsena toistuvasti pientä lämmön nousua ja voimakkaita vatsakipuja, joiden vuoksi kävin usein lääkärissä. Näin jälkeen päin ajateltunat lääkärit olivat todella kekseliäitä diagnooseja keksiessään.

Yhden lääkärin mukaan minulla oli suolisolmu. Hoidoksi määräsi kauravelliä. Olin silloin eka luokalla koulussa.

Kauravellin syönnin seurauksena kivut pahenivat ja sain lähetteen keskussairaalaan. Lääkärit olivat ymmällään. Sitten yksi keksi, että minulla on poskiontelon ja ontelot pitää punkteerata, jotta mätä saadaan pois. Eivöt keskustelleet asiasta vanhempien kanssa lainkaan.  Niinpä toimenpide tehtiin sitten väkisin: itkin ja huusin, kun kaksi hoitajaa piti kiinni ja kolmas tunki punkteerausneuloja sieraimiin. Sitten huuhdottiin ja lääkäri oli tosi hämmästynyt, kun mätää ei tullutkaan.

Vuoden ajan kerran kuussa  kävin keskussairaalassa tutkittavana. Vuoden kuluttua seuranta päätetiin lopettaa ja dignoosiksi sain "kuukautisia ennakoivat vatsakivut". Olin tuolloin kahdeksan vuotias ja kuukautiset alkoivat 12 v.

Tuon jälkeen sain tk-lääkäriltä mm. vatsakatarri- ja vatsahaava-diagnoosit. Lääkitys aina diagnoosinmukainen. Kun lääkityksistä ei ollut mitään hyötyä, taas tutkitiin ja uudi diagnoosi.

Päälle 30-vuotiaana kivut pahenivat entisestään, laihduin ja suoli toimi tosi vilkkaasti. Nyt sitten sain lähetteen yliopistolliseen sairaalaan. Tutkimusta tehtiin sulkumenetelmällä mm. syöpä. Lopulta oli suljettu pois liuta sairauksia ja lääkäri totesi, että minulla on ärtyvä suoli. Minä sanoin, ettei siinä laihdu lyhyessä ajassa niin paljon kuin minulta on painoa lähtenyt ( normaalipainosta alipainoiseksi). Lääkäri kysyi, paljonko paino on pudonnut. Vastasin reilu seitsemän kg. Lääkäri totesi, eikös se ole hyvä, että paino on pudonnut😒. Sanoin, ettei se niin ole ja syy pitää löytyä. Lopulta sitten tutkittiin mahdollinen keliakia. Sieltä se syy löytyi. Gluteenittoman ruokavalion myötä vatsaoireet helpottuivat, mutta vuosikymmeniä hoitamattomana ollut keliakia on jättänyt jälkensä, joista kärsin lopun elämäni.

Paljon muitakin virheellidiä diagnooseja olen saanut, mutta niiden kertomiseen menisi päivän verran aikaa. Pahinta kaikista on se, jos on jokin krooninen sairaus sen piikkiin lääkärit helposti panevat uudetkin oireet. Saa vuosia jankuttaa lääkäreille samasta asiasta, ja lopulta pääsee tutkimuksiin ja sitten oireiden taustalta löytyykin uusi sairaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä hyväkuntoinen ihoni alkoi kukkia kasvoissa leuassa ja suun ympärillä. Menin näyttämään ja nuori lääkäri vaan sanoi, että nuo ihottumat nyt voi olla mitä vaan, kokeile vaikka kortisonia.

Näin tein ja kuukauden päästä ihoni oli entistä pahemmassa kunnossa. Menin uudelleen terveysasemalle. Nyt sattui vanhempi lääkäri, joka vain vilkaisi naamaani ja sanoi, että kyseessä on suunympärysihottuma (perioraalidermatiitti), johon tarvitsen kahden kuukauden antibioottikuurin. Lopuksi sanoi, että älä laita siihen ainakaan kortisonia.

Ymmärrän kyllä, että ihottumat voivat olla vaikeita diagnosoitavia jos ei ole paljon kokemusta. Mutta olisin arvostanut sitä jos tämä ensimmäinen lääkäri olisi konsultoinut kokeneempaa kun ei ollut mitään hajua mistä oli kyse. Sitä hän ei kuitenkaan halunnut tehdä. Eihän tuossa mistään vakavasta ollut kyse, mutta aika huonoon kuntoon iho pääsi kun en saanut oikeaa hoitoa heti.

Itse kärsin tästä ongelmasta myös. Joillakin auttaa kortisoni, joillakin antibiootti joillakin ei kumpikaan. Molemmilla on ikävät sivuvaikutukset.

Ruusufinnivoide auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä hyväkuntoinen ihoni alkoi kukkia kasvoissa leuassa ja suun ympärillä. Menin näyttämään ja nuori lääkäri vaan sanoi, että nuo ihottumat nyt voi olla mitä vaan, kokeile vaikka kortisonia.

Näin tein ja kuukauden päästä ihoni oli entistä pahemmassa kunnossa. Menin uudelleen terveysasemalle. Nyt sattui vanhempi lääkäri, joka vain vilkaisi naamaani ja sanoi, että kyseessä on suunympärysihottuma (perioraalidermatiitti), johon tarvitsen kahden kuukauden antibioottikuurin. Lopuksi sanoi, että älä laita siihen ainakaan kortisonia.

Ymmärrän kyllä, että ihottumat voivat olla vaikeita diagnosoitavia jos ei ole paljon kokemusta. Mutta olisin arvostanut sitä jos tämä ensimmäinen lääkäri olisi konsultoinut kokeneempaa kun ei ollut mitään hajua mistä oli kyse. Sitä hän ei kuitenkaan halunnut tehdä. Eihän tuossa mistään vakavasta ollut kyse, mutta aika huonoon kuntoon iho pääsi kun en saanut oikeaa hoitoa heti.

Itse kärsin tästä ongelmasta myös. Joillakin auttaa kortisoni, joillakin antibiootti joillakin ei kumpikaan. Molemmilla on ikävät sivuvaikutukset.

Ruusufinnivoide auttaa.

Metronidatsoli siis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoi koneelta mitä lääkettä olin edelliseen flunssaan saanut.

- oliko tää hyvä? Laitetaanko sitä?

Miksi flunssaan ylipäätään on määrätty lääkettä?

No duact esimerkiksi on sellainen mikä pysäyttää nenän vuotamisen.

Sun hoidetaan silloin oiretta, ei sairautta. Kaikilla lääkityksellä on potentiaalisia haittavaikutuksia, joten se vetääkö tavan flunssa nuhaan Duactia on kyseenalainen ratkaisu. Nuha paranee itsestään.

No ilmankos mihinkään ei saa enää mitään apua, kun oireita ei saa hoitaa lääkkeillä. Mitä se haittaa, jos kovan nuhakuumeen aikana käyttää oloa helpottavia lääkkeitä? Tai jos ottaa kipuun särkylääkettä? Koska kipukin on oire. Joo, kyllähän keuhkokuume ja syöpäkin paranee itsestään, ei niihin kannata mitään lääkkeitä käyttää.

Tai jos on vaikka jalassa murtuma, niin ei tietenkään pidä siihen kipuun ottaa mitään lääkettä. Murtuma paranee itsestään. 

Minulla oli välilevynpullistuma nuorena ja kerroin sairaanhoitajalle selvästi että selkäkipu säteili jalkaan yms. Epäili ensimmäisenä "Vaikeaa noidannuolta" ja sitten kuukausien epäonnistuneen hoidon jälkeen jotain hyvin harvinaista tautia kunnes vasta magneettikuvauksessa vihdoin asia selkeni.

Sain tinnityksen kun kun joku paukautti pussin lähettyvillä, korva meni välittömästi pahassti tukkoon (en kuullut oikein mitään). Menin varmuuden vuoksi lääkäriin. Mitä teki lääkäri, ensinnäkään ei uskonut että se johtui pussin pamauttamisesta syntyneestä äänestä, vaan kyse jostain ihan muusta. Kun ihmettelin että miksi se meni sitten sillä samalla sekunnilla lukkoon, niin sanoi että vain puhdasta SATTUMAA!!!! Miten kukaan lääkäri voi olla niin tyhmä, jokainenhan tajuaa jo tuosta mistä johtuu. Vai mitä? Noh, sain antibioottikuurin, vaikka sanoi että ei mitään tulehdusta näkynyt. Mutta varmuuden vuoksi! Tapahtuneen jälkeen korva aukesi vihdoinkin ja jätti jälkeensä pahan tinnityksen. Onneksi olen jo nyt oppinut elämään edes jotenkin asian kanssa.... alussa oli todella vaikeaa.

Kävin tk-lääkärissä ihan muusta syystä. Lääkäri katsoi tietojani ja vanhoja röntgenkuvia (ei liittynyt asiaan) sieltä (synnynn. lonkkavika) ja tokaisi: tuohon sulle vaihdetaan kuusikymppisenä tekonivel, sillä sinä sitten porskutat hautaan saakka. Varsinainen asia jäi hoitamatta. Olin 36-vuotias.

Vierailija kirjoitti:

"Onneksi" olen allerginen Buranalle, niin eivät voi sitä määrätä. Usein sitä kyllä tuputetaan vaikka lukee riskitiedoissa.

Panadolia sitten määrätään, joka ei auta sitäkään vähää. No mahdollisen kuumeen saa sillä yleensä laskemaan, ei muuta hyötyä.

Terv. Tuki- ja liikuntaelinsairas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketiede pelaa myös todennäköisyyksien avulla, tietenkin. Jos kuulet kavioiden kopsetta se ei ole seepra. 

Ei varmaankaan ole, koska seepra on sorkkaeläin :-)

Vitut on. 

"Seepra on itäisessä ja eteläisessä Afrikassa elävä valkomustaraidallinen kavioeläin joka kuuluu hevoseläinten heimon Equus-sukuun".

Vierailija kirjoitti:

Heti taas alapeukutetaan kun uskalletaan mainita sana ylipaino. Miksi sinne päähän ei mene että se on syy ja riski moneen sairauteen. Ja tuolla edellisessä kommentissa vielä raskaana oleva ylipainoinen äiti. Riski kahdelle ihmiselle. Itsekkyyttä pahimmillaan. 

Jaa että sitten yhtäkkiä paikanpäällä laihdut lääkärin käskystä että suostuisi edes tutkimaan joopajoo

Vierailija kirjoitti:

Ihme kirjoitti:

Mitenköhän nää lääkärit aina viisastuu kun ne siirtyy tk:sta illaksi yksityiselle puolelle? Samat lääkärit toimii molemissa.

Tk:ssa ainakin evätään tutkimuksia ja hoitoa rahan vuoksi. Siellä on myös muita erikoisia tapoja, mitkä haittaa hoitoa. Ja myöskään kaikki ei tee yksityisellä iltatöitä.

Terveyskeskussäästöjen takia moni vaiva pahenee ja sitten joutuu erikoissairaanhoitoon, joka sitten maksaakin "takamaanmansikoita" hyvinvointialueille ja veronmaksajille. Että miten meni noin niinkuin lääkärien mielestä (sanontaa mukaillen).

Ei

Pitkään jatkunut yskä paheni vaan, yskänlääkettä erilaisia ja liikuntaa pitäisi lisätä-> oli imusolmukesyöpä ja ehti levitä niin että ei voitu enää tehdä mitään.

Varusmiehenä -77 kipeytyi jalkapöytä, kovasti nilkutin. Epäilivät marssimurtumaa ja jalka kuvattiin mutta ei löytynyt murtumaa. Lääkäri sanoi että laitetaan idealside ja kelpaa palvelukseen. 

Hoitaja rupesi laittamaan idealsidettä niin sanoin hoitajalle että pistä käsi tuohon jalkapöydän päälle ja mitä sinä tunnet sormilla kun kipristän varpaita ylös ja alas. Joo, sieltä tuntuu rutinaa, ja lähti hakemaan lääkäriä takaisin. Tuli hetken päästä takaisin, yksin, ja sanoi lääkärin todenneen että kyseessä jännetupentuleluhdus, sain pillereitä ja muistaakseni 1-2 viikon VMTL eli Vapautus Marssi-, Taistelu- ja Liikuntakoulutuksesta.

Hengästyessä sydän alkaa jumittaa miten sattuu, nuori hoitaja naureskeli että sellaista se on kun alkaa 40 olemaan, vaadin tutkimuksia ja rasitus koe keskeytettiin, oli vasen haarakatkos ja epäiltiin sydänlihastulehdusta.