Luetellaan tänne Tk- lääkäreiden "parhaat" diagnoosit ja hoito-ohjeet

Vierailija kirjoitti:

Munasarjasyöpä diagnosoitiin terveyskeskuksessa laktoosi-intoleranssiksi koska "vatsaa vähän turvottaa".

Voi ei .( Selvisit kuitenki koska kirjoittelet täällä, se on hyvä. 

Kaikki kokemuskeni tk-lääkäreistä ovat sitä itseään. Täysin ammattitaidottomia omalla alallaan. Kuinka noille voidaan maksaa edes palkkaa?

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Valitin lääkärille kivuista. Naureskeli että tuon ikäisillä kipuja pitää ollakin. Ei kysellyt enempää.

Kyselin lääkäriltä lukeneeni lehdestä että ovat keksineet uuden hoitomenetelmän. Eturauhaspotilaat voidaan hoitaa nyt kivuttomammin ja vähemmillä sivuvaikutuksilla kuin nykyisillä menetelmillä. Lääkäri vastasi että höpöhöpöjuttuja. Minä kysyin että ei kai ne toimittajat keksi omasta päästä näitä juttuja? No onhan se totta, mutta tämä lääke on niin kallista ettei näitä köyhille anneta. Näin lääkäri. Suoraa puhetta.

Tämmöisiä lääkäreitä meillä täällä Oulussa on.

 

Hyvä provo. 

Kalliiseen lääkkeeseen saa yleensä KELA-korvauksen jos hoito on arvioitu aiheelliseksi ja että potilas siitä hyötyy. Joskus lausunto pitää saada erikoislääkäriltä. Mene sellaiselle niin asia selviää. 

Toimitt

Nuo tuon tyyppiset lehtijutut voi olla myös jotain ihan tosiaan uusia, mahdollisesti vielä kokeiluvaiheesse olevia lääkkeitä, joille ei ole edes myyntilupaa Suomessa vielä. Puhumattakaan että ois päässyt osaksi hoitosuosituksia ja saanut kelakorvattavuutta. Ja alkuunhan uudet kalliit lääkkeet ja menetelmät rajataan (tai siis julkinen sektori osallistuu kustannuksiin ) vain niille joille ei muut lääkkeet ja menetelmät käy. Koska niitä halvempiakin menetelmiä on.  

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soitin vaimon puolesta päivystykseen kun häneltä oli lähtenyt täysin ääni ja oli ollut jo viikon poissa. Päivystyksestä käskettiin pyytää hänet puhelimeen, kun ei voinut minun kanssani asioida. No ei meinannut tulla puhelusta mitään kun ei vaimo pystynyt edes sotuaan kunnolla kertomaan. Pyydettiin puhelimessa vain toistamaan ja puhumaan hieman kovempaa...

 

Oletko sinä kenties minun mieheni? Minulle kävi sama ja vielä kahdesti, ensin hoitaja vaati itse tulemaan puhelimeen ja sitten toinen hoitaja tk:ssa ei antanut miehen tulla puhumaan puolestani vaan sanoi, että kyllä potilaan pitää itse pystyä kertomaan oireet. Siinä sitten koettivat saada selkoa kähinästäni ja paikan päällä jouduin ottamaan elekieltäkin avuksi (hoitaja kysyi onko muut paikat kipeät kuin kurkku, tökin

Pitäisikö näissä tapauksissa olla se joku kohta ruksittuna jossain, että omaisella on lupa hoitaa asioita?

Mulla sattui joskus paniikkikohtaus, Haukion happea täristen sikiöasennossa vessan lattialla. Äitini soitti psykiatrian päivystykseen että tää tyttö pitää saada hoitoon. Mä en pystynyt puhumaan, joka kerta kun he intti että täytyy mun kanssa puhua, menin vain enemmän pihalle. Äitini vihdoin karjaisi, että "antakaa vaan se stanan aika tajuatteko te, että tuo ei pysty puhumaan nyt????! "

No sain jopa ajan. Vähän järkeä näihin. Sama sota kun mulla oli kurkkupaise eikä ääntä tullut pihaustakaan.

Valitin väsymystä lääkärille terveyskeskuksella. Sanoi; kaikki nyt sattuu olemaan väsyneitä. Paljastui vuosien päästä CVI immuunipuutos ja harvinaisreuma MCTD.

Penistä luultiin kasvaimeksi.

Raskauden tuomat kivut olikin tuulimunaraskaus eli möykky ilman kehittyvää alkiota. 

Purentakipu olikin pahasti särkevä hammas, mikä piti juurihoitaa. 

Nämä nyt ei virheitä ole. Mutta olin siis nuorena pyöreäkasvoinen. BMI oli kuitenkin 19.5.

Minulla puhkesi umpisuoli 14 vuotiaana. Makasin sairaalassa odottamassa lääkäri kiertoa. Tuli naislääkäri opiskelijoiden kanssa ja selitti vuoteeni vieressä, että tulee hankala leikkaus, kun tällä tytöllä on niin paksu rasvakerros ( leikattiin siis myöhemmin, kun jotenkin kotelotui puhjettuaan, eikä levinnyt vatsakalvoille tms)

Hain e pillerit 15 vuotiaana, niin th sanoi, että miten meinaat näitä syödä, kun olet niin lihava

 Myös myöhemmin sain kuulla, että olet ylipainoinen, ala laihduttaa, niin vaiva menee ohi.

Silloin oli muotia löysät paidat farkkujen päällä, joten se pyöreä naama vain aina näkyi.

Tämän tuloksena oireilun jonkin aikaa bulimiaa, kun yritin epätoivoisesti laihduttaa. Onneksi meni ohi ja naamakin aikuistui. Loppui sitten se lihavuudesta puhuminen

En lukenut kuin muutaman, mutta on hurjia juttuja. Itsellä pelkästään positiivisia kokemuksia tk-lääkäristä. Parempaa, paneutuvampaa ja empaattisempaa en ole tavannut missään muualla kuin omassa terveyskeskuksessa. Sain oikean diagnoosin, sain avun ja paranin. Olen kiitollinen!

Vuosia huonot veriarvot kuitattu johtuvan tupakan poltosta. Kas kun ei kellään toisella tuntemallani tupakoitsijalle ole veriarvoissa ollut mitään vikaa. Nyt tuli uusi lääkäri taloon ja teki välittömästi lähetteen etikoissairaanhoitoon. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Valitin lääkärille kivuista. Naureskeli että tuon ikäisillä kipuja pitää ollakin. Ei kysellyt enempää.

Kyselin lääkäriltä lukeneeni lehdestä että ovat keksineet uuden hoitomenetelmän. Eturauhaspotilaat voidaan hoitaa nyt kivuttomammin ja vähemmillä sivuvaikutuksilla kuin nykyisillä menetelmillä. Lääkäri vastasi että höpöhöpöjuttuja. Minä kysyin että ei kai ne toimittajat keksi omasta päästä näitä juttuja? No onhan se totta, mutta tämä lääke on niin kallista ettei näitä köyhille anneta. Näin lääkäri. Suoraa puhetta.

Tämmöisiä lääkäreitä meillä täällä Oulussa on.

 

Hyvä provo. 

Kalliiseen lääkkeeseen saa yleensä KELA-korvauksen jos hoito on arvioitu aiheelliseksi ja että potilas siitä hyötyy. Joskus lausunto pitää saada erikoislääkäriltä. Mene

Missä se hintaraja menee? 

Psykiatriassa ainakin jo heti alussa lääkettä saa (ja on jopa suotavaa) antaa ihan jokaiselle. Kunhan ei ole bentso tms totta kai. 

Psykoosilääke Seroquelia on vuosituhannan alusta lähtien annettu kaikille. Vaikka halvempia ja potilaan oireeseen tarkoitettuja lääkkeitä olisikin ollut pitkä liuta kokeilematta. 

Vierailija wrote:

Vuosia huonot veriarvot kuitattu johtuvan tupakan poltosta. Kas kun ei kellään toisella tuntemallani tupakoitsijalle ole veriarvoissa ollut mitään vikaa. Nyt tuli uusi lääkäri taloon ja teki välittömästi lähetteen etikoissairaanhoitoon. 

iselläni luki sairaalan tiedoissa, että tupakoin vaikken ole koskaan tupakoinut. hoitaja yritti muuttaa tietoa koneella mutta järjestelmä ei antanut muuttaa sitä.

Ikänäkö sanoi tk-lääkäri. Privaatin (ja itseni) mukaan jälkikaihi. Eipä saanut uusia laseja ilman leikkausta, vaikka omalääkäri-tantta olisi niin halunnutkin. 

Korvakipuun määrättiin antibioottikuuri. Korvan perällä oli vaikkutappi. Kipu ei loppunut, joten menin uudestaan eru lääkärille, joka sanoi että eihän tämä särky lääkkeillä lähde. Huuhtoi korvan korvapainepesurilla. Maljaan tipahti iso vaikkupallo. Kyllä kuulo korjautui ja kipu. 

Pienellä lapsella virtsatietulehdus joka todettiin yksityisellä, kunnan päivystyksessä lääkäri luokitteli ummetukseksi.Vtutti!

 

Suomessa miehillä on keskimäärin 58-vuotiaana jokin elämää merkittävästi haittaava vamma tai sairaus. Naisilla noin 10 vuotta myöhemmin.

Kyse lienee siitä, että naisille on kaikenlaisia seurantoja (mammografiaa, papa-koetta yms.), mu

Joo, lienee tosiaan syynä se että miehet kuolevat naisia useammin rintasyöpään ja kohdunkaulansyöpään, kun heillä ei ole näitä seulontoja, ja siten keskimääräinen elinikä jää lyhyemmäksi. 

Tai sitten ei.

Tuolla aiemmin oli kirjoittelua tinnituksesta. Mulla alkoi tinnitus koiran takia. On nimittäin kovaääninen sakemanni joka meluaa minkä pystyy pestessä ja kuivatessa, kaikuvassa kylpyhuoneessa.

Joskus lääkärille asiasta ohimennen mainitsin (oli joku työhöntulotarkastus tms.) mutta ei myös uskonut että olisi koiran aiheuttamaa. Sanoin sitten että viimeinen rock-konsertti missä kävin oli marraskuussa, tinnitus alkoi huhtikuussa. Siinä välissä ei ole tapahtunut muuta kovaäänistä kuin kuraisen koiran pesua. Eipä sillä että asialle kukaan mitään mahtaisi, mutta ajattelin että ehkä työterveydessä on hyvä olla tieto kuulon alenemasta.

Työkaverin mies meni joskus työterveyteen valittamaan polvikipua. Tuli takaisin korvatulehdus-diagnoosilla. Polvea ei oltu edes katsottu.

Kerran nuorena menin terveyskeskukseen koska naamani oli turvonnut osittain, ja henkeä ahdisti. Odotin 4 tuntia lääkäriä, vaikka hengenahdistuspotilaat pitäisi olla kiireellisiä. Toisaalta enpä minä tiedä kuinka kiireisiä tapauksia siellä muut olivat. Allergialääkkeitä sain, eivät auttaneet, mutta toisaalta samaa ei ole tapahtunut enää uudestaan joten sama se kai mistä oli kyse.

Joskus häiritsee ettei omituisia turvotteluitani ole koskaan tutkittu. Tyyliin että oikea puoli huulistani on ollut pahasti turvoksissa ilman mitään selkeää syytä. Näyttivät siltä niin kuin olisi ollut sormiparistot huulien alla, mutta vain oikealta puolelta. Vasen puoli oli normaali. Sisarellani vastaavia turvotteluita tutkittiin. Hänellä välillä turposi kurkku umpeen ilman mitään selkeää syytä, allergioita ei löytynyt. Jotain perinnöllistä turvotuksia aiheuttavaa sairautta epäiltiin (hereditäärinen angioödeema ehkä?), ja aina piti joku erikoislääkäri soittaa paikalle jos siskoa kiidätettiin ensiapuun. Minun oudot turvotukseni eivät ole kiinnostaneet lääkäreitä, vaikka tästä olen heillekin puhunut. Ehkä se on se, kun ei ole koskaan hengenvaarallisia turvotuksia tullut. Siskolle jäi pysyvä turvotus toiseen jalkaan, hankala löytää kenkiä mihin jalka mahtuisi. Ollut siis samanlainen jo 20 vuotta.

Itse olen ollut onnekas ja olen saanut työterveydestä aina avun muuten, minut on otettu tosissaan ja etsitty ratkaisua. Työterveyden kautta on löytynyt selitykset mm. vatsavaivoille (keliakia) keskittymisvaikeuksille (ADHD), naistenvaivoille (endometrioosi).

Vierailija wrote:

Kaikki kokemuskeni tk-lääkäreistä ovat sitä itseään. Täysin ammattitaidottomia omalla alallaan. Kuinka noille voidaan maksaa edes palkkaa?

Ja vielä niin suurta palkkaa?? Käsittämätöntä. 

Kävin vuoden ajan lääkärissä oireideni kanssa: omituista ajoittaista näön hämärtymistä, jatkuvia hiivatulehduksia ja väsymystä. Diagnoosi: silmän akkomodaatiohäiriö sekä vahva epäily sukupuolitaudista . Testeissä kävin lääkärin lähettämänä kolme kertaa. Lääkäri oli vakuuttunut, että minulla on klamydia. Ei ollut klamydia, oli dm1. Oikea diagnoosi löytyi heti, kun pääsin tajuttomana teholle.

Myöhemmin endokrinologianpolilla huomattiin, että tsh oli verikokeissa mittaamaton. Seuranta jatkui pari vuotta, lisäksi kärsin pahoinvoinnista ja oksesin noiden kohtausten aikana. Diagnoosi: närästys. Lopulta myös kuukautiset jäivät pois, jolloin dg tarkentui kilpirauhasen liikatoiminnaksi.

Molemmilla kerroilla tiesin, että ongelma on kokonaisvaltaisempi, mutta kokemustani ei ensin huomioitu.