Vaiettu totuus miksi yli 50-vuotiaat ei saa töitä

Mitenköhän ne viisi-kuusikymppiset yritysjohtajat ym. pärjäävät työelämässä, kun eivät enää mitään uutta opi?

Konsultti kirjoitti:

Totuus on se, että viiskymppinen alkaa olemaan jo toinen jalka haudassa. Sairastelee jatkuvasti, ei opi uutta ja on yleensä vielä ruman näköinenkin.

Höpö höpö. Nuoret vain luulee noin. Viisikymppisellehän on vielä 15 vuotta työuraa edessä.

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän ne viisi-kuusikymppiset yritysjohtajat ym. pärjäävät työelämässä, kun eivät enää mitään uutta opi?

Niinpä ja ylipäätään kaikki korkeammissa johtotehtävissä olevat, kun ovat jäerestään kuuskymppisiä.

Vierailija kirjoitti:

Isommat firmat joutuu kustantamaan ihmisen työkyvyttömyyseläkkeen.

Eivät uskalla palkata vanhaa, jolla tämä riski on.

Eihän kukaan enää nykyisin edes pääse työkyvyttömyyseläkkelle. Jopa sokeutuneille annetaan vain määräaikaisia eläkepäätöksiä, eihän sitä tiedä vaikka näkö palautuisi.

Kakkahattutäti kirjoitti:

Juttelin erään kaverin tyttären kanssa, hän on noin 25 ja on kunta-alalla ison organisaation johdon sihteerinä. Siellä on kaksi muutakin sihteeriä, iät 50-60.

Nämä vanhemmat mummot tekevät töitä 2-3 kertaa hitaammin kuin tämä 25-vuotias. Toinen heistä ei osaa esim. lähettää sähköpostin liitetiedostoa.

Koko ajan vaahtoavat siitä, kun työ on vaativaa. Vuodessa se 25-vuotias oppi kaiken, ja nyt neuvoo niitä 30 vuotta työpaikassaan olleita mummoja.

Eli kyllä tämä Ap:n kuvaama ilmiö on ihan todellinen.

Kyllä tuollaiset tapaukset ovat harvinaisia poikkeuksia. Käsittämätöntä että jossain on sihteeri joka ei osaa käyttää sähköpostia ja sekin on käsittämätöntä että joku on vielä noin vanhanan sihteerinä. Omalla työpaikalla jollain sihteerinimikkeellä työskentelevät on pääsääntöisesti alle 40 vuotiaita.

Koulutukseni on 90-luvulta. Meidän isossa firmassa suorastaan tapeltiin siitä, kuka saa mitäkin koulutusta. Työssäoppiminen on myös fakta, se ei ole vain "työkokemusta" vaan erilaisten tehtävien, haasteiden ja onnistumisten tuomista osaamista. Se ei ole ollenkaan mitätöntä uusien työnantajien silmissä.

Tiedän useita 50+ ikäisiä naisia, jotka eivät ehdi olla työttöminä kun jo pääsevät uusiin hommiin. Se on paljon ihmisestä kiinni. Toki, jos jossain asiassa on vanhentunutta osaamista niin se pitää päivittää. Esim. CV on tehty silloin ysärillä ;)

Itsekin olet menestynyt hyvin, ap. Miksipä et siis tsemppaisi muita olemaan kuin sinä - poislukien muiden lyttääminen?

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Juttelin erään kaverin tyttären kanssa, hän on noin 25 ja on kunta-alalla ison organisaation johdon sihteerinä. Siellä on kaksi muutakin sihteeriä, iät 50-60.

Nämä vanhemmat mummot tekevät töitä 2-3 kertaa hitaammin kuin tämä 25-vuotias. Toinen heistä ei osaa esim. lähettää sähköpostin liitetiedostoa.

Koko ajan vaahtoavat siitä, kun työ on vaativaa. Vuodessa se 25-vuotias oppi kaiken, ja nyt neuvoo niitä 30 vuotta työpaikassaan olleita mummoja.

Eli kyllä tämä Ap:n kuvaama ilmiö on ihan todellinen.

Kyllä tuollaiset tapaukset ovat harvinaisia poikkeuksia. Käsittämätöntä että jossain on sihteeri joka ei osaa käyttää sähköpostia ja sekin on käsittämätöntä että joku on vielä noin vanhanan sihteerinä. Omalla työpaikalla jollain sihteerinimikkeellä työskentelevät on pääsääntöisesti alle 40 vuotiaita.

Oma sukulaiseni opetti eläkkeelle asti nuorempia, eli niitä parikymppisiä tai vanhempia, työpaikkansa jatkuvasti uusiutuvien tietojärjestelmien käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan "totuus" on kaukana totuudesta. Suurin syy siihen, ettei kukaan tai mikään käytännössä palkkaa töihin ikääntyneitä, ei ole ikääntyneiden osaamattomuus tai haluttomuus oppia uutta, vaan se, ettei kukaan tai mikään halua ottaa riskiä ikääntyneen työntekijän mahdollisesta työkyvöttömyydestä, sillä sen kustannukset lankeavat pääsääntöisesti viimeisimmän työnantajan maksettavaksi.

Tämä ei ole mikään salaisuus, vaan se on yhtä hyvin niin poliitikkojen, ammattijärjestöjen kuin yritystenkin tiedossa. Aika hyvin vaiettu asia se kuitenkin on, eikä kukaan halua tehdä sille mitään.

Tämä se on se juttu. Olen HR-pomo keskisuuressa firmassa ja tämän työeläkemaksuasian takia ei yli 50v:tä palkkailla juuri mihinkään. Tosin nuoretkin osaavat: kerran palkattiin 23v nuori myyntihommiin, uupui ja masentui, ei parantunut koskaan, jäi työkyvyttömäksi (toki tätä ennen oli työkokeilua ja kuntoutusta jne). Tän työkyvyttömyyden takia koko firman monen sadan työntekijän eläkevakuutusmaksut nousivat ”kostoksi” muutaman vuoden ajaksi ja köytännössä maksoi pari sataa tuhatta tämä työkyvyttömyys.

Yli 50-vuotiaan jäädessä työkyvyttömäksi maksun korotus taisi mennä vielä eri kertoimella eli ”kosto” velä pahempi. Talouspuoli tietää tarkat luvut, mutta ne kun näytettiin ylimmälle johdolle niin jokainen taisi päättää että tähän loppui viisikymppisten palkkaaminen ikiajoiksi.

No sitten. Lienee turhaa kouluttautumista sitten kun noinkin upeat näkymät.

Yli 50v hankalasti työllistettävyydestä on puhuttu 2019 jonkun verran ja mikäli noihin maksuihin ei tule muutosta eikä hakijan terveydentilalla ole merkitystä maksuissa niin eipä siinä mitää sitten. Ollaan yhteiskunnan elättinä sitten. Harmi. Olen perusterve. En tupakoi ei alkoholia, liikuntaa josta itse pidän 4 krt/vk. Ilmeisesti kävelevä terveysriski.

On se jännä että työnantaja saa kiusata työntekijän pois. Olisi siis kuitenkin pitänyt menettää se mielenterveys kuin olla terve normaalipainoinen 50v työnhakija.

-15

Ehkä kannattaa jättää ansioluettelosta pois tuo "normaalipainoinen". Toki se on hieno juttu oman terveytesi kannalta ja toki ulkonäkö vaikuttaa joissain työpaikoissa jonkin verran, mutta tärkeintä on se mitä siellä päänupin sisällä tapahtuu, miten toimit muiden kanssa, mitä osaat ja mitä olet valmis oppimaan.

Vierailija kirjoitti:

Minun työnantajani tarjoaa vain pas*akoulutuksia. Sellaisia parin päivän huuhaa-luentoja, joilla ei tee mitään ja jotka eivät lisää osaamista millään tavalla. Minä kieltäydyn sellaisista aina. Koulutuksen ajan hommat seisovat ja uutta työpinoa kertyy pöydälle, joten koulutuksen jälkeen saa tehdä niska limassa töitä, että saa suman taas purettua. Aivan turhaa ajanhukkaa.

Olen sen sijaan mennyt osaamistani kehittäviin koulutuksiin esim. kansalaisopiston puolelle. Joskus työnantaja on viitsinyt maksaa niistä osan.

Joskus huuhaalta vaikuttavista koulutuksistakin on hyötyä. Esim. jos joudut pohtimaan omia arvojasi ja käyttäytymistä. Se voi olla hyvinkin hedelmällistä, sillä hyvin harvassa työssä ollaan ihan yksin. Sinun pitää toimia muiden kanssa yhteistyössä. Tuo "minä kieltäydyn sellaisista aina" kuulostaa hieman.. äkkiväärältä. En nyt tarkoita niitä "mennään lattialle ja leikitään matoa" -leikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Olen 50-vuotias.

Vaikka alani on hyvin huonosti työllistetty tai työllistyvä, olen voinut vaihtaa työnantajaa parinkymmenen vuoden aikanan kolmesti, viimeksi elokuussa 2019.

En pelottele ketään, vaan totuus on se, että mulla on käynyt tosi hyvä tuuri.

Ihmisenä olen äkkiväärä, v-mainen ja hankala, mutta työni teen 200% takuulla hyvin, joten työnantajat ovat anteneet minun olla äkkiväärä, v-mainen ja hankala.

Ehkä olet aito itsesi ja näet itsesi jyrkemmin kuin mitä oikeasti oletkaan. Aitous on aina viehättävää, ja vähän hankala mutta suoraan ja reilusti kommunikoiva kollega on aina parempi kuin selkään puukottava tai takana mutiseva.

Mun työpaikalla on myös näitä 50+ vuotiaita sihteereitä jotka eivät osaa liittää wordiin kuvaa. Ihminen on siis ammatiltaan sihteeri ja osaaminen jää tuohon!

Vierailija kirjoitti:

Eli käytännössä jos opiskelee uuden ammatin 55-vuotiaana niin on samalla viivalla kuin 20-25-vuotias vastavalmistunut?

Periaatteessa kyllä, koska 25-vuotiaan naisen rasitteena on mahdolliset perhevapaat ja lastenhoito. Itse valmistuin 44-vuotiaana. Ei tämä uusi ura mitenkään loistelias ole ollut, mutta luultavasti olen työllistynyt kuitenkin paremmin kuin ilman tätä tuoreempaa korkeakoulututkintoa.

Salaisuus iäkkäämpien työllistymisessä on se, että useimmilla aloilla on maksettava kokemuslisiä aiemmasta työkokemuksesta. Siispä 55-vuotiaalle on maksettava kokemuslisän vuoksi enemmän kuin 25-vuotiaalle, vaikka olisi ollut vain yhdessä työpaikassa.

Iän mukaan muuttuvat työnantajamaksut ovat myös yksi syy. Tosin 20:n kirjoitus todistaa, että ei nuorillakaan ole takuuta vaan parikymppinen voi joutua yllättäen työkyvyttömyyseläkkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Koulutukseni on 90-luvulta. Meidän isossa firmassa suorastaan tapeltiin siitä, kuka saa mitäkin koulutusta. Työssäoppiminen on myös fakta, se ei ole vain "työkokemusta" vaan erilaisten tehtävien, haasteiden ja onnistumisten tuomista osaamista. Se ei ole ollenkaan mitätöntä uusien työnantajien silmissä.

Tiedän useita 50+ ikäisiä naisia, jotka eivät ehdi olla työttöminä kun jo pääsevät uusiin hommiin. Se on paljon ihmisestä kiinni. Toki, jos jossain asiassa on vanhentunutta osaamista niin se pitää päivittää. Esim. CV on tehty silloin ysärillä ;)

Itsekin olet menestynyt hyvin, ap. Miksipä et siis tsemppaisi muita olemaan kuin sinä - poislukien muiden lyttääminen?

Kun työuraa on takana edes 5 vuotta, niin kukaan ei enää kysele että mitä sulle on koulussa opetettu, vaan kysytään että minkälaisia töitä olet tehnyt. Työ opettaa tekijänsä, eikä välttämättä tarvita mitään sellaista koulutusta jossa istutaan luennolla. Jos on tehnyt tietynlaisia töitä, niin silloin niihin on pitänyt optella tarvittavat taidot tavalla tai toisella.

Vierailija kirjoitti:

Olen 50-vuotias.

Vaikka alani on hyvin huonosti työllistetty tai työllistyvä, olen voinut vaihtaa työnantajaa parinkymmenen vuoden aikanan kolmesti, viimeksi elokuussa 2019.

En pelottele ketään, vaan totuus on se, että mulla on käynyt tosi hyvä tuuri.

Ihmisenä olen äkkiväärä, v-mainen ja hankala, mutta työni teen 200% takuulla hyvin, joten työnantajat ovat anteneet minun olla äkkiväärä, v-mainen ja hankala.

Mielestäi kenenkään ei pitäisi antaa käyttäytyä töissä huonosti. Aikuinen ihminen kykenee säätelemään käytöstään ja hänen tulee tehdä niin. Työpaikalla kaikkien tulee huolehtia siitä, että töissä on asiallinen ilmapiiri ja kaikilla vähintäänkin asiallinen käytös.

Vierailija kirjoitti:

Mun työpaikalla on myös näitä 50+ vuotiaita sihteereitä jotka eivät osaa liittää wordiin kuvaa. Ihminen on siis ammatiltaan sihteeri ja osaaminen jää tuohon!

Miten voi olla noin? Onko sihteeri pomon vaimo tms.? Miksi kukaan maksaisi palkkaa tuollaiselle työntekijälle?

90-luvulla kun käytiin koulussa word-kurssi, niin kouluttaja sanoi että tuskaisin kurssi mitä hän on vetänyt, oli sellainen jossa jonku yrityksen konekirjoittajille opetettiin tekstinkäsittelyohjelman käyttöä. Eihän ne millään halunneet tehdä asioita eritavalla kuin ennen, vaan käyttivät tietokonetta kuin kirjoituskonetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 50-vuotias.

Vaikka alani on hyvin huonosti työllistetty tai työllistyvä, olen voinut vaihtaa työnantajaa parinkymmenen vuoden aikanan kolmesti, viimeksi elokuussa 2019.

En pelottele ketään, vaan totuus on se, että mulla on käynyt tosi hyvä tuuri.

Ihmisenä olen äkkiväärä, v-mainen ja hankala, mutta työni teen 200% takuulla hyvin, joten työnantajat ovat anteneet minun olla äkkiväärä, v-mainen ja hankala.

Mielestäi kenenkään ei pitäisi antaa käyttäytyä töissä huonosti. Aikuinen ihminen kykenee säätelemään käytöstään ja hänen tulee tehdä niin. Työpaikalla kaikkien tulee huolehtia siitä, että töissä on asiallinen ilmapiiri ja kaikilla vähintäänkin asiallinen käytös.

Suomi on maailman ainoa maa jossa naiset ovat ylpeitä siitä että ovat luonteeltaan hankalia.

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan "totuus" on kaukana totuudesta. Suurin syy siihen, ettei kukaan tai mikään käytännössä palkkaa töihin ikääntyneitä, ei ole ikääntyneiden osaamattomuus tai haluttomuus oppia uutta, vaan se, ettei kukaan tai mikään halua ottaa riskiä ikääntyneen työntekijän mahdollisesta työkyvöttömyydestä, sillä sen kustannukset lankeavat pääsääntöisesti viimeisimmän työnantajan maksettavaksi.

Tämä ei ole mikään salaisuus, vaan se on yhtä hyvin niin poliitikkojen, ammattijärjestöjen kuin yritystenkin tiedossa. Aika hyvin vaiettu asia se kuitenkin on, eikä kukaan halua tehdä sille mitään.

Teet hallaa ikääntyneille jakamalla väärää tietoa.

2006 luotiin ns. maksuluokkamalli, mikä tarkoittaa, että alle 2 miljoonaa vuodessa palkkoja maksava yritys maksaa vain keskimääräistä työkyvyttömyysvakuutusmaksua.

Ennen maksuluokkamallia oli suurilla työnantajilla käytössä ns. omavastuumaksu, jossa työnantaja sai käytännössä laskun työntekijälle myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä. Lisäksi perustyökyvyttömyysmaksu oli ikäsidonnainen siten, että iäkkäämpien työeläkemaksu oli korkeampi. Tämä vanha malli oli omiaan luomaan käytäntöä siihen, että iäkkäämpää henkilöä ei kannattanut palkata, ainakin jos katsoi vain työeläkemaksun kustannuksia.

Vuodesta 2006 käytössä ollut maksuluokkamalli luotiin kansainvälisten kirjanpitostandardien vuoksi ja siksi, että työeläkemaksunkin piti olla ennalta määrättävissä. Maksuluokkamalli on ollut voimassa jo kymmenen vuotta, mutta silti tietyt vanhaan omavastuumalliin liittyvät piirteet istuvat tiukassa.

Niiden jakaminen "tietona" tulee lopettaa.

https://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_002_fi…

Kuviosta 4 näkee miten juuri 55-64 vuotiaiden työllisyys on kasvanut eniten viimeisen 20 vuoden aikana.

Kuviosta näkee myös että viisikymppiset työllistyy paremmin kuin kolmekykmppiset.

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan "totuus" on kaukana totuudesta. Suurin syy siihen, ettei kukaan tai mikään käytännössä palkkaa töihin ikääntyneitä, ei ole ikääntyneiden osaamattomuus tai haluttomuus oppia uutta, vaan se, ettei kukaan tai mikään halua ottaa riskiä ikääntyneen työntekijän mahdollisesta työkyvöttömyydestä, sillä sen kustannukset lankeavat pääsääntöisesti viimeisimmän työnantajan maksettavaksi.

Tämä ei ole mikään salaisuus, vaan se on yhtä hyvin niin poliitikkojen, ammattijärjestöjen kuin yritystenkin tiedossa. Aika hyvin vaiettu asia se kuitenkin on, eikä kukaan halua tehdä sille mitään.

Työnantajan vastuu työkyvyttömyydestä lienee tosiaan juurisyy sille että yli viisikymppisten on vaikea saada töitä, mutta tuo ei itse asiassa ole kovin pätevä peruste. Aniharva yritys on näitä kuluja ikinä maksellut. Lakihan koskee vain suuria yrityksiä ja monet suuryritykset pilkkovat toimintonsa tytäryrityksille ja kas velvollisuutta ei enää olekaan. Tällä hetkellä taitaa olla lisäksi niin että parikymppisiä pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle enemmän kuin viisikymppisiä ja parikymppisessä onkin makselemista monta vuosikymmentä.

Vierailija kirjoitti:

50+ vuotiaalla usein on jo monenlaista kremppaa ja siitä aiheutuu saikuttelua. Saikuttelija on firman kallein työntekijä.

Nuoret työntekijät saikuttavat paljon enemmän kuin viisikymppiset. Iäkkäät ovat tunnollisia työntekijöitä, mutta monet nuoret saikuttavat krapulansa ja muutenkin jos on jotain tärkeämpää menoa.