Vaiettu totuus miksi yli 50-vuotiaat ei saa töitä
Koulutus on käyty 80-luvulla. Sen jälkeen on oltu yhdessä tai kahdessa työpaikassa. Jokaista työnantajan tarjoamaan koulutusta vastustetaan "menee työaikaa" ja niistä koetetaan luistaa, lisäksi työnantaja kouluttaa vain täsmätehtäviin. Mitään ylimääräistä ei itse opetella, kun "en ole koskaan ollut työttömänä ja työtä saa jos haluaa". Mutta - sitten tulee yt-neuvottelut ja vanhimmat saavat lähteä. Sitä ei voi sanoa ääneen, että osaaminen on jälkeenjäänyttä, joten järjestellään tehtävänkuvat ja vaatimukset uudelleen, niin ettei pätevyys enää riitä hakea uusi töitä. Jos olisi omaehtoisesti kouluttautunut, luultavasti tilanne olisi toinen. Tai sitten tulee vain konkurssi, eikä ketään kiinnosta palkata itsestään liikoja luulevia, kovaa palkkaa vaativia tyyppejä, joiden 30-40 vuotta vanhalla koulutuksella ei tee enää juuri mitään.
Olen itse 55 ja sain muutama vuosi sitten toistaiseksi voimassa olevan paikan. Olen koko ajan kouluttautunut lisää ja teen sitä yhä, sillä ajatuksella, että pitää olla osaamista yrittäjäksi, jos ei muuten töitä saa. Nykyinen työnantajani jää ensi vuonna eläkkeelle ja jos jatkajaa ei löydy tai sellaista jatkajaa, joka palkkaisi minutkin, olen taas tyhjän päällä. En todellakaan tuudittaudu siihen, että työn saamiseen riittää pelkkä tahdonvoima.
Eli se vaiettu totuus on se, että ei ole kehitetty itseä tarpeeksi.
Kommentit (94)
Minä kävin koulutuksen 80-luvulla. Olen ollut sen jälkeen muistaakseni kahdeksassa työpaikassa. Jokainen työpaikka on ollut koulutustani vastaava ja jokaisessa minun on pitänyt opetella uudet jutut vähintään kerran, joskus useammin. En usko, että enää saan töitä ja syy siihen on minun ikä. Ammatinvaihto ei auta asiaa, lähempänä kuuttakymppiä oleva vastavalmistunut hakee samoja työpaikkoja mitä parikymppinen. Ei tarvitse arvailla, kumpi sen paikan saa.
Työpaikoilla opetellaan vain ne täsmäjutut tiettyyn paikkaan. Tarkoitin, että pelkkä halu ei riitä työpaikan saantiin, vaan pitää olla kokemuksen lisäksi tuoretta osaamista ja pitää kyetä näyttämään se osaaminen jollain tavalla, esim. sillä, että on opetellut jotain uutta. Itseoppiminen on hyvä tapa, mutta siitä on vain oma sana. Yrittäjänä itseoppiminen riittää, jos on potentiaalisia asiakkaita, jotka uskovat yrittäjän osaamiseen.
Ei totta kaikkien kohdalla, mutta osa viisikymppisistä on tipahtanut jo vuosia sitten kelkasta. Nykyisessä työssä pärjätään, ehkä hyvinkin, koska osaamista on riittävän laajasti nykyiseen tehtävään. Jos samaan tehtävään haetaan uutta työntekijää, vaatimukset ovat huomattavasti kovemmat.
Minun työnantajani tarjoaa vain pas*akoulutuksia. Sellaisia parin päivän huuhaa-luentoja, joilla ei tee mitään ja jotka eivät lisää osaamista millään tavalla. Minä kieltäydyn sellaisista aina. Koulutuksen ajan hommat seisovat ja uutta työpinoa kertyy pöydälle, joten koulutuksen jälkeen saa tehdä niska limassa töitä, että saa suman taas purettua. Aivan turhaa ajanhukkaa.
Olen sen sijaan mennyt osaamistani kehittäviin koulutuksiin esim. kansalaisopiston puolelle. Joskus työnantaja on viitsinyt maksaa niistä osan.
Olen alalla, joka kehittyy koko ajan.
Itte olen itteäni kouluttanut, koska kukaan muu ei voisi sitä tehdä.
Ei uutta työpaikkaa voi saada, jos ei mukaudu tulevaan.
Aloittajan "totuus" on kaukana totuudesta. Suurin syy siihen, ettei kukaan tai mikään käytännössä palkkaa töihin ikääntyneitä, ei ole ikääntyneiden osaamattomuus tai haluttomuus oppia uutta, vaan se, ettei kukaan tai mikään halua ottaa riskiä ikääntyneen työntekijän mahdollisesta työkyvöttömyydestä, sillä sen kustannukset lankeavat pääsääntöisesti viimeisimmän työnantajan maksettavaksi.
Tämä ei ole mikään salaisuus, vaan se on yhtä hyvin niin poliitikkojen, ammattijärjestöjen kuin yritystenkin tiedossa. Aika hyvin vaiettu asia se kuitenkin on, eikä kukaan halua tehdä sille mitään.
Vierailija kirjoitti:
Minun työnantajani tarjoaa vain pas*akoulutuksia. Sellaisia parin päivän huuhaa-luentoja, joilla ei tee mitään ja jotka eivät lisää osaamista millään tavalla. Minä kieltäydyn sellaisista aina. Koulutuksen ajan hommat seisovat ja uutta työpinoa kertyy pöydälle, joten koulutuksen jälkeen saa tehdä niska limassa töitä, että saa suman taas purettua. Aivan turhaa ajanhukkaa.
Olen sen sijaan mennyt osaamistani kehittäviin koulutuksiin esim. kansalaisopiston puolelle. Joskus työnantaja on viitsinyt maksaa niistä osan.
Kaikista koulutuksista on hyötyä, jos osaa lukea rivien välistä.
Älytöntä pelottelua, joka alkaa jo kaksikymppisille. Riippuu kai alasta, että mikä on tilanne. Tottakai moni seuraa mihin suuntaan ala menee, saa silti käyttää maalaisjärkeä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun työnantajani tarjoaa vain pas*akoulutuksia. Sellaisia parin päivän huuhaa-luentoja, joilla ei tee mitään ja jotka eivät lisää osaamista millään tavalla. Minä kieltäydyn sellaisista aina. Koulutuksen ajan hommat seisovat ja uutta työpinoa kertyy pöydälle, joten koulutuksen jälkeen saa tehdä niska limassa töitä, että saa suman taas purettua. Aivan turhaa ajanhukkaa.
Olen sen sijaan mennyt osaamistani kehittäviin koulutuksiin esim. kansalaisopiston puolelle. Joskus työnantaja on viitsinyt maksaa niistä osan.
Kaikista koulutuksista on hyötyä, jos osaa lukea rivien välistä.
Minä en jaksaa kovin montaa koulutusta, joissa jakaudutaan 1-2-3-4-laskennalla ryhmiin ja sitten ryhmässä kirjoitetaan A6-arkille tussilla kivan ihmisen ominaispiirteitä. Sitten tekohymyillään ja kirjoitetaan hauska, luotettava, virkeä, avulias jne. tuubaa. Lopuksi nämä puretaan koko ryhmän kesken. Seuraavaksi otetaan ryhmähali ja lopuksi maataan lattialla pitkässä ketjussa niin, että on aina pää toisen mahalla. Konsultti tienaa mokomasta monta tonnia.
Aikuisten ihmisten pilkkaamista tuollainen.
Jostain tietokonekoulutuksesta voisi olla hyötyäkin.
50+ vuotiaalla usein on jo monenlaista kremppaa ja siitä aiheutuu saikuttelua. Saikuttelija on firman kallein työntekijä.
It-alalla olevana ihmetyttää nämä koulutukset. Alalla kun pitää oppia jatkuvasti uutta mutta ei mitään koulutuksia ole eikä tarvita. Vapaa-ajalla ihan itse netistä etsitään tiedot ja harjoitellaan taidot. Paljon tehokkaampaa kuin höpökurssit.
Ap puhuu asiaa.
Itse olen 45v ja työpaikka kiusaamisen vuoksi lähdin pois. Nyt olen kouluttautumassa uudelle alalle.
Uskon olevani haluttua työvoimaa aiemman työkokemukseni vuoksi.
Liian monet ikäiseni vajuvat työpäivän päätteeksi sohvan pohjalle kun ensin on syöty tukeva päivällinen. Huolestuttavan moni ikäiseni näyttää eläkeläiseltä liika kiloineen ja hymyttömine kasvoineen. Enkä nyt tarkoita että ylipirteä pitää olla mutta tältäkin palstalta luettu kuinka elämä on ja eroan kun lapset täysi-ikäisiä eikä sitten rohkeus riitä siihenkään kun vanha on helpompaa.
Monikin päästää itsensä mahdottomaan kuntoon. Niin olin itsekin vielä 5v sitten. Kunnes tajusin että 20v alati vaihtuvassa työelämässä on pakko kouluttaa itseään saadakseen kivoja töitä ja itsestä on pidettävä huolta jaksaakseen vapaa-ajalla tehdä asioita jotka ovat itselle paljon antavia. Kukaan ei tuo asioita annettuna.
Vierailija kirjoitti:
It-alalla olevana ihmetyttää nämä koulutukset. Alalla kun pitää oppia jatkuvasti uutta mutta ei mitään koulutuksia ole eikä tarvita. Vapaa-ajalla ihan itse netistä etsitään tiedot ja harjoitellaan taidot. Paljon tehokkaampaa kuin höpökurssit.
IT-ala on siinä mielessä kiitollinen harvinaisuus että itsenäisesti voi käytännössä opiskella viimeisimmän tiedon netistä. Monessa muussa ammatissa tieto ja menetelmät on piilotettu jonnekin, ja niiden itseopiskeleminen on astetta haastavampaa :/
Olen 50-vuotias.
Vaikka alani on hyvin huonosti työllistetty tai työllistyvä, olen voinut vaihtaa työnantajaa parinkymmenen vuoden aikanan kolmesti, viimeksi elokuussa 2019.
En pelottele ketään, vaan totuus on se, että mulla on käynyt tosi hyvä tuuri.
Ihmisenä olen äkkiväärä, v-mainen ja hankala, mutta työni teen 200% takuulla hyvin, joten työnantajat ovat anteneet minun olla äkkiväärä, v-mainen ja hankala.
Vierailija kirjoitti:
Ap puhuu asiaa.
Itse olen 45v ja työpaikka kiusaamisen vuoksi lähdin pois. Nyt olen kouluttautumassa uudelle alalle.
Uskon olevani haluttua työvoimaa aiemman työkokemukseni vuoksi.Liian monet ikäiseni vajuvat työpäivän päätteeksi sohvan pohjalle kun ensin on syöty tukeva päivällinen. Huolestuttavan moni ikäiseni näyttää eläkeläiseltä liika kiloineen ja hymyttömine kasvoineen. Enkä nyt tarkoita että ylipirteä pitää olla mutta tältäkin palstalta luettu kuinka elämä on ja eroan kun lapset täysi-ikäisiä eikä sitten rohkeus riitä siihenkään kun vanha on helpompaa.
Monikin päästää itsensä mahdottomaan kuntoon. Niin olin itsekin vielä 5v sitten. Kunnes tajusin että 20v alati vaihtuvassa työelämässä on pakko kouluttaa itseään saadakseen kivoja töitä ja itsestä on pidettävä huolta jaksaakseen vapaa-ajalla tehdä asioita jotka ovat itselle paljon antavia. Kukaan ei tuo asioita annettuna.
Ymmärrän, mitä tarkoitat.
On plussaa olla normaalipainossa kuin turhan tuhti.
Olen 52 v. Suoritin ensimmäisen korkeakoulututkintoni n. 25-vuotiaana, toisen 36-vuotiaana, ja kolmannen hieman yli nelikymppisenä. Ainakin 20 v. ajan olen joka vuosi käynyt täydennys-, laajennus- ja päivityskursseilla vähintään 100 CPD-pisteen edestä. Ja siinä sivussa olen omatoimisesti opetellut graafista suunnittelua, eri ohjelmointikieliä, data miningia, jne. Ja niin kauan aion jatkaa uuden oppimista, kun minussa henki pihisee. Joten ei pidä AP:n väite paikkaansa ainakaan minun kohdallani!
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan "totuus" on kaukana totuudesta. Suurin syy siihen, ettei kukaan tai mikään käytännössä palkkaa töihin ikääntyneitä, ei ole ikääntyneiden osaamattomuus tai haluttomuus oppia uutta, vaan se, ettei kukaan tai mikään halua ottaa riskiä ikääntyneen työntekijän mahdollisesta työkyvöttömyydestä, sillä sen kustannukset lankeavat pääsääntöisesti viimeisimmän työnantajan maksettavaksi.
Tämä ei ole mikään salaisuus, vaan se on yhtä hyvin niin poliitikkojen, ammattijärjestöjen kuin yritystenkin tiedossa. Aika hyvin vaiettu asia se kuitenkin on, eikä kukaan halua tehdä sille mitään.
Tämä se on se juttu. Olen HR-pomo keskisuuressa firmassa ja tämän työeläkemaksuasian takia ei yli 50v:tä palkkailla juuri mihinkään. Tosin nuoretkin osaavat: kerran palkattiin 23v nuori myyntihommiin, uupui ja masentui, ei parantunut koskaan, jäi työkyvyttömäksi (toki tätä ennen oli työkokeilua ja kuntoutusta jne). Tän työkyvyttömyyden takia koko firman monen sadan työntekijän eläkevakuutusmaksut nousivat ”kostoksi” muutaman vuoden ajaksi ja köytännössä maksoi pari sataa tuhatta tämä työkyvyttömyys.
Yli 50-vuotiaan jäädessä työkyvyttömäksi maksun korotus taisi mennä vielä eri kertoimella eli ”kosto” velä pahempi. Talouspuoli tietää tarkat luvut, mutta ne kun näytettiin ylimmälle johdolle niin jokainen taisi päättää että tähän loppui viisikymppisten palkkaaminen ikiajoiksi.
Eli käytännössä jos opiskelee uuden ammatin 55-vuotiaana niin on samalla viivalla kuin 20-25-vuotias vastavalmistunut?