Miksi sairaanhoitajien vuorotyössä ei ole sama rytmi kuin tehtaissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimi listalla ei hoida potilasta. Suunnitelma on ihan eri asia kuin toteuma. Kun huomiseksi aamuvuoroon tulossa oleva Kirsti ilmoittaa tänään, että hänen lapsensa on sairaana, jonkun muun nimi pitää saada Kirstin nimen tilalle. Hyvin todennäköisesti tuo nimi on sen, joka olisi tulossa huomenna iltavuoroon. Ja koska hän onkin nyt tulossa aamuvuoroon, pitää saada joku muu iltavuoroon ja jos ei saada, hän tekee myös iltavuoron ja saa ensi viikolla vapaapäivän jonain sellaisena päivänä, kun suunnitelman mukaisesti hänen nimensä olisi listalla. Sillekin päivälle pitää saada hänen nimensä tilalle jonkun muun nimi.

Edelleenkin on vallalla asenne, että miesten palkkatyö on tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin naisten. Sen vuoksi nainen on edelleenkin se, joka useammin lähtee kesken päivän pois töistä hakeakseen sairastuneen lapsen päiväkodista tai on sairastuneen lapsen kanssa kotona. Nainen on se, joka käyttää lasta neuvolassa, hammaslääkärissä ja osallistuu päiväkodin ja koulujen edellyttämiin toimiin. Siitäkin huolimatta, että miesvaltaisilla aloilla on jo pitkään ollut ihan samat oikeudet työntekijöille.

Asenteet muuttuvat hitaasti. Ne kuitenkin muuttuvat. Aiempaa useammin mies onkin se, joka jää sairaan lapsen kanssa kotiin tai hakee sairastuneen lapsen kesken päivän pois päiväkodista. Mies vie lapsensa neuvolaan, käy vanhempainvarteissa jne. Jotta päästäisiin naisvaltaisilla aloilla samanlaisiin työvuorosysteemeihin kuin miesvaltaisilla aloilla, pitää ensin asenteiden muuttua. 

Auttaisiko asiaa, jos aamuvuorolaisen nimi on Kimmo eikä Kirsti? Sitähän sinä tässä yrität vakuuttaa, että miehille kyllä voi tehdä vuorotyölistat vuodeksi eteenpäin.

'Mutta edelleen olen sitä mieltä, että ei Kirstin lapsen sairastuminen mitenkään vaikuta siihen, että iltavuoron jälkeen pitää olla aamu eikä yövuoroja voi olla peräkkäin ja niiden jälkeen pitempi vapaa. Aivan samalla tavalla sijaisen tarve sotkee nykyisenkin listan, joten mitä muuttuisi, jos työvuorolista olisi jo ensi kesäkuuhun saakka valmiina ja järkevämmin suunniteltu?

No ehkä muuttuisi siten, että ei Pirkko tarvitsisikaan vapaapäivää lapsen neuvolakäyntiin, kun olisi voinut sopia sen vapaapäivälleen. Tai lapsen isän vapaapäivälle.

Ei auta, vaikka Kirstin nimenä olisi Kimmo. Kyse on siitä, että jotta naisvaltaisilla aloilla ylipäätään olisi muitakin kuin opiskelijoita ja lapsensa aikuisiksi kasvattaneita töissä, työn pitää joustaa. Työvuorolista voidaan suunnitella ihan miten vain, mutta kun sen työntekijän lapsen elämä, lapsen koulut, päiväkodit ja lapsen sairastelut ei istuu niihin työvuorosuunnitelmiin. Ei ole mitään väliä, minä päivänä nimesi on listalla, jos et todellisuudessa ole silloin töissä. Silloin muut joustavat ja muuttavat omia työaikojaan. Ja niillä muillakin on omat syynsä ja omat lapsensa, milloin tarvitsevat vapaapäivän tai jon kun tietyn iltavuoron. Ensi kesäkuuhun asti ei voi tehdä työvuorolistaa, koska ei vielä voi tietää, ketkä ovat silloin ylipäätään töissä. Onko joku opiskelemassa, joku tekeekin lyhennettyä työpäivää, joku on hoitovapaalla tai jää ennenaikaiselle sairaslomalle ennen äitiysloman alkua  ja muilla on sitten muita menoja sekä yllättäviä syitä (kuten sairaslomat), joita ei nyt vielä tiedä. Voit päästä nyt leikkausjonoon, mutta et vielä tiedä pitkään aikaan, milloin leikkauspäiväsi on. Kun työntekijöistä valtaosa on tällaisia, joille sopivat työvuorot riippuu kulloisestakin elämäntilanteessa, puolen vuoden ajaksi etukäteen tehty työvuorolista menee satavarmasti uusiksi. Kolmen viikon listaa tehdessä kuitenkin tiedetään jo moni asia. Esim vanhempainvapaille jäämisestä pitää ilmoittaa 2 kk aikaisemmin. Usein listaa laadittaessa on jo tiedossa, minä päivänä pääset leikkaukseen. Eli osa epävarmuustekijöistä jää pois. Osa silti jää jäljelle ja sen vuoksi, kun sama henkilökunta joutuu eri syistä vaihtamaan työvuoroja, ei edes se kolmen viikon työvuorolistakaan aina toteudu. Puoleksi vuodeksi etukäteen tehty lista olisi siis yhtä tyhjän kanssa, koska ne työvuorot eivät todennäköisesti toteutuisi juuri kenenkään kohdalla. 

Olen samaa mieltä siitä, että työvuorolistoja voitaisiin järkeistää. Ettei illasta tultaisi aamuun. Tai aamusta jäätäisiin vapaalle eikä illasta. Siltikään ei välttämättä suunnitelma pitäisi, koska Kirsti-Kimmon lapsi nyt sairastuikin ja Kirsti-Kimmo jäi hoitamaan lasta kotiin samaan aikaan kuin Sirkka-.Seppo on koulutuksessa ja Sini-Sakarilla on opiskelijat ohjattavana sekä arvioitavana.

Mun mielestä ongelmana on, että naisvaltaisille aloille on syntynyt joustamisen kulttuuri. Naisvaltaisilla aloilla pitäisi työntekijän pystyä sovittamaan yhteen työ ja lapset. Miesvaltaisilla aloilla tällaista yhteensovittamisen tarvetta ei ole aiemmin pahemmin ollut. Tulevaisuudessa varmasti tulee olemaan.  Olen itse miesvaltaisella alalla ja jo nyt meillä on muutama miespuolinen työntekijä, jonka pienten lasten vuoksi me muut joudumme sumplimaan töitä siten, että hänellä onnistuu lakisääteiset poissaolot. 

Ja lisään tähän vielä, että suuri osa sairaaloissa työskentelevistä on määräaikaisissa työsuhteissa. Ei listan tekijä voi tänään tietää, onko tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa ja toukokuussa työsuhteensa päättävät valmiita jatkamaan työsopimustaan vai menevätkö mahdollisesti  jonnekin muualle töihin. 

Mitä sillä on väliä? Sitten vain vaihtuu nimi listassa, Marjukan määräaikainen päättyy ja Timo jatkaa siitä päättymisestä. Samoin Salla jää äitiyslomalle, Pirkko tulee sijaiseksi ja tekee listan mukaiset vuorot.

Juuri näin, ja näin toimitaan monissa pohjoismaissa. Työvuorolistat suunnitellaan toimille/viroille, ei tietyille hoitajille. "Vakiyököille" on omat työvuorolistat ja aamu- ja iltavuorolaisille omat. Useimmat hoitajat tekevät aamu- ja iltavuoroja. Tätä kai kutsutaan kiertäväksi työvuorolistaksi, jotka laadittu kuudeksi viikoksi ja niitä käytetään vuosi kerrallaan. Joka vuosi mahdollisuus esittää toiveita työvuorojen suhteen ja esimiehen ja luottamusmiehen täytyy hyväksyä työvuorolista vuosittain. Työvuoroja voi vaihtaa tai voi käyttää tuntipankkia, eli tehdä vuoron tuntipankkiin tai ottaa vuoron tuntipankista. Sijaiset täyttävät sitten "aukkoja" eli sairaslomia ja muita poissaoloja.

En saanut kiinni miten tämä toimii pienissä yksiköissä? Kuka valitsee rivinsä ensin? Vanhin ja v..mäisin?

Ainakin Norjassa on tuplamiehitykset Suomeen verrattuna, kun on rahaa millä mällätä. Saat myös tehdä pitkiä päiviä ja pitkiä yöputkia, jotta pääset kotona Suomessa välillä käymään. Suomessa kaikki tällainen on kiellettyä ja 1.1.2020 lailla kielletty.

Työvuorot on suunniteltu oikeudenmukaisesti, yhtä paljon aamu-, ilta- ja viikonloppuvuoroja. Jo työpaikkailmoituksessa ilmoitettu jos pelkkä yötyö. Eikä kyse ole rivin valinnasta vaan siitä mikä rivi/toimi on vapaana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hätätyö JHL:n sivuilta:

Työnantajan on varauduttava erilaisiin ennalta arvattaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin. Työnantaja ei saa teettää hätätyötä, jos lain edellyttämät ennalta arvaamattomuuden kriteerit eivät täyty. Resurssien puute ei ole peruste hätätyön teettämiselle.

Läheskään kaikki sairaspoissaolot eivät ole ennalta-arvattavia. Kun Johannan Nico-Petteri alkaa yöllä oksentamaan tai Minna joutuu illalla autokolariin, työnantaja ei ole voinut mitenkään ennalta arvata niin käyvän. Tuo sairauspoissaolojuttu koskee vain sellaisia sairauspoissaoloja, jotka tiedetään etukäteen kuten esimerkikis jotain tiettyä leikkausta, joka ei ole päivystysluonteinen vaan josta potilas saa tiedon jo pari viikkoa ennenleikkausta. 

Höpsis. Kyllä työnantajalla on selvillä kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja keskimäärin vuodessa on. Siksi TA osaa halutessaan varata riittävän määrän varahenkilöstöä paikkaamaan näitä poissaoloja. Jos TA ei halua näin toimia ja varautua sairauslomiin, ei se voi myöskään vaatia hätätyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te ette lopeta sitä joustamista. Jos joku on kipeä huomenna aamuvuorosta niin lopettakaa se joustaminen ja antakaa esimiehen kattella sijainen tai tulla itse töihin jos ei löydy sijaista.

Kenenkään ei ole pakko suostua vuoronvaihtoon kun lista on jo saatu.

Tämäpä se onkin se ongelma! Mihinkään ei tarvitse tehdä muutoksia niin kauan kuin tämä loputon omien etuuksien polkeminen jatkuu. Pitäisi ymmärtää ettei se ole rivi työntekijän tehtävä hoitaa sijaisia paikalle tai tehdä tupla vuoroja.

Jokainen kun tekisi sen mitä työvuoroluettelossa lukee eikä enempää niin voisi niitä lisä käsiä joskus saadakin. Hoitajat eivät vaan ymmärrä kusevansa omaan nilkkaan tällä iän ikuisella joustavuudella.

Jos kuvitellaan tilanne että kukaan ei jousta ja hoitotyö vaarantuu koska illasta puuttuu hoitaja. Työnantaja voi teettää työn hätätyönä. Ekana päivänä se ehkä olisi osastonhoitaja seuraavina päivinä joku muu.

Hätätyöhön on tessissä tosi kovat kriteerit ja siitä pitää aina tehdä ilmoitus työsuojeluun. Työnantaja toki uhkailee tietämättömiä mutta älkää joustako pakolla, hätätyö ei ole niin automaatti kun antavat ymmärtää.

Ei sillä tarvitse kenenkään uhkailla. Jokainen osastolla näkee että yhden puuttuminen iltavuorosta vaarantaa sekä työ- että potilasturvallisuuden. Työnantajaa (eli käytännössä kaupungin perusturvaa, kaupungin valtuustoa ja hallitusta) työpaikalla ei ole näkynytkään.

Paperilla varahenkilöstö on olemassa mutta käytännössä varallaoloa ei ole yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No entä jos yhdellä porukalla olisi eteenpäin kiertävä kolmivuoro ja loput sitten tekisi vuorotellen aamua ja iltaa TAI aamua ja yötä?

Millä yhdellä porukalla. Tavallisella osastolla on 12-17 hoitajaa rivillä, ja niistä kaksi ihan normaali lomalla koko ajan. Hoitotyössä pyörii koko vuoden, kun ei ole mitään ns. kesäaikaa.

Eli 10-15 työntekijää/ osasto joista yksi usein vielä esimies, joka tekee vain päivää. Niin miten laittaisit porukat, että riittäisi?

Annan nyt oman osastoni speksit.

16 työntekijää, arkena aamussa minimi 4, viikonloppuisin 3, illassa aina 3, yössä aina 2. Viikkotyöaika 38,15. Max 5 päivää putkeen, päivävuorot max 8 tuntia, yöt max 11 tuntia. Ja koska potilaita tulee myös viikonloppuna ja lääkäreitä on 2, mielellään maanantaisin 5 hoitajaa aamussa. Ja 3 viikkoa kerrallaan, ei yhdistettyjä listoja.

Ja tämän lisäksi työntekijöiden toiveet, halinnon toiveet (projekteissa ja koulutuksissa oltava jne.)

Otan mielelläni ehdotuksia vastaan. Voin sanoa että on sen luokan sudoku että riittää vaikeusastetta, mutta voi helposti tehdä ruudukon ja kokeilla.

No tietokoneohjelma tekee? Tuohan on matemaattinen tehtävä. Ei tarvita ihmistä tekemään listoja. Syötät ensin pakolliset poissaolot ja sitten työntekijöiden toiveet. Sitten kone laskee loput.

Jos hoitoala olisi miesvaltainen, toimittaisiin noin.

Kaikki sairaanhoitajat vaan ei osaa kaikkea. Yhdellä erikoissairaanhoidon osastolla saattaa 4 erikoisalaa. Pitää olla erikoisalaosaamista. Jos ei niin hyvästi esh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hätätyö JHL:n sivuilta:

Työnantajan on varauduttava erilaisiin ennalta arvattaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin. Työnantaja ei saa teettää hätätyötä, jos lain edellyttämät ennalta arvaamattomuuden kriteerit eivät täyty. Resurssien puute ei ole peruste hätätyön teettämiselle.

Läheskään kaikki sairaspoissaolot eivät ole ennalta-arvattavia. Kun Johannan Nico-Petteri alkaa yöllä oksentamaan tai Minna joutuu illalla autokolariin, työnantaja ei ole voinut mitenkään ennalta arvata niin käyvän. Tuo sairauspoissaolojuttu koskee vain sellaisia sairauspoissaoloja, jotka tiedetään etukäteen kuten esimerkikis jotain tiettyä leikkausta, joka ei ole päivystysluonteinen vaan josta potilas saa tiedon jo pari viikkoa ennenleikkausta. 

Höpsis. Kyllä työnantajalla on selvillä kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja keskimäärin vuodessa on. Siksi TA osaa halutessaan varata riittävän määrän varahenkilöstöä paikkaamaan näitä poissaoloja. Jos TA ei halua näin toimia ja varautua sairauslomiin, ei se voi myöskään vaatia hätätyötä.

Ei sairaaloissa ole enää vuosikymmeniin ollut varahenkilöstöä. Ei ole varahenkilöille vakansseja. Toista oli vielä kasarilla, jolloin oli ihan virkoja varahenkilöille. Menit sinne, mistä puuttui. Jos mistään ei puuttunut, menit ylimääräiseksi jollekin osastolle. Yleensä aina jostain joku puuttui. Mutta nämä vakanssit lakkautettiin jo aikoja sitten. Ihan varmasti sairaanhoitopiireillä ja kuntayhtymillä eli työnantajilla on selvillä, kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja on keskimäärin. Silti ei ole varahenkilöstölle enää vakansseja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hätätyö JHL:n sivuilta:

Työnantajan on varauduttava erilaisiin ennalta arvattaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin. Työnantaja ei saa teettää hätätyötä, jos lain edellyttämät ennalta arvaamattomuuden kriteerit eivät täyty. Resurssien puute ei ole peruste hätätyön teettämiselle.

Läheskään kaikki sairaspoissaolot eivät ole ennalta-arvattavia. Kun Johannan Nico-Petteri alkaa yöllä oksentamaan tai Minna joutuu illalla autokolariin, työnantaja ei ole voinut mitenkään ennalta arvata niin käyvän. Tuo sairauspoissaolojuttu koskee vain sellaisia sairauspoissaoloja, jotka tiedetään etukäteen kuten esimerkikis jotain tiettyä leikkausta, joka ei ole päivystysluonteinen vaan josta potilas saa tiedon jo pari viikkoa ennenleikkausta. 

Höpsis. Kyllä työnantajalla on selvillä kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja keskimäärin vuodessa on. Siksi TA osaa halutessaan varata riittävän määrän varahenkilöstöä paikkaamaan näitä poissaoloja. Jos TA ei halua näin toimia ja varautua sairauslomiin, ei se voi myöskään vaatia hätätyötä.

Ainakin meillä varahenkilöt menee ensin akuuttiin lisätyötarpeeseen, osastolla niin vaativahoitoinen potilas, että tarvitaan lisää väkeä, että saadaan pidettyä hengissä. Tämän jälkeen loput paikkaa s-lomia, äkillisiä vapaita, äkillisiä lääkärikäyntejä.

Ei kannata hoitoalan työntekijänä asua pk-seudulla. Muualla esim. auton pitäminen onnistuu hyvin pienelläkin palkalla. Joo tiedetään että monella perhe, suku yms siellä. Mutta jos yhtään helpompi elämä houkuttaa, niin pienemmissä kaupungeissa ja ihan maaseudullakin on hyvin asuntoja ja työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata hoitoalan työntekijänä asua pk-seudulla. Muualla esim. auton pitäminen onnistuu hyvin pienelläkin palkalla. Joo tiedetään että monella perhe, suku yms siellä. Mutta jos yhtään helpompi elämä houkuttaa, niin pienemmissä kaupungeissa ja ihan maaseudullakin on hyvin asuntoja ja työpaikkoja.

Aika harva varmaan haluaa jättää puolisonsa ja lapsensa muuttaakseen sairaanhoitajaksi jonnekin pikkupaikkakunnalle. Vähintään pitäisi löytyä työpaikka myös puolisolle. 

Vierailija kirjoitti:

No miten olisi jos siirrettäisiin työvuorojen alkamisaikoja? Aamu klo 5, ilta klo 12 ja yö klo 20. Tämä on villi ehdotus, enkä ollenkaan tiedä kuinka realistinen ;) mutta tekisikö iltavuorosta vähän vähemmän vastenmielisen?

No jaa, meillä on jo em. työvuorot käytössä, paitsi aamuvuoro on 7.45-15.45.

Ainoa hyvä puoli kyseisessä iltavuorossa on se, että se päättyy jo 20.00, varsinkin silloin kun seuraavana päivänä on tultava aamuun töihin. Perhe-elämän kannalta on sama onko iltavuoro 12-20 tai 13-21 tai jopa 14-22.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hätätyö JHL:n sivuilta:

Työnantajan on varauduttava erilaisiin ennalta arvattaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin. Työnantaja ei saa teettää hätätyötä, jos lain edellyttämät ennalta arvaamattomuuden kriteerit eivät täyty. Resurssien puute ei ole peruste hätätyön teettämiselle.

Läheskään kaikki sairaspoissaolot eivät ole ennalta-arvattavia. Kun Johannan Nico-Petteri alkaa yöllä oksentamaan tai Minna joutuu illalla autokolariin, työnantaja ei ole voinut mitenkään ennalta arvata niin käyvän. Tuo sairauspoissaolojuttu koskee vain sellaisia sairauspoissaoloja, jotka tiedetään etukäteen kuten esimerkikis jotain tiettyä leikkausta, joka ei ole päivystysluonteinen vaan josta potilas saa tiedon jo pari viikkoa ennenleikkausta. 

Höpsis. Kyllä työnantajalla on selvillä kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja keskimäärin vuodessa on. Siksi TA osaa halutessaan varata riittävän määrän varahenkilöstöä paikkaamaan näitä poissaoloja. Jos TA ei halua näin toimia ja varautua sairauslomiin, ei se voi myöskään vaatia hätätyötä.

Ei sairaaloissa ole enää vuosikymmeniin ollut varahenkilöstöä. Ei ole varahenkilöille vakansseja. Toista oli vielä kasarilla, jolloin oli ihan virkoja varahenkilöille. Menit sinne, mistä puuttui. Jos mistään ei puuttunut, menit ylimääräiseksi jollekin osastolle. Yleensä aina jostain joku puuttui. Mutta nämä vakanssit lakkautettiin jo aikoja sitten. Ihan varmasti sairaanhoitopiireillä ja kuntayhtymillä eli työnantajilla on selvillä, kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja on keskimäärin. Silti ei ole varahenkilöstölle enää vakansseja. 

No, se on työnantajan moka. Silloin ei hätätyöhön voi vaatia sairauspoissaoloja tuuraamaan.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa on muuten varahenkilöstö 👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hätätyö JHL:n sivuilta:

Työnantajan on varauduttava erilaisiin ennalta arvattaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin. Työnantaja ei saa teettää hätätyötä, jos lain edellyttämät ennalta arvaamattomuuden kriteerit eivät täyty. Resurssien puute ei ole peruste hätätyön teettämiselle.

Läheskään kaikki sairaspoissaolot eivät ole ennalta-arvattavia. Kun Johannan Nico-Petteri alkaa yöllä oksentamaan tai Minna joutuu illalla autokolariin, työnantaja ei ole voinut mitenkään ennalta arvata niin käyvän. Tuo sairauspoissaolojuttu koskee vain sellaisia sairauspoissaoloja, jotka tiedetään etukäteen kuten esimerkikis jotain tiettyä leikkausta, joka ei ole päivystysluonteinen vaan josta potilas saa tiedon jo pari viikkoa ennenleikkausta. 

Höpsis. Kyllä työnantajalla on selvillä kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja keskimäärin vuodessa on. Siksi TA osaa halutessaan varata riittävän määrän varahenkilöstöä paikkaamaan näitä poissaoloja. Jos TA ei halua näin toimia ja varautua sairauslomiin, ei se voi myöskään vaatia hätätyötä.

Ei sairaaloissa ole enää vuosikymmeniin ollut varahenkilöstöä. Ei ole varahenkilöille vakansseja. Toista oli vielä kasarilla, jolloin oli ihan virkoja varahenkilöille. Menit sinne, mistä puuttui. Jos mistään ei puuttunut, menit ylimääräiseksi jollekin osastolle. Yleensä aina jostain joku puuttui. Mutta nämä vakanssit lakkautettiin jo aikoja sitten. Ihan varmasti sairaanhoitopiireillä ja kuntayhtymillä eli työnantajilla on selvillä, kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja on keskimäärin. Silti ei ole varahenkilöstölle enää vakansseja. 

On ksshp:llä. Ja tietääkseni myös esim. HUS:lla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hätätyö JHL:n sivuilta:

Työnantajan on varauduttava erilaisiin ennalta arvattaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin. Työnantaja ei saa teettää hätätyötä, jos lain edellyttämät ennalta arvaamattomuuden kriteerit eivät täyty. Resurssien puute ei ole peruste hätätyön teettämiselle.

Läheskään kaikki sairaspoissaolot eivät ole ennalta-arvattavia. Kun Johannan Nico-Petteri alkaa yöllä oksentamaan tai Minna joutuu illalla autokolariin, työnantaja ei ole voinut mitenkään ennalta arvata niin käyvän. Tuo sairauspoissaolojuttu koskee vain sellaisia sairauspoissaoloja, jotka tiedetään etukäteen kuten esimerkikis jotain tiettyä leikkausta, joka ei ole päivystysluonteinen vaan josta potilas saa tiedon jo pari viikkoa ennenleikkausta. 

Höpsis. Kyllä työnantajalla on selvillä kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja keskimäärin vuodessa on. Siksi TA osaa halutessaan varata riittävän määrän varahenkilöstöä paikkaamaan näitä poissaoloja. Jos TA ei halua näin toimia ja varautua sairauslomiin, ei se voi myöskään vaatia hätätyötä.

Ei sairaaloissa ole enää vuosikymmeniin ollut varahenkilöstöä. Ei ole varahenkilöille vakansseja. Toista oli vielä kasarilla, jolloin oli ihan virkoja varahenkilöille. Menit sinne, mistä puuttui. Jos mistään ei puuttunut, menit ylimääräiseksi jollekin osastolle. Yleensä aina jostain joku puuttui. Mutta nämä vakanssit lakkautettiin jo aikoja sitten. Ihan varmasti sairaanhoitopiireillä ja kuntayhtymillä eli työnantajilla on selvillä, kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja on keskimäärin. Silti ei ole varahenkilöstölle enää vakansseja. 

No, se on työnantajan moka. Silloin ei hätätyöhön voi vaatia sairauspoissaoloja tuuraamaan.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa on muuten varahenkilöstö 👍

Entisenä sairaanhoitajana olen kyllä samaa mieltä siitä, että työvuoron päättyessä vaan kotiin, vaikka potilas jäisi istumaan portatiiville tai keskonen kuolisi illan aikana  riittämättömän henkilökunnan vuoksi. Mikään ei tosiaan muutu niin kauan, kun hoitajat kiltisti joustavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hätätyö JHL:n sivuilta:

Työnantajan on varauduttava erilaisiin ennalta arvattaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin. Työnantaja ei saa teettää hätätyötä, jos lain edellyttämät ennalta arvaamattomuuden kriteerit eivät täyty. Resurssien puute ei ole peruste hätätyön teettämiselle.

Läheskään kaikki sairaspoissaolot eivät ole ennalta-arvattavia. Kun Johannan Nico-Petteri alkaa yöllä oksentamaan tai Minna joutuu illalla autokolariin, työnantaja ei ole voinut mitenkään ennalta arvata niin käyvän. Tuo sairauspoissaolojuttu koskee vain sellaisia sairauspoissaoloja, jotka tiedetään etukäteen kuten esimerkikis jotain tiettyä leikkausta, joka ei ole päivystysluonteinen vaan josta potilas saa tiedon jo pari viikkoa ennenleikkausta. 

Höpsis. Kyllä työnantajalla on selvillä kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja keskimäärin vuodessa on. Siksi TA osaa halutessaan varata riittävän määrän varahenkilöstöä paikkaamaan näitä poissaoloja. Jos TA ei halua näin toimia ja varautua sairauslomiin, ei se voi myöskään vaatia hätätyötä.

Ei sairaaloissa ole enää vuosikymmeniin ollut varahenkilöstöä. Ei ole varahenkilöille vakansseja. Toista oli vielä kasarilla, jolloin oli ihan virkoja varahenkilöille. Menit sinne, mistä puuttui. Jos mistään ei puuttunut, menit ylimääräiseksi jollekin osastolle. Yleensä aina jostain joku puuttui. Mutta nämä vakanssit lakkautettiin jo aikoja sitten. Ihan varmasti sairaanhoitopiireillä ja kuntayhtymillä eli työnantajilla on selvillä, kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja on keskimäärin. Silti ei ole varahenkilöstölle enää vakansseja. 

No, se on työnantajan moka. Silloin ei hätätyöhön voi vaatia sairauspoissaoloja tuuraamaan.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa on muuten varahenkilöstö 👍

Eikö se mennytkin konkkaan? Vai oliko Päijät-Häme/PY hyvinvointiyhtymä vai mikä se nimihirviö olikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hätätyö JHL:n sivuilta:

Työnantajan on varauduttava erilaisiin ennalta arvattaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin. Työnantaja ei saa teettää hätätyötä, jos lain edellyttämät ennalta arvaamattomuuden kriteerit eivät täyty. Resurssien puute ei ole peruste hätätyön teettämiselle.

Läheskään kaikki sairaspoissaolot eivät ole ennalta-arvattavia. Kun Johannan Nico-Petteri alkaa yöllä oksentamaan tai Minna joutuu illalla autokolariin, työnantaja ei ole voinut mitenkään ennalta arvata niin käyvän. Tuo sairauspoissaolojuttu koskee vain sellaisia sairauspoissaoloja, jotka tiedetään etukäteen kuten esimerkikis jotain tiettyä leikkausta, joka ei ole päivystysluonteinen vaan josta potilas saa tiedon jo pari viikkoa ennenleikkausta. 

Höpsis. Kyllä työnantajalla on selvillä kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja keskimäärin vuodessa on. Siksi TA osaa halutessaan varata riittävän määrän varahenkilöstöä paikkaamaan näitä poissaoloja. Jos TA ei halua näin toimia ja varautua sairauslomiin, ei se voi myöskään vaatia hätätyötä.

Ei sairaaloissa ole enää vuosikymmeniin ollut varahenkilöstöä. Ei ole varahenkilöille vakansseja. Toista oli vielä kasarilla, jolloin oli ihan virkoja varahenkilöille. Menit sinne, mistä puuttui. Jos mistään ei puuttunut, menit ylimääräiseksi jollekin osastolle. Yleensä aina jostain joku puuttui. Mutta nämä vakanssit lakkautettiin jo aikoja sitten. Ihan varmasti sairaanhoitopiireillä ja kuntayhtymillä eli työnantajilla on selvillä, kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja on keskimäärin. Silti ei ole varahenkilöstölle enää vakansseja. 

No, se on työnantajan moka. Silloin ei hätätyöhön voi vaatia sairauspoissaoloja tuuraamaan.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa on muuten varahenkilöstö 👍

HUS luopui 90-luvulla. Vikatikki.

Ehkä jossain Lastenklinikalla vielä sellaista on mutta siellähän henkilöstöön on rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tuolla ehdotti, että esim. yövuorolainen voisi valmistella jo aamutöitä. Olen ollut hoitotyössä jo silloin, kun potilaat revittiin ylös klo 4.00, jotta ehti tehdä mahdollisimman paljon valmiiksi aamutyöntekijöille. Suihkuun ja vessaan klo 04.30.

Onneksi suuntaus muuttui jossain vaiheessa niin, että yöt on nukkumista varten.

Aamusuihkutuksista sen verran, että kyllä illallakin suihkutetaan, mutta aamulla, kun on yön jäljiltä vielä jätökset alapäässä (yöllä lappupesut, ei kokosuihkuun), ei olisi mukava makuuttaa hoidettavaa iltaan asti takapuoli haisevana ja muutenkin likaisena ja hikisenä. 

Itse olen tykännyt ilta-aamuvuoroista, koska sittenhän on tullut taas pitempi tauko. Pääsi kotiin klo 15 ja töihin tarvitsi mennä seuraavana päivänä vasta klo 13.00. Eli tuli pitkä tauko seuraavien työvuorojen välissä. Mieluummin tämä, kuin illasta vapaalle. Kun sitä muutakin elämää on ja perheen kanssa haluaisi lähteä jo viikonloppureissulle perjantaina iltapäivästä, eikä vasta klo 22.00, kun on kotona tai lauantaiaamuna.

Aamusuihkutuksista vielä sen verran, että jos jatkuvasti pitää yön jäljiltä viedä hoidettava aamulla suihkuun jotta yön jätökset saadaan siivotuksi, on yövuorossa aivan liian vähän henkilökuntaa ja kuivitukset jää tekemättä asianmukaisesti.

Ei toki ole mitään syytä kiskoa kaikkia ylös jo aamuyöstä, mutta järjetön on myös nykysysteemi kun yöt vedetään minimimiehityksellä ja sitten aamulla kiskotaan suihkuun ne niskapaska-petipotilaat jotka on toki hoidettava ensimmäisiksi ja sitten osa saa esim. aamupalan vasta joskus kympin maissa. Ja sitten jää yhdentoista aikaan ruoka syömättä ja seuraavan kerran kunnon ateria on tarjolla neljän jälkeen iltapäivällä.

Vastaan tuohon "järjetön nykysysteemi jne". Tuo kuvaus sopii dementiakoteihin, missä varmaan on 1-2 yöhoitajaa os:lla, riippuen miten vaikeahoitoisia potilaita ja miten iso osasto on. Olen itse keskussairaalan hoitaja ja seurasin dementiakodin työtä läheltä, kun äitini oli hoidettavana ko paikassa.  Yöhoitaja autteli vanhuksia vessaan ja vaihtoi vaippoja ja teki sänkyyn pikkupesuja. Kuitenkin täysin pidätyskyvyttömän  vanhuksen on tärkeä saada heti aamulla kunnon suihkutus. Voiko rumemmin sanoa vanhoista ihmisistä "niskapaska-petipotilaat"? Tuossa hoitokodissa vanhukset saivat kyllä aamupalansa n klo 8, pesuja suoritettiin tarpeen mukaan, kaikkia ei tietystikään tarvinnut suihkuttaa joka päivä. Mutta ilmeistä on, että puhumme niin erilaisesta työstä, kun puhumme hoitotyöstä versus teollisuustyö. Vaikea soveltaa samoja metodeja niin erilaisiin työpaikkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Mutta onko siinä jokin syy, että ne sairaanhoitajan vuorot voi olla mitä vaan? Lähes tyyliin, tänään yövuoro, sitten iltavuoro, sitten aamuvuoro. Sekavaa ja vaikeuttaa työstä palautumista.

Paljon parempi tuo 4 yötä putkeen ja sitten vapaa. Eka vapaapäivän käyttää vuorokausirytmin normalisoimiseen ja loput voi käyttää miten haluaa. Ja taas jaksaa tehdä töitä. Valvominen sinänsä minulle ok, mutta se, että elämässä ei ole mitään ennakoitavaa rytmiä, ei minulle sovi.

Voin sanoa, että sekavien vuorojen vuoksi olen miettinyt, että jätän tutkinnon kesken ja haen toiselle alalle.

Syynä on perinteisesti naisvaltainen ala. Itse hoitsuna yritin puhua vuorojen järkeistämisestä, niin rakkaat siskot sanoivat, ettei työnantajaltakaan voi kaikkea vaatia. Otin ritolat, pitäkööt tunkkinsa.

Pieni muutos tulossa tammikuun alusta. Eli pakollinen 11 tunnin lepotauko vuorojen välissä. Perinteinen ilta-aamu hieman muuttuu, jos vuorojen välissä ollut vähemmän kuin 11 tuntia.

Myös yövuorojen määrää putkeen tehtynä rajoitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Pieni muutos tulossa tammikuun alusta. Eli pakollinen 11 tunnin lepotauko vuorojen välissä. Perinteinen ilta-aamu hieman muuttuu, jos vuorojen välissä ollut vähemmän kuin 11 tuntia.

Myös yövuorojen määrää putkeen tehtynä rajoitetaan.

Ja tuohan ei ole hyvä, kun vakiyökot haluaisi tehdä seitsemää yötä peräkkäin ja osa ilta aamua. Missä on työntekijän oikeus päättää, mikä sopii hänelle parhaiten

Kyllä on helmi ketju. Puhutaan siitä, kuinka huonosti työvuoroasiat on, kun tekijöitä ei ole, mutta minkäänlaisiin muutoksiin ei ole halukkuutta, jotta niitä tekijöitä olisi ehkä vähän enemmän. Tai mistä minä mitään tiedän, mutta itse olen poistunut mara-töistä juuri tällaisten työvuorosyiden takia, enkä aio palata.

Olen lukemassa vasta sivulla 10 enkä tiedä onko tämä asia tullut esiin, mutta henkilökunnan ylibuukkaus toisi jonkin verran joustonvaraa eikä tarvitsisi kiireessä etsiä sijaista. Meillä on aamu- ja iltavuoroissa noin 15 ihmistä töissä ja kaikkiin aamu- ja iltavuoroihin on buukattu 1-2 ylimääräistä työntekijää. Tämä auttaa siihen, kun tulee sairastumisia (ja melkein aina joku on sairaana), niin on heti sijainen käytettävissä eikä tarvitse yrittää paikata ylitöillä. Ylitöiden teettäminen on kallista ja harvoin niitä sijaisia pystytään niin kiireellä saamaan. Firma on katsonut että on parempi ylibuukata ja mahdollisesti maksaa turhasta (jos ei ole kukaan sairaana, se ylibuukattu menee jonkun kaveriksi opettelemaan uusia hommia) kuin maksaa jatkuvasti ylityökorvauksia tai että osa töistä jää tekemättä (ja firmalta rahat saamatta). 

Tuo ylibuukkaus ei kokonaan poista ylityön tarvetta, mutta antaa kuitenkin vähän pelivaraa. Uskoisin että tämä toimii vielä paremmin suuremmissa yksiköissä ja suuremmilla luvuilla. Muistelen joskus kuulleeni, että Volvon tehtaalla käytetään 10% ylibuukkausta, kun aina osa porukasta on sairaana.

Kovin tiukassa tuntuu hoitoalalla olevan tuo jumitus aamupainotteisuuteen ja virka-aikaan. Kuitenkin yhteiskunta on menossa siihen suuntaan että yhä useammat palvelut ovat saatavissa joustavammin. Enkä ihan jaksa uskoa että kaikki lääkäritkään olisivat luontaisesti aamuvirkkuja. Eiköhän heidänkin joukossa ole niitä, jotka mielellään aloittaisivat työt hieman myöhemmin. Monet ovat omassa työelämässään tottuneet joustaviin työaikoihin, esim. IT-alalla työskentelevä mieheni hyvin harvoin menee töihin ennen puoltapäivää. Hänetkö sitten jossain vanhainkodissa pistetään sänkyyn iltaseitsemältä, vaikka joskus aamuyön jälkeen olisi hänelle luontaisempaa? Ja kiskotaan ylös sängystä kun hän on vasta saanut unenpäästä kiinni? (Vai lääkitäänkö iltaseitsemältä niin tainnoksiin että yökkö saa olla rauhassa?)

Kyllä tämä koko ala vaatisi ravistelua ja jonkun prosessi-insinöörin miettimään systeemit uusiksi. En oikein näe järkeä siinä, että yöksi kaikki pysähtyy ja kalliit laitteet ovat tyhjäkäynnillä. Varmaan niissä laitoshoitajissakin on niitä, jotka tekisivät mielellään töitä vähän myöhempään, ettei aina tarvitsisi olla töissä klo 7-15. Sairaaloissa voisi hyvin olla nykyinen päivämiehitys välillä 8-20 että saataisiin joustavammin tehtyä niitä hommia eikä tarvitsisi potilaita herätellä jo aamuyöstä. Tarviiko niiden kaikkien edes syödä samalla kellonlyömällä? 

Tehtaassa saattaa olla niin että osa porukasta tekee arkisin aamua ja iltaa, osa tekee arkisin pelkkää yötä ja sitten viikonloput on jaettu kahteen vuoroon, osa työntekijöistä tekee pelkkää viikonloppua 2 x 12h. Tehdas on käynnissä 24/7 ja erilaisille ihmisille löytyy heille sopivat työvuorot. Viikonlopun päivävuorossa (7-19) voi olla opiskelijoita tai perheellisiä, jotka haluavat viikot vapaaksi. Viikonlopun yövuorossa (7-19) sitten niitä jotka tykkää yöstä ja saavat vähän enemmän rahaa. Koska sunnuntailta tulee tuplapalkka, tuolla 24 tunnin työviikolla saa kuitenkin 36h palkan, mikä vastaa melkein täyttä työviikkoa. Ihan varteenotettava vaihtoehto jonkun lapsiperheen vanhemmalle, ei tarvitse koskaan miettiä miten järjestää pienten koululaisten kesälomat. 

Varmasti hoitoalallakin voitaisiin työt ja työvuorot järjestää fiksummin, jos pystyttäisiin päästämään irti vanhoista luutuneista toimintatavoista ja mietittäisiin prosessit alusta asti uusiksi. Nyt tuntuu olevan niin, että työntekijät itse ovat tämän muutoksen esteenä, vaikka samaan aikaan kokevat nykyisen mallin niin kuormittavana, että saikuttavat ja harkitsevat alan vaihtoa.