Lue keskustelun säännöt.
Miksi sairaanhoitajien vuorotyössä ei ole sama rytmi kuin tehtaissa?
27.12.2019 |
Tehdastyössä rytmi oli esim 4 aamuvuoroa, 4 iltavuoroa, 4 yövuoroa, 6 vapaapäivää.
Opiskelen sairaanhoitajaksi ja olen hämmästynyt, kun ne vuorot voivat alalla olla sikin sokin mitä vaan. Elämää ei pysty yhtään suunnittelemaan ja vapaapäiviä voi olla esim yksi hassu jossain välissä.
Miksi rytmi ei voisi olla tuollainen selkeä? Helpottaisi työssä jaksamista. Ja pitkä yhtenäinen vapaa noin 2x kuussa olisi hyvä motivaattori, silloin voisi lähteä reissuun tai mökille.
Kommentit (449)
En ymmärrä miten aamupainotteisuudesta päästään eroon. Sairaalassa alkaa päivystysaika klo 15-16. Ei siinä auta jos yhden osaston väki siirtyy pois aamupainotteisuudesta, pitää ottaa huomioon
- röntgen
- sairaankuljetus
- välinehuolto
- muut osastot (joihin potilaat siiryyvät)
- lääkärit (päivystävä lääkäri saattaa olla vain langan päässä, esim kirurgian päivystävä)
- farmaseutti
- potilaskuljettaja
- ruokapalvelut
- laboratorio
- leikkaussali
- laitoshuolto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hätätyö JHL:n sivuilta:
Työnantajan on varauduttava erilaisiin ennalta arvattaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin. Työnantaja ei saa teettää hätätyötä, jos lain edellyttämät ennalta arvaamattomuuden kriteerit eivät täyty. Resurssien puute ei ole peruste hätätyön teettämiselle.
Läheskään kaikki sairaspoissaolot eivät ole ennalta-arvattavia. Kun Johannan Nico-Petteri alkaa yöllä oksentamaan tai Minna joutuu illalla autokolariin, työnantaja ei ole voinut mitenkään ennalta arvata niin käyvän. Tuo sairauspoissaolojuttu koskee vain sellaisia sairauspoissaoloja, jotka tiedetään etukäteen kuten esimerkikis jotain tiettyä leikkausta, joka ei ole päivystysluonteinen vaan josta potilas saa tiedon jo pari viikkoa ennenleikkausta.
Höpsis. Kyllä työnantajalla on selvillä kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja keskimäärin vuodessa on. Siksi TA osaa halutessaan varata riittävän määrän varahenkilöstöä paikkaamaan näitä poissaoloja. Jos TA ei halua näin toimia ja varautua sairauslomiin, ei se voi myöskään vaatia hätätyötä.
Ei sairaaloissa ole enää vuosikymmeniin ollut varahenkilöstöä. Ei ole varahenkilöille vakansseja. Toista oli vielä kasarilla, jolloin oli ihan virkoja varahenkilöille. Menit sinne, mistä puuttui. Jos mistään ei puuttunut, menit ylimääräiseksi jollekin osastolle. Yleensä aina jostain joku puuttui. Mutta nämä vakanssit lakkautettiin jo aikoja sitten. Ihan varmasti sairaanhoitopiireillä ja kuntayhtymillä eli työnantajilla on selvillä, kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja on keskimäärin. Silti ei ole varahenkilöstölle enää vakansseja.
Oysissa on kyllä varahenkilöstöä iso määrä. Heillä omat esimiehensäkin. Toimintaa on kehitetty viime vuosina. Varahenkilöllä on oma kotiosastonsa ja sitten yksilöllisesti osastoja, joihin on perehtynyt. Jos mikään osasto ei ole häntä varannut vuoroon, menee kotiosastolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että jos henkilökuntaa olisi enemmän, nykyinen työvuorosysteemikään ei tuntuisi niin hankalalta. Suuri ongelmahan on, että työvuoroja joutuu vaihtamaan, koska sijaisia ei yksinkertaisesti ole.
Työvuoroja ei todellakaan joudu vaihtamaan. Riittää kun sanot ei. Se oli siinä. Hoitajat itse tekee tämän asian niin vaikeaksi. Sanokaa ei niin on pakkko palkata lisää henkilökuntaa.
Esimies saa perustellusta syystä muuttaa työvuoroa ilman työntekijän suostumusta, jos se tapahtuu ennen kuin työntekijä ehtii saapua listaan merkittyyn työvuoroon. Toki hyvien tapojen mukaista on kysyä ensin vapaaehtoista vuoronvaihtajaa, mutta jos sellaista ei löydy, niin esimiehellä on oikeus määrätä joku esim. seuraavana päivänä aamuvuoron sijasta iltaan.
Ei todella saa, mistä tuollaisesta olet saanut päähäsi?
Ei saa. Tehty lista on sopimus, ainoastaan katastrofitilanteessa tätä voidaan muuttaa samana päivänä. Eli olen velvollinen jäämään aamusta iltaan jos annetaan suurhälytys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hätätyö JHL:n sivuilta:
Työnantajan on varauduttava erilaisiin ennalta arvattaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin. Työnantaja ei saa teettää hätätyötä, jos lain edellyttämät ennalta arvaamattomuuden kriteerit eivät täyty. Resurssien puute ei ole peruste hätätyön teettämiselle.
Läheskään kaikki sairaspoissaolot eivät ole ennalta-arvattavia. Kun Johannan Nico-Petteri alkaa yöllä oksentamaan tai Minna joutuu illalla autokolariin, työnantaja ei ole voinut mitenkään ennalta arvata niin käyvän. Tuo sairauspoissaolojuttu koskee vain sellaisia sairauspoissaoloja, jotka tiedetään etukäteen kuten esimerkikis jotain tiettyä leikkausta, joka ei ole päivystysluonteinen vaan josta potilas saa tiedon jo pari viikkoa ennenleikkausta.
Höpsis. Kyllä työnantajalla on selvillä kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja keskimäärin vuodessa on. Siksi TA osaa halutessaan varata riittävän määrän varahenkilöstöä paikkaamaan näitä poissaoloja. Jos TA ei halua näin toimia ja varautua sairauslomiin, ei se voi myöskään vaatia hätätyötä.
Ei sairaaloissa ole enää vuosikymmeniin ollut varahenkilöstöä. Ei ole varahenkilöille vakansseja. Toista oli vielä kasarilla, jolloin oli ihan virkoja varahenkilöille. Menit sinne, mistä puuttui. Jos mistään ei puuttunut, menit ylimääräiseksi jollekin osastolle. Yleensä aina jostain joku puuttui. Mutta nämä vakanssit lakkautettiin jo aikoja sitten. Ihan varmasti sairaanhoitopiireillä ja kuntayhtymillä eli työnantajilla on selvillä, kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja on keskimäärin. Silti ei ole varahenkilöstölle enää vakansseja.
No, se on työnantajan moka. Silloin ei hätätyöhön voi vaatia sairauspoissaoloja tuuraamaan.
Kanta-Hämeen keskussairaalassa on muuten varahenkilöstö 👍
Entisenä sairaanhoitajana olen kyllä samaa mieltä siitä, että työvuoron päättyessä vaan kotiin, vaikka potilas jäisi istumaan portatiiville tai keskonen kuolisi illan aikana riittämättömän henkilökunnan vuoksi. Mikään ei tosiaan muutu niin kauan, kun hoitajat kiltisti joustavat.
Tässähän tämä sarkastisesti tulikin koko ongelman ydin esiin. Se on sen työvuorolistan laatijan ja viime kädessä työnantajan vastuulla varmistaa, että siellä on tarpeellinen määrä henkilökuntaa. Miten voi olla ,että vuodesta toiseen vedetään tuota marttyyrin viittaa päälle"mutta kun kaikki kuolee,jos en minä veny" !No ei kuole vaan pakottaa työnantajan toimimaan lain mukaan
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten aamupainotteisuudesta päästään eroon. Sairaalassa alkaa päivystysaika klo 15-16. Ei siinä auta jos yhden osaston väki siirtyy pois aamupainotteisuudesta, pitää ottaa huomioon
- röntgen
- sairaankuljetus
- välinehuolto
- muut osastot (joihin potilaat siiryyvät)
- lääkärit (päivystävä lääkäri saattaa olla vain langan päässä, esim kirurgian päivystävä)
- farmaseutti
- potilaskuljettaja
- ruokapalvelut
- laboratorio
- leikkaussali
- laitoshuolto
Nimenomaan, koko systeemiä pitää ravistella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muutat lääkärinkiertoajat ja kotiutukset, kun kotiutetMutta ei, koska maailman sivu on hoitoalalla tehty työt klo 7-15 niin tehdään nytkin.
Tämä on ihan siitä johtuvaa että yleensä ottaen maailma pyörii virka-aikaan. Moniko pankki tai koulu oli nyt joulunpyhinä auki? Niinpä, ei yksikään.
"Virka-aika" ei vaan ole 7-15. Ei yksikään pankki aukea seitsemältä, ja jos viet lapsen kouluun seitsemäksi hän ei pääse välttämättä edes sisään.
Vain hoito- ja rakennusaloilla työpäivä on 7-15, eikä niilläkään sille olisi välttämättä tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukemassa vasta sivulla 10 enkä tiedä onko tämä asia tullut esiin, mutta henkilökunnan ylibuukkaus toisi jonkin verran joustonvaraa eikä tarvitsisi kiireessä etsiä sijaista. Meillä on aamu- ja iltavuoroissa noin 15 ihmistä töissä ja kaikkiin aamu- ja iltavuoroihin on buukattu 1-2 ylimääräistä työntekijää. Tämä auttaa siihen, kun tulee sairastumisia (ja melkein aina joku on sairaana), niin on heti sijainen käytettävissä eikä tarvitse yrittää paikata ylitöillä. Ylitöiden teettäminen on kallista ja harvoin niitä sijaisia pystytään niin kiireellä saamaan. Firma on katsonut että on parempi ylibuukata ja mahdollisesti maksaa turhasta (jos ei ole kukaan sairaana, se ylibuukattu menee jonkun kaveriksi opettelemaan uusia hommia) kuin maksaa jatkuvasti ylityökorvauksia tai että osa töistä jää tekemättä (ja firmalta rahat saamatta).
Tuo ylibuukkaus ei kokonaan poista ylityön tarvetta, mutta antaa kuitenkin vähän pelivaraa. Uskoisin että tämä toimii vielä paremmin suuremmissa yksiköissä ja suuremmilla luvuilla. Muistelen joskus kuulleeni, että Volvon tehtaalla käytetään 10% ylibuukkausta, kun aina osa porukasta on sairaana.
Kovin tiukassa tuntuu hoitoalalla olevan tuo jumitus aamupainotteisuuteen ja virka-aikaan. Kuitenkin yhteiskunta on menossa siihen suuntaan että yhä useammat palvelut ovat saatavissa joustavammin. Enkä ihan jaksa uskoa että kaikki lääkäritkään olisivat luontaisesti aamuvirkkuja. Eiköhän heidänkin joukossa ole niitä, jotka mielellään aloittaisivat työt hieman myöhemmin. Monet ovat omassa työelämässään tottuneet joustaviin työaikoihin, esim. IT-alalla työskentelevä mieheni hyvin harvoin menee töihin ennen puoltapäivää. Hänetkö sitten jossain vanhainkodissa pistetään sänkyyn iltaseitsemältä, vaikka joskus aamuyön jälkeen olisi hänelle luontaisempaa? Ja kiskotaan ylös sängystä kun hän on vasta saanut unenpäästä kiinni? (Vai lääkitäänkö iltaseitsemältä niin tainnoksiin että yökkö saa olla rauhassa?)
Kyllä tämä koko ala vaatisi ravistelua ja jonkun prosessi-insinöörin miettimään systeemit uusiksi. En oikein näe järkeä siinä, että yöksi kaikki pysähtyy ja kalliit laitteet ovat tyhjäkäynnillä. Varmaan niissä laitoshoitajissakin on niitä, jotka tekisivät mielellään töitä vähän myöhempään, ettei aina tarvitsisi olla töissä klo 7-15. Sairaaloissa voisi hyvin olla nykyinen päivämiehitys välillä 8-20 että saataisiin joustavammin tehtyä niitä hommia eikä tarvitsisi potilaita herätellä jo aamuyöstä. Tarviiko niiden kaikkien edes syödä samalla kellonlyömällä?
Tehtaassa saattaa olla niin että osa porukasta tekee arkisin aamua ja iltaa, osa tekee arkisin pelkkää yötä ja sitten viikonloput on jaettu kahteen vuoroon, osa työntekijöistä tekee pelkkää viikonloppua 2 x 12h. Tehdas on käynnissä 24/7 ja erilaisille ihmisille löytyy heille sopivat työvuorot. Viikonlopun päivävuorossa (7-19) voi olla opiskelijoita tai perheellisiä, jotka haluavat viikot vapaaksi. Viikonlopun yövuorossa (7-19) sitten niitä jotka tykkää yöstä ja saavat vähän enemmän rahaa. Koska sunnuntailta tulee tuplapalkka, tuolla 24 tunnin työviikolla saa kuitenkin 36h palkan, mikä vastaa melkein täyttä työviikkoa. Ihan varteenotettava vaihtoehto jonkun lapsiperheen vanhemmalle, ei tarvitse koskaan miettiä miten järjestää pienten koululaisten kesälomat.
Varmasti hoitoalallakin voitaisiin työt ja työvuorot järjestää fiksummin, jos pystyttäisiin päästämään irti vanhoista luutuneista toimintatavoista ja mietittäisiin prosessit alusta asti uusiksi. Nyt tuntuu olevan niin, että työntekijät itse ovat tämän muutoksen esteenä, vaikka samaan aikaan kokevat nykyisen mallin niin kuormittavana, että saikuttavat ja harkitsevat alan vaihtoa.
Ei yhtään alaa tuntematonta prosessi-insinööriä enää mihinkään. Taas jälleen kerran otaksuma, että kukaan ei alalla ole miettinyt näitä päänsä puhki. Jos ei ole varaa edes lisätyövoimaan niin miten sitten koko homman tekemiseen yöllä? Keskussairaaloissa on jo päivystyslabrat ja kuvantamiset.
Ihan sama siirrätkö matosta palan toiseen päähän jos resurssia ei ole. Tuplakirjaamisesta voi ottaa vähän, muu on jo siinä ja siinä.
Eli yhteenvetona sekä alalla työskentelevät että alan ulkopuoliset on sitä mieltä että alan on tarpeettoman kuormittavaa työntekijöille jotka osa lopettaa, osa kyynistyy ja osa tekee hommansa miten surkeasti tahansa säästääkseen itseään. Silti jokainen muutosehdotus kilpistyy alalla työskentelevien muutosvastarintaan ja siihen että alalla työskentelevät on itse sitä mieltä että kukaan ei saa ulkopuolelta sanelemaan että miten he hommansa tekevät.
Jos kyseessä olisi joku muu kuin hoitoala jossa surkeasta työkulttuurista ja leipääntyneistä ja suorastaan vahingollisen laiskoista työntekijöistä kärsii hoidettavat niin sanoisin että pitäkää tunkkinne, mutta kun ei ole. Alan olla sitä mieltä että hoitsuilta on turha kysellä että miten he haluaisivat homman tehtäväksi kun ei noille kelpaa mikään muutosehdotus ja silti hommat sujuu aina vaan huonommin. Eli otetaan valta pois alalla työskenteleviltä kun ne eivät sitä osaa käyttää ja pistetään homma kuntoon ulkoa päin.
Tuli mieleen martin saarikankaan takavuosien luento siitä miten tuo otti aikanaan johtoonsa wärtsilän jatkuvasti lakkoilevan ja huonosti tuottavan telakan ja melko radikaaleilla tempuilla pisti homman toimimaan. Se tosin vaati siinä tapauksessa firman vaihdon jolloin kaikille vanhoille ay-jäärille ja kroonisen juopoille tuli potkut mutta samalla sai valkattua niistä ne työkykyiset ja haluiset jatkamaan uudessa firmassa.
Pistäpä 20 eri ikäistä, luonteiltaan erilaista ja erilaisissa elämäntilanteissa olevaa naista sopimaan jokin asia aikatauluineen yhdessä. Et tule pääsemään sellaiseen ratkaisuun, että kaikki olisivat tyytyväisiä. Entisenä sairaanhoitajana tunnistan naisvaltaisten alojen ongelman. Siinä 20 naisen porukassa on muutama jyrä, muutama mielensäpahoittaja, muutama joustava ja loput turhautuvat, että koittakaa nyt saatana päättää jotain. Mikään ei muutu, koska mihinkään kaikkia tyydyttävään konsensukseen ei päästä koskaan.
Olen samaa mieltä, että tarvittaisiin reipasta ulkopuolista ohjausta ja päätöksiä. Kokonaisuudistusta. Sellaista uudistusta, josta ei voisi syyttää ketään niistä 20:stä. Hoitajat, jotka todellakin pitävät työstään ja haluavat olla hoitajia, sopeutuvat yllättävän hyvin erilaisiin muutoksiin, joita sairaaloissa muutenkin tapahtuu kiihtyvällä tahdilla. Vähän alussa rutistaan, mutta vuoden päästä kaikki sujuu jo rutiiilla. Ne, jotka eivät sopeudu, vaihtavat jo nytkin alaa tai hakeutuvat itselleen sopivampiin työtehtäviin.
Lisään tähän vielä, että terveydenhuollossa yksi ihan keskeinen asia on työpaikan ilmapiiri. Yksiköissä, joissa on hyvä työilmapiiri, työntekijöiden vaihtuvuus on hidasta. Ja niissä, joissa on huono työilmapiiri, vaihtuvuus on vilkasta. Jälkimmäisiin yksiköihin on vaikea saada sijaisia, koska sana kiirii eikä kerran ko paikassa ollut hoitaja halua tulla toista kertaa.
Olen työskennellyt kohta 20 vuotta miesvaltaisella alalla. Ei meillä ole mitään työilmapiiriä. Meillä on vain joukko ihmisiä, jotka käyvät töissä saadakseen palkkaa. Töissä tehdään töitä. Pääasiassa yksin, mutta kun joudutaan olemaan palavereissa tai muuten tiimeissä, työt hoidetaan asiallisesti kenen kanssa tahansa. Työkaverit ovat kaikki ok, mutta kukaan ei ole mitenkään erityinen. Yksityiselämä sekä tunteet ja työelämä pidetään selkeästi erillään. Työkavereihin ei ole tarkoituskaan tutustua paremmin eikä varsinkaan ystävystyä tai muodostaa mitään klikkejä joidenkin kanssa. Peruskäytöstavat kuten huomenta, otatko kahvia, kiitos, heippa ja hyvää viikonloppua/lomaa/joulua riittävät ihan hyvin työasioiden ulkopuoliseen kanssakäymiseen. Kun kahvitauolla tai lounaalla jutellaan, jutellaan työasioista eikä yksityisasioista.
Jos multa entiseltä sairaanhoitajalta kysyttäisiin, millainen työilmapiiri työpaikallani on, en osaisi vastata. Koska mielestäni meillä ei ole minkäänlaista työilmapiiriä vaan joukko yksilöitä tekemässä töitä. Jokainen tekee työssään parhaansa ja se riittää. Mitään muuta ei tarvita. Emme tarvitse työilmapiiriä, koska sillä ei ole meille mitään merkitystä. Työ on vain työtä ja ihmissuhteet ja tunteet hoidetaan vapaa-ajalla. Ehkä meidän työpaikan ilmapiiriä voisi kuvailla sanalla persoonaton. Vain jokin erikoisosaaminen henkilöityy johonkin yksilöön, mikään muu ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten aamupainotteisuudesta päästään eroon. Sairaalassa alkaa päivystysaika klo 15-16. Ei siinä auta jos yhden osaston väki siirtyy pois aamupainotteisuudesta, pitää ottaa huomioon
- röntgen
- sairaankuljetus
- välinehuolto
- muut osastot (joihin potilaat siiryyvät)
- lääkärit (päivystävä lääkäri saattaa olla vain langan päässä, esim kirurgian päivystävä)
- farmaseutti
- potilaskuljettaja
- ruokapalvelut
- laboratorio
- leikkaussali
- laitoshuolto
Poimitaan tuosta listasta ainakin välinehuolto ja osittain laitoshuolto, joita voidaan tehdä vaikka yöllä. Eikö kalliimmat iltatunnit ala vasta klo 18? Siihen saakka voisi olla lääkäri, farmaseutti ym. päivätyöläiset töissä. Isoissa sairaaloissa päivystää joka tapauksessa niin laboratorio kuin röntgen.
Entä miten perustelet vaikkapa vanhusten hoitolaitosten aamupainotteisuuden? Eihän kaikilla ole vaippoja, kun yököt joutuvat käyttämään asukkaita vessassa. Miksi yökuivia ei voisi käyttää pesulla illalla? Iltaisin ennen nukkumaanmenoa minä saunon ja peseydyn kotonakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että jos henkilökuntaa olisi enemmän, nykyinen työvuorosysteemikään ei tuntuisi niin hankalalta. Suuri ongelmahan on, että työvuoroja joutuu vaihtamaan, koska sijaisia ei yksinkertaisesti ole.
Työvuoroja ei todellakaan joudu vaihtamaan. Riittää kun sanot ei. Se oli siinä. Hoitajat itse tekee tämän asian niin vaikeaksi. Sanokaa ei niin on pakkko palkata lisää henkilökuntaa.
Esimies saa perustellusta syystä muuttaa työvuoroa ilman työntekijän suostumusta, jos se tapahtuu ennen kuin työntekijä ehtii saapua listaan merkittyyn työvuoroon. Toki hyvien tapojen mukaista on kysyä ensin vapaaehtoista vuoronvaihtajaa, mutta jos sellaista ei löydy, niin esimiehellä on oikeus määrätä joku esim. seuraavana päivänä aamuvuoron sijasta iltaan.
Ei todellakaan saa muuttaa enää työvuoroja kun uusi lista on tullut. Kysyä aina voi, mutta pakko ei ole suostua vaihtamaan yhtäkään vuoroa.
Mistä sä tollasta olet saanut päähäsi?
KVTES Luku III 28§
2 mom.
"Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijoiden/työnteki-jöiden tietoon, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain viranhaltijan/työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei sinänsä ole tässä tarkoitettu perusteltu syy.
Soveltamisohje
Työvuoroluettelo voidaan antaa myös sähköisesti tiedoksi, mikäli tämä on teknisesti mahdollista. Viranhaltijan/työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat toiminnan kannalta välttämättömiä. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Perusteltuna syynä työvuoroluettelon muuttamiseen voidaan pitää mm. toiminnallisia syitä, esim. ennalta arvaamattomia poissaoloja. Perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiseen on aina silloin, kun luettelo on laadittu virheellisesti. Muutoksesta on joka tapauksessa ilmoitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittyykö naisvaltaisten alojen vuorotyön raskaus sillä, että iltavuorot on optimoitu perhe-elämän eikä levon kannalta? Useammat peräkkäiset iltavuorot helpottaisivat vuorojen järjestelyä ilman ilta-aamuvuoroja, mutta pidentäisivät ajanjaksoja, joina lasten kanssa vietetty aika jää vähäiseksi.
Melko varmasti. Ja edelleenkin on tavallista, että lapset jäävät erossa äidille. Vuoropäiväkotiin ei kuitenkaan voi viedä lapsia miten haluaa vaan pitää noudattaa lapsille sopivaa rytmiä. Et siis voi hakea klo 22 päästyäsi lapsiasi päiväkodista, koska he ovat jo nukkumassa. Joten kun seuraavana päivänä on aamuvuoro, voit sieltä päästyäsi hakea taas lapset kotiin. Jos seuraavanakin päivänä olisi iltavuoro klo 14-22, voisit hakea lapset kotiin aamulla muutamaksi tunniksi, mutta joutuisit viemään jo puolenpäivän maissa takaisin päiväkotiin, koska lapset menevät lounaan jälkeen taas päiväunille.
Meinaat siis, että vain terveydenhuollossa on vuorotyötä tekeviä yksinhuoltajia?
Niitä on yhtälailla teollisuudessa, ravintola-alalla, kaupanalalla ym. ja haasteita toki tuo, mutta ei mitenkään mahdotonta.
Olen aina ihmetellyt tätä työvuorosysteemiä, mutta ei tarvitse onneksi enää vaivata asialla päätäni. Kerran itse alalla työskentelevät ovat sitä mieltä, että sitä ei mitenkään voi muuttaa, parempaa ei vain voi saada, niin mitäpä minäkään sitä turhaan pohdin. En vain edelleenkään hakeudu alalle, vaikka sitä joskus vakavasti olen ajatellutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten aamupainotteisuudesta päästään eroon. Sairaalassa alkaa päivystysaika klo 15-16. Ei siinä auta jos yhden osaston väki siirtyy pois aamupainotteisuudesta, pitää ottaa huomioon
- röntgen
- sairaankuljetus
- välinehuolto
- muut osastot (joihin potilaat siiryyvät)
- lääkärit (päivystävä lääkäri saattaa olla vain langan päässä, esim kirurgian päivystävä)
- farmaseutti
- potilaskuljettaja
- ruokapalvelut
- laboratorio
- leikkaussali
- laitoshuoltoPoimitaan tuosta listasta ainakin välinehuolto ja osittain laitoshuolto, joita voidaan tehdä vaikka yöllä. Eikö kalliimmat iltatunnit ala vasta klo 18? Siihen saakka voisi olla lääkäri, farmaseutti ym. päivätyöläiset töissä. Isoissa sairaaloissa päivystää joka tapauksessa niin laboratorio kuin röntgen.
Entä miten perustelet vaikkapa vanhusten hoitolaitosten aamupainotteisuuden? Eihän kaikilla ole vaippoja, kun yököt joutuvat käyttämään asukkaita vessassa. Miksi yökuivia ei voisi käyttää pesulla illalla? Iltaisin ennen nukkumaanmenoa minä saunon ja peseydyn kotonakin.
Mä luulen, että asiat tulevatkin vielä muuttumaan. Meillä makaa nyt laitoksissa ikäluokka, joka on tottunut heräämään aamulla aikaisin ja menemään nukkumaan illalla aikaisin. Jo pelkästään suuret ikäluokat ovat elämässään tottuneet vähän erilaiseen rytmiin. Ja heistä seuraava sukupolvi taas just ja just muistaa aikaa, kun kaupat eivät olleet iltaisin eikä sunnuntaisin auki, pankit menivät kiinni klo 16:15 ja viimeinen telkkariohjelma viikonloppuisinkin loppui klo 23. Yhteiskunta on aika monessakin asiassa muuttunut aamupainoitteisesta iltapainoitteiseksi ja kun ihmiset ovat tähän vuosikymmeniä tottuneet, eivät he aikanaan halua laitoksessakaan mennä Pikku-Kakkosen jälkeen nukkumaan.
Olen ollut melko lyhyessä ajassa useamman kerran sauraalassa. Viimeksi muutama viikko sitten. Pieni iltapala ja iltalääkkeet tulivat klo 19 ja klo 20 hoitaja kävi sammuttamassa potilashuoneesta valot. Huoneessa ei ollut telkkaria eikä mitään muutakaan, millä olisi pimessä voinut aikaansa kuluttaa. Ekana iltana ajattelin, että pyydän hoitajalta unilääkkeen, koska makaaminen sängyssä pimeässä muita potilaita häiritsemättä seuraavat 4-5 tuntia ei houkutellut. Olin kuitenkin optimisti ja uskoin pääseväni jo aamulla kotiin. Aamulla kuuden maissa yökkö kävi mittaamassa verenpaineen ja kuumeen. Vähän myöhemmin tuli labrahoitaja ottamaan verinäytteet. Sitten tulikin laitosaamiainen, joka muutaman tunnin yöunen jälkeen ei kyllä tippaakaan houkutellut. En kuitenkaan päässyt kotiin vaan jouduin viettämään sairaalassa useamman yön. Siskonpoikani toi mulle kännykkään akkulaturin ja kuulokkeet, jotta voin peiton alla muita potilaita häiritsemättä edes surffailla netissä ja katsoa jotain suoratoisto-ohjelmia. Kirjaa tai lehtiähän ei olisi voinut lukea, koska olisi pitänyt olla lukuvalo päällä ja se taas olisi häirinyt muita potilaita.
En oikein jaksa uskoa, että tulevaisuudessa ihan toisenlaiseen vuorokausrytmiin tottuneiden aikuisten ihmisten vuorokausirytmiä yritetään sairaaloissakaan pakottaa päiväkoti-ikäisten vuorokausirytmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten aamupainotteisuudesta päästään eroon. Sairaalassa alkaa päivystysaika klo 15-16. Ei siinä auta jos yhden osaston väki siirtyy pois aamupainotteisuudesta, pitää ottaa huomioon
- röntgen
- sairaankuljetus
- välinehuolto
- muut osastot (joihin potilaat siiryyvät)
- lääkärit (päivystävä lääkäri saattaa olla vain langan päässä, esim kirurgian päivystävä)
- farmaseutti
- potilaskuljettaja
- ruokapalvelut
- laboratorio
- leikkaussali
- laitoshuoltoPoimitaan tuosta listasta ainakin välinehuolto ja osittain laitoshuolto, joita voidaan tehdä vaikka yöllä. Eikö kalliimmat iltatunnit ala vasta klo 18? Siihen saakka voisi olla lääkäri, farmaseutti ym. päivätyöläiset töissä. Isoissa sairaaloissa päivystää joka tapauksessa niin laboratorio kuin röntgen.
Entä miten perustelet vaikkapa vanhusten hoitolaitosten aamupainotteisuuden? Eihän kaikilla ole vaippoja, kun yököt joutuvat käyttämään asukkaita vessassa. Miksi yökuivia ei voisi käyttää pesulla illalla? Iltaisin ennen nukkumaanmenoa minä saunon ja peseydyn kotonakin.
Voisi käyttää illalla, jos on henkilökuntaa. Sitä vain ei iltaisin ole, kun on kalliimpaa pitää ilta hoitajia. Ei voi lähteä suihkuttamaan potilasta, kun ei ole sitten henkilökuntaa hoitamassa muita. Sitten tilanteesta riippuen voi laitoshuoltaja joutua siivoamaan suihkuhuoneen illalla eikä aikaa siihen ole. Hoitajat joustaa ja tekee asiat potilaan hyväksi. Organisaatioon kuuluu sitten muitakin, jotka on otettava huomioon. Tietyt rutiinit on siksi, että silloin toimii kaikki muukin. Se on se hoitoalan jäykkyys, kun ei voi sooloilla asioiden vaikuttamatta haitallisesti muuhun toimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittyykö naisvaltaisten alojen vuorotyön raskaus sillä, että iltavuorot on optimoitu perhe-elämän eikä levon kannalta? Useammat peräkkäiset iltavuorot helpottaisivat vuorojen järjestelyä ilman ilta-aamuvuoroja, mutta pidentäisivät ajanjaksoja, joina lasten kanssa vietetty aika jää vähäiseksi.
Melko varmasti. Ja edelleenkin on tavallista, että lapset jäävät erossa äidille. Vuoropäiväkotiin ei kuitenkaan voi viedä lapsia miten haluaa vaan pitää noudattaa lapsille sopivaa rytmiä. Et siis voi hakea klo 22 päästyäsi lapsiasi päiväkodista, koska he ovat jo nukkumassa. Joten kun seuraavana päivänä on aamuvuoro, voit sieltä päästyäsi hakea taas lapset kotiin. Jos seuraavanakin päivänä olisi iltavuoro klo 14-22, voisit hakea lapset kotiin aamulla muutamaksi tunniksi, mutta joutuisit viemään jo puolenpäivän maissa takaisin päiväkotiin, koska lapset menevät lounaan jälkeen taas päiväunille.
Meinaat siis, että vain terveydenhuollossa on vuorotyötä tekeviä yksinhuoltajia?
Niitä on yhtälailla teollisuudessa, ravintola-alalla, kaupanalalla ym. ja haasteita toki tuo, mutta ei mitenkään mahdotonta.
Olen aina ihmetellyt tätä työvuorosysteemiä, mutta ei tarvitse onneksi enää vaivata asialla päätäni. Kerran itse alalla työskentelevät ovat sitä mieltä, että sitä ei mitenkään voi muuttaa, parempaa ei vain voi saada, niin mitäpä minäkään sitä turhaan pohdin. En vain edelleenkään hakeudu alalle, vaikka sitä joskus vakavasti olen ajatellutkin.
En meinaa. Mutta koska koko sairaanhoito on alunperin (siis kauan sitten) rakentunut lapsettomien "vanhojenpiikojen" varaan, on lähdetty kehittämään hoitoalan työtä tältä pohjalta ja pyritty huomioimaan naisten mahdollisuudet tehdä hoitotyötä, vaikka heillä olisikin puoliso ja lapsia. Etteivät he jäisi kotirouviksi, kuten vielä 50-60 -luvuilla tai vaihtaisi muihin tehtäviin. KVTES oli muistaakseni ensimmäinen työehtosopimus, joka ei enää vaatinut sen paremmin työntekijän kuin työntekijän lapsen sairastumisestakaan ensimmäisiltä kolmelta päivältä lääkärintodistusta. Eli pyrittiin siihen, että hoitajat eivät pakenisi alalta työn ja perheen yhteensovittamisen hankaluuksien vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. 4 aamua, 2 iltaa ja 1 yö ja sit 2-4 vapaata.
Lastensuojelussa tehtiin 12h työvuoroja ja siitä tykkäsin. Oli 2-3pv töitä ja perään sama määrä vapaita. Ehti palautua.
Tässä esimerkki sit taas kotipalvelun työvuorosuunnittelusta:
VP A I A I A A A I I VP VP A
Täyttä kakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittyykö naisvaltaisten alojen vuorotyön raskaus sillä, että iltavuorot on optimoitu perhe-elämän eikä levon kannalta? Useammat peräkkäiset iltavuorot helpottaisivat vuorojen järjestelyä ilman ilta-aamuvuoroja, mutta pidentäisivät ajanjaksoja, joina lasten kanssa vietetty aika jää vähäiseksi.
Melko varmasti. Ja edelleenkin on tavallista, että lapset jäävät erossa äidille. Vuoropäiväkotiin ei kuitenkaan voi viedä lapsia miten haluaa vaan pitää noudattaa lapsille sopivaa rytmiä. Et siis voi hakea klo 22 päästyäsi lapsiasi päiväkodista, koska he ovat jo nukkumassa. Joten kun seuraavana päivänä on aamuvuoro, voit sieltä päästyäsi hakea taas lapset kotiin. Jos seuraavanakin päivänä olisi iltavuoro klo 14-22, voisit hakea lapset kotiin aamulla muutamaksi tunniksi, mutta joutuisit viemään jo puolenpäivän maissa takaisin päiväkotiin, koska lapset menevät lounaan jälkeen taas päiväunille.
Jos työvuoro alkaisi klo 14, hakisin lapset aamulla hoidosta ja viettäisin heidän kanssa aikaa 13.30 saakka, jos he suinkin pärjäisivät ilman päiväunia. Silloin saisin olla kuitenkin joitai tunteja lasten kanssa, vaikka menisin itse iltaan töihin. Ilta-aamu on epäinhimillinen työvuoroyhdistelmä, oli lapsia tai ei.
Koululaisten yh-äidille vuorotyö on kettumaisin, koska lapset on kuitenkin aina päivät koulussa, jolloin iltavuorojen osuessa heitä ei näkisi käytännössä lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hätätyö JHL:n sivuilta:
Työnantajan on varauduttava erilaisiin ennalta arvattaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin. Työnantaja ei saa teettää hätätyötä, jos lain edellyttämät ennalta arvaamattomuuden kriteerit eivät täyty. Resurssien puute ei ole peruste hätätyön teettämiselle.
Läheskään kaikki sairaspoissaolot eivät ole ennalta-arvattavia. Kun Johannan Nico-Petteri alkaa yöllä oksentamaan tai Minna joutuu illalla autokolariin, työnantaja ei ole voinut mitenkään ennalta arvata niin käyvän. Tuo sairauspoissaolojuttu koskee vain sellaisia sairauspoissaoloja, jotka tiedetään etukäteen kuten esimerkikis jotain tiettyä leikkausta, joka ei ole päivystysluonteinen vaan josta potilas saa tiedon jo pari viikkoa ennenleikkausta.
Höpsis. Kyllä työnantajalla on selvillä kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja keskimäärin vuodessa on. Siksi TA osaa halutessaan varata riittävän määrän varahenkilöstöä paikkaamaan näitä poissaoloja. Jos TA ei halua näin toimia ja varautua sairauslomiin, ei se voi myöskään vaatia hätätyötä.
Ei sairaaloissa ole enää vuosikymmeniin ollut varahenkilöstöä. Ei ole varahenkilöille vakansseja. Toista oli vielä kasarilla, jolloin oli ihan virkoja varahenkilöille. Menit sinne, mistä puuttui. Jos mistään ei puuttunut, menit ylimääräiseksi jollekin osastolle. Yleensä aina jostain joku puuttui. Mutta nämä vakanssit lakkautettiin jo aikoja sitten. Ihan varmasti sairaanhoitopiireillä ja kuntayhtymillä eli työnantajilla on selvillä, kuinka monta prosenttia sairauspoissaoloja on keskimäärin. Silti ei ole varahenkilöstölle enää vakansseja.
Oysissa on kyllä varahenkilöstöä iso määrä. Heillä omat esimiehensäkin. Toimintaa on kehitetty viime vuosina. Varahenkilöllä on oma kotiosastonsa ja sitten yksilöllisesti osastoja, joihin on perehtynyt. Jos mikään osasto ei ole häntä varannut vuoroon, menee kotiosastolle.
Tuo oli hyvä systeemi, mutta siitä luovuttiin säästösyistä monissa paikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Ja kun minä valmistun sairaanhoitajaksi, niin pidän vapaani milloin haluan. Jos ei työnantajalle sovi, niin etsiköön jonkun muun siihen hommaan.
Kuulostat ihanalta työkaverilta.
"Entä miten perustelet vaikkapa vanhusten hoitolaitosten aamupainotteisuuden? Eihän kaikilla ole vaippoja, kun yököt joutuvat käyttämään asukkaita vessassa. Miksi yökuivia ei voisi käyttää pesulla illalla? Iltaisin ennen nukkumaanmenoa minä saunon ja peseydyn kotonakin."
No omassa työpaikassani ( maalla) vanhukset ovat tottuneet heräämään aikaisin. Usein olen yökkönä jopa tarjonnut jollekin mummolle aamukahvin jo klo 6, kun kahvihammasta kolottaa. Kyllä suurin osa oman työpaikkani vanhuksista herää aikaisin ja he itse toivovat, että peseydytään ja puetaan heti jo aamiaiselle. Olisi aika keinotekoista vetkutella näitä aamutoimia pelkästään siksi, että hoitajat haluavat työskennellä iltapainotteisesti. Vanhuksilla voi olla myös esim lääkärissäkäyntejä , tutkimuksia ja ko paikkoihin on matkaa n 100 km. Sinne lähdetään heti aamusta, kyllä nuo lääkäriajat ovat yleensä aamupäivästä.
Iltavuorossa meillä on juuri ylläolevan takia vähemmän henkilökuntaa ja siksi pesut tehdään yleensä aamupäivällä. Mutta kaikki eivät tarvitse eivätkä halua koko suihkua joka päivä, pesut lavuaarin luona riittävät.
Vierailija kirjoitti:
"Entä miten perustelet vaikkapa vanhusten hoitolaitosten aamupainotteisuuden? Eihän kaikilla ole vaippoja, kun yököt joutuvat käyttämään asukkaita vessassa. Miksi yökuivia ei voisi käyttää pesulla illalla? Iltaisin ennen nukkumaanmenoa minä saunon ja peseydyn kotonakin."
No omassa työpaikassani ( maalla) vanhukset ovat tottuneet heräämään aikaisin. Usein olen yökkönä jopa tarjonnut jollekin mummolle aamukahvin jo klo 6, kun kahvihammasta kolottaa. Kyllä suurin osa oman työpaikkani vanhuksista herää aikaisin ja he itse toivovat, että peseydytään ja puetaan heti jo aamiaiselle. Olisi aika keinotekoista vetkutella näitä aamutoimia pelkästään siksi, että hoitajat haluavat työskennellä iltapainotteisesti. Vanhuksilla voi olla myös esim lääkärissäkäyntejä , tutkimuksia ja ko paikkoihin on matkaa n 100 km. Sinne lähdetään heti aamusta, kyllä nuo lääkäriajat ovat yleensä aamupäivästä.
Iltavuorossa meillä on juuri ylläolevan takia vähemmän henkilökuntaa ja siksi pesut tehdään yleensä aamupäivällä. Mutta kaikki eivät tarvitse eivätkä halua koko suihkua joka päivä, pesut lavuaarin luona riittävät.
Mutta niitä pitkään nukkuviakin on, ja nyt moni pakotetaan aikaisin petiin ja aikaisin ylös. Missä laitoksessa muuten edes pääsee suihkuun useammin kuin kerran viikossa?
Minä tunnen paljon tuollaisia hoitajia, niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Ei kertakaikkiaan osata nähdä että asiat voisi tehdä myös toisella tavalla. Ja omassa kunnassani ei edes haluta johtamiskoulutusta lähiesimieheltä. Kun se vuonna nakki hankittu opistotason sh-koulutus antaa muodollisen pätevyyden, se riittää. Pikemminkin parempi ettei lähiesimiehellä ole johtamiskoulutusta, niin hän ei ala kyseenalaistaa ylemmän johdon määräyksiä.
ESH:ssa osastolla työskennellessäni tyrmistyin kuinka avuttomia lääkärit olivatkaan verrattuna tk-lääkäreihin: stetarit piti ojentaa, labrat laittaa epämääräisten mutinoiden perusteella (erikoisemmissa hirveä työ selvittää mikä on se oikea mitä lääkäri haluaa), lääkemuutokset samoin - virheen mahdollisuus suuri kun tieto siirtyy suusta suuhun.