Vähä-älykkäät ihmiset, miten pärjäätte elämässä?
Itse kuulun heihin. Ei koulutusta, oppimisvaikeuksia kai, ei sanavalmiutta, en osaa mitään, en ole edes luova. Mitä te muut oikeasti vähä-älyiset teette päivät pitkät?
Kommentit (65)
Sosiaalisia taitoja ja motoriikkaa voi oppia kotona, kursseilla tai netin kautta. Kirjaston aineisto on ilmaista ja auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi kuulla aloittajan elämästä enemmän. Mistä olet kiinnostunut ja mitä teet? Takana jo 25 vuotta elämää.
En mitään fiksua. Katson sarjoja ja lenkkeilen, selaam nettiä, harvoin näen kavereita. Tyhmyyteni korostuu sosiaalisissa tilanteissa, joten en altista itseäni niille kovin usein. Ajattelin, että alottaisin salilla käymisen myös, mutta en varmaan oppisi niitä liikkeitä (huono motoriikka). Ap
No jos et saa harjoitusta sosiaalisiin tilanteisiin niin miten ne "sosiaaliset aivosi" voisi sitten kehittyä ilman tilanteita jossa saisit käyttää niitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko sinulla vain keskittymisongelmia, huono itsetunto tai motivaation puute ? Hae yhteishaussa opiskelemaan.
Keskittymisongelmia, saamattomuutta... en pärjää edes aikuislukiossa, joten en voi mennä jatko-opiskelemaan. Ei ole pohjakoulutusta yliopistolle tai amk:lle. Ap
Vai onko siinä se, että osa-aikatyöt vie sinulta niin paljon aikaa jne. ettet vaan ehdi ja jaksa paneutua opiskelemiseen niin paljon kuin pitäisi että kurssit saa läpi?
Onko tuolle asialle ratkaisua? Voiko työttömyyskorvauksella opiskella aikuislukiossa? Mene kysymään jostain, olisihan siitä sinulle sekä yhteiskunnalle hyötyä että pääset eteenpäin koska olet nuori.
Ei johdu siitä, teen 3h 2-tuntista työvuoroa viikossa. Ei se opiskelu maksa, muuten kuin kirjat, digikirjoja saa joitain kympilläkin, ei rahan puute se ongelma ole. En vain tajua matematiikkaa, sain ensimmäisestä kurssista 5. Kakkoskurssi ei onnistunut. Lyhyessäkin matematiikassa pakollisia kursseja on 6. Ap
3x 2-tuntista* mutta joka tapauksessa ongelma on älyllinen, ei huonosta itsetunnosta johtuvaa. Ihan hyvä itsetunto minulla on, olen vain realistinen - myönnän heikkouteni. Joillain osa-alueilla voin toki kehittyä, mutta tulen aina olemaan vajavainen. En voi muodostaa parisuhdettakaan, sillä kyllä joku tämän huomaisi ennen pitkää. Ap
Lukioaikainen kaveri sai ihan päivälukiossa lyhyen matematiikan ykköskurssista nelosen ja on älykäs, valmistunut tietääkseni nyt vaikeapääsyisestä yliopistosta. Mutta on tosiaan eri tavalla lahjakas kuin matemaattisesti, ilmeisesti sitten.
Ei ne kurssit mene muillakaan kuin strömsössä. Yksi kurssi sinulla siis käyty, viisi jäljellä joista yhteen olet jo panostanut.
En pääsisi lukiota läpi, jos en saisi vähintään vitosia ainakin neljästä seuraavasta matikan kurssista. Viittä pakollista kurssia kohden saa olla yksi nelonen todistuksessa. Ja opetussuunnitelma kun on muuttunut, niin pitäisi käydä myös mm maantiedon ja kemian kursseja uudestaan, sillä vanhoja ei enää hyväksilueta. Eli olisi ne matematiikan kurssit ja useampien aineiden kursseja pitäisi käydä uudestaan. En usko, että pärjäisin matikassa nytkään, kun en muutama vuosi sitten. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko sinulla vain keskittymisongelmia, huono itsetunto tai motivaation puute ? Hae yhteishaussa opiskelemaan.
Keskittymisongelmia, saamattomuutta... en pärjää edes aikuislukiossa, joten en voi mennä jatko-opiskelemaan. Ei ole pohjakoulutusta yliopistolle tai amk:lle. Ap
Vai onko siinä se, että osa-aikatyöt vie sinulta niin paljon aikaa jne. ettet vaan ehdi ja jaksa paneutua opiskelemiseen niin paljon kuin pitäisi että kurssit saa läpi?
Onko tuolle asialle ratkaisua? Voiko työttömyyskorvauksella opiskella aikuislukiossa? Mene kysymään jostain, olisihan siitä sinulle sekä yhteiskunnalle hyötyä että pääset eteenpäin koska olet nuori.
Ei johdu siitä, teen 3h 2-tuntista työvuoroa viikossa. Ei se opiskelu maksa, muuten kuin kirjat, digikirjoja saa joitain kympilläkin, ei rahan puute se ongelma ole. En vain tajua matematiikkaa, sain ensimmäisestä kurssista 5. Kakkoskurssi ei onnistunut. Lyhyessäkin matematiikassa pakollisia kursseja on 6. Ap
3x 2-tuntista* mutta joka tapauksessa ongelma on älyllinen, ei huonosta itsetunnosta johtuvaa. Ihan hyvä itsetunto minulla on, olen vain realistinen - myönnän heikkouteni. Joillain osa-alueilla voin toki kehittyä, mutta tulen aina olemaan vajavainen. En voi muodostaa parisuhdettakaan, sillä kyllä joku tämän huomaisi ennen pitkää. Ap
Lukioaikainen kaveri sai ihan päivälukiossa lyhyen matematiikan ykköskurssista nelosen ja on älykäs, valmistunut tietääkseni nyt vaikeapääsyisestä yliopistosta. Mutta on tosiaan eri tavalla lahjakas kuin matemaattisesti, ilmeisesti sitten.
Ei ne kurssit mene muillakaan kuin strömsössä. Yksi kurssi sinulla siis käyty, viisi jäljellä joista yhteen olet jo panostanut.
En pääsisi lukiota läpi, jos en saisi vähintään vitosia ainakin neljästä seuraavasta matikan kurssista. Viittä pakollista kurssia kohden saa olla yksi nelonen todistuksessa. Ja opetussuunnitelma kun on muuttunut, niin pitäisi käydä myös mm maantiedon ja kemian kursseja uudestaan, sillä vanhoja ei enää hyväksilueta. Eli olisi ne matematiikan kurssit ja useampien aineiden kursseja pitäisi käydä uudestaan. En usko, että pärjäisin matikassa nytkään, kun en muutama vuosi sitten. Ap
Eikö sinua voisi joku auttaa matikassa, kysyä vaikka jotain opiskelijaa yliopistolta tuutoroimaan? Itselleni matikka on ollut helppoa ja mielellään auttaisin, tuntuisi jotenkin turhalta että jonkun opiskelu jäisi siitä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko sinulla vain keskittymisongelmia, huono itsetunto tai motivaation puute ? Hae yhteishaussa opiskelemaan.
Keskittymisongelmia, saamattomuutta... en pärjää edes aikuislukiossa, joten en voi mennä jatko-opiskelemaan. Ei ole pohjakoulutusta yliopistolle tai amk:lle. Ap
Vai onko siinä se, että osa-aikatyöt vie sinulta niin paljon aikaa jne. ettet vaan ehdi ja jaksa paneutua opiskelemiseen niin paljon kuin pitäisi että kurssit saa läpi?
Onko tuolle asialle ratkaisua? Voiko työttömyyskorvauksella opiskella aikuislukiossa? Mene kysymään jostain, olisihan siitä sinulle sekä yhteiskunnalle hyötyä että pääset eteenpäin koska olet nuori.
Ei johdu siitä, teen 3h 2-tuntista työvuoroa viikossa. Ei se opiskelu maksa, muuten kuin kirjat, digikirjoja saa joitain kympilläkin, ei rahan puute se ongelma ole. En vain tajua matematiikkaa, sain ensimmäisestä kurssista 5. Kakkoskurssi ei onnistunut. Lyhyessäkin matematiikassa pakollisia kursseja on 6. Ap
3x 2-tuntista* mutta joka tapauksessa ongelma on älyllinen, ei huonosta itsetunnosta johtuvaa. Ihan hyvä itsetunto minulla on, olen vain realistinen - myönnän heikkouteni. Joillain osa-alueilla voin toki kehittyä, mutta tulen aina olemaan vajavainen. En voi muodostaa parisuhdettakaan, sillä kyllä joku tämän huomaisi ennen pitkää. Ap
Lukioaikainen kaveri sai ihan päivälukiossa lyhyen matematiikan ykköskurssista nelosen ja on älykäs, valmistunut tietääkseni nyt vaikeapääsyisestä yliopistosta. Mutta on tosiaan eri tavalla lahjakas kuin matemaattisesti, ilmeisesti sitten.
Ei ne kurssit mene muillakaan kuin strömsössä. Yksi kurssi sinulla siis käyty, viisi jäljellä joista yhteen olet jo panostanut.
En pääsisi lukiota läpi, jos en saisi vähintään vitosia ainakin neljästä seuraavasta matikan kurssista. Viittä pakollista kurssia kohden saa olla yksi nelonen todistuksessa. Ja opetussuunnitelma kun on muuttunut, niin pitäisi käydä myös mm maantiedon ja kemian kursseja uudestaan, sillä vanhoja ei enää hyväksilueta. Eli olisi ne matematiikan kurssit ja useampien aineiden kursseja pitäisi käydä uudestaan. En usko, että pärjäisin matikassa nytkään, kun en muutama vuosi sitten. Ap
Eikö sinua voisi joku auttaa matikassa, kysyä vaikka jotain opiskelijaa yliopistolta tuutoroimaan? Itselleni matikka on ollut helppoa ja mielellään auttaisin, tuntuisi jotenkin turhalta että jonkun opiskelu jäisi siitä kiinni.
Sitten pitäisi kerrata matematiikkaa alakoulusta saakka... menisi todella kauan aikaa. Nolostuisin myös varmasti, kun en tajuaisi mitään vaikka kuinka väännettäisiin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko sinulla vain keskittymisongelmia, huono itsetunto tai motivaation puute ? Hae yhteishaussa opiskelemaan.
Keskittymisongelmia, saamattomuutta... en pärjää edes aikuislukiossa, joten en voi mennä jatko-opiskelemaan. Ei ole pohjakoulutusta yliopistolle tai amk:lle. Ap
Vai onko siinä se, että osa-aikatyöt vie sinulta niin paljon aikaa jne. ettet vaan ehdi ja jaksa paneutua opiskelemiseen niin paljon kuin pitäisi että kurssit saa läpi?
Onko tuolle asialle ratkaisua? Voiko työttömyyskorvauksella opiskella aikuislukiossa? Mene kysymään jostain, olisihan siitä sinulle sekä yhteiskunnalle hyötyä että pääset eteenpäin koska olet nuori.
Ei johdu siitä, teen 3h 2-tuntista työvuoroa viikossa. Ei se opiskelu maksa, muuten kuin kirjat, digikirjoja saa joitain kympilläkin, ei rahan puute se ongelma ole. En vain tajua matematiikkaa, sain ensimmäisestä kurssista 5. Kakkoskurssi ei onnistunut. Lyhyessäkin matematiikassa pakollisia kursseja on 6. Ap
3x 2-tuntista* mutta joka tapauksessa ongelma on älyllinen, ei huonosta itsetunnosta johtuvaa. Ihan hyvä itsetunto minulla on, olen vain realistinen - myönnän heikkouteni. Joillain osa-alueilla voin toki kehittyä, mutta tulen aina olemaan vajavainen. En voi muodostaa parisuhdettakaan, sillä kyllä joku tämän huomaisi ennen pitkää. Ap
Lukioaikainen kaveri sai ihan päivälukiossa lyhyen matematiikan ykköskurssista nelosen ja on älykäs, valmistunut tietääkseni nyt vaikeapääsyisestä yliopistosta. Mutta on tosiaan eri tavalla lahjakas kuin matemaattisesti, ilmeisesti sitten.
Ei ne kurssit mene muillakaan kuin strömsössä. Yksi kurssi sinulla siis käyty, viisi jäljellä joista yhteen olet jo panostanut.
En pääsisi lukiota läpi, jos en saisi vähintään vitosia ainakin neljästä seuraavasta matikan kurssista. Viittä pakollista kurssia kohden saa olla yksi nelonen todistuksessa. Ja opetussuunnitelma kun on muuttunut, niin pitäisi käydä myös mm maantiedon ja kemian kursseja uudestaan, sillä vanhoja ei enää hyväksilueta. Eli olisi ne matematiikan kurssit ja useampien aineiden kursseja pitäisi käydä uudestaan. En usko, että pärjäisin matikassa nytkään, kun en muutama vuosi sitten. Ap
Eikö sinua voisi joku auttaa matikassa, kysyä vaikka jotain opiskelijaa yliopistolta tuutoroimaan? Itselleni matikka on ollut helppoa ja mielellään auttaisin, tuntuisi jotenkin turhalta että jonkun opiskelu jäisi siitä kiinni.
Sitten pitäisi kerrata matematiikkaa alakoulusta saakka... menisi todella kauan aikaa. Nolostuisin myös varmasti, kun en tajuaisi mitään vaikka kuinka väännettäisiin. Ap
turha sitä on nolostella :D
Meille pääsee aina töihin !
Terkuin ps -kansanedustajat
Vierailija kirjoitti:
Meille pääsee aina töihin !
Terkuin ps -kansanedustajat
Sinnekin vaatii koulutuksen. Kuten sanoin, en suoriudu edes lukiosta läpi rimaa hipoen. Ap
Ihan kivasti, aloitin pt linjan (jota en tietenkään käynyt loppuun) mutta sain opintotuilla rahoitettua itselleni huulet ja rinnat, no en oikeasti vaan eräs mies rahoitti kun tykästyi minuun. Nyt on jo useampi sugardaddy rahoittamassa elämääni. Harkitsen myös liittymistä miss helsinki kisoihin, ovat menestyneet kotirouvailussa hyvin ja ajattelin että vanhempana voisin alkaa sellaiseksi, unelmani olisikin saada kuvat portugalin playboyhin ja joku kallis veska jota voisin sitten instatililläni kuvata.
Itse olin ns. älykäs ihminen, mutta minulle tuli krooninen sairaus joka aiheuttaa aivosumua. Nykyään kaikki asiat mikä vaatii loogista ajattelua tuntuu hankalalta ja en pysty tekemään enää hommia joka vaatii nopeaa ajattelua.
Kohtuu hyvin pärjään.
Vähä-älyisyyteni peruste on se, että koulu ei ihan alusta asti sujunut oikein mitenkään ja päädyin lopulta apukouluun, jossa sitten hengailin pakollisen oppivelvollisuuden loppuun kehitysvammaisten ja muiden erityisten seassa. Itselläni ei psykologin testien mukaan ollut muuta erityisyyttä kuin alhainen älykkyysosamäärä, ei siis keskittymishäiriötä tms. Siihen aikaan tällainen diagnosoitiin nimellä MBD, minimal brain damage eli vähäinen aivovaurio.
Tuotin valtavasti häpeää vanhemmilleni jotka olivat matemaatikko ja fyysikko, ja olisivat toivoneet että heidän lapset on aivan erityisesti älykkäitä. Veljeni olikin ja onkin, hän on fysiikan tohtori nykyisin. Itsellä meni huonommin. Koulun jälkeen tutustuin epämääräisiin (yleensä vanhempiin) miehiin jotka ihastuivat minuun ulkonäköni takia. Join liikaa alkoholia, kokeilin huumeita jos satuin olemaan sellaisen miehen kanssa joka niitä käytti.
Lopulta siihen elämään kuitenkin kyllästyin, krapuloihin ja refloihin ja aina jonkun toisen nurkissa ja armoilla olemiseen. Olin lapsesta asti harrastanut veljeni kanssa tietokoneohjelmointia. Päätin että perehdyn siihen uudestaan, kun olin lopettanut sen 12-13-vuotiaana kun vaikea murrosikä iski. Siihen aikaan oli onneksi iso työvoimapula it-alalla ja pääsin sisään koodariksi aika pienillä näytöillä (ja isoilla puheilla). Olen tehnyt koodaustyötä jo yli 10 vuotta. Eli työelämän puolesta menee ihan hyvin. Miestä tai lapsia en ole koskaan saanut enkä oikeastaan taida halutakaan. Eiköhän se ole parempi että meikäläinen ei levitä geenejään eteenpäin niin ettei joku muu joudu elämään yhtä hankalaa elämää.
Vähä-älyisenä työssäkävijänä olen älynnyt, että vaikeat hommat kannattaa teetättää muilla. Siihen on erilaisia konsteja.
Vähä-älyinen olin jo nuorempana ja ajattelin, että älykkäät ne saavat mun puolestani hikoilla opintojensa ja työuransa kanssa.
Musta tuli Kelan virkailija ihan yo-pohjalta, kun älysin mennä naimisiin kepulaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kohtuu hyvin pärjään.
Vähä-älyisyyteni peruste on se, että koulu ei ihan alusta asti sujunut oikein mitenkään ja päädyin lopulta apukouluun, jossa sitten hengailin pakollisen oppivelvollisuuden loppuun kehitysvammaisten ja muiden erityisten seassa. Itselläni ei psykologin testien mukaan ollut muuta erityisyyttä kuin alhainen älykkyysosamäärä, ei siis keskittymishäiriötä tms. Siihen aikaan tällainen diagnosoitiin nimellä MBD, minimal brain damage eli vähäinen aivovaurio.
Tuotin valtavasti häpeää vanhemmilleni jotka olivat matemaatikko ja fyysikko, ja olisivat toivoneet että heidän lapset on aivan erityisesti älykkäitä. Veljeni olikin ja onkin, hän on fysiikan tohtori nykyisin. Itsellä meni huonommin. Koulun jälkeen tutustuin epämääräisiin (yleensä vanhempiin) miehiin jotka ihastuivat minuun ulkonäköni takia. Join liikaa alkoholia, kokeilin huumeita jos satuin olemaan sellaisen miehen kanssa joka niitä käytti.
Lopulta siihen elämään kuitenkin kyllästyin, krapuloihin ja refloihin ja aina jonkun toisen nurkissa ja armoilla olemiseen. Olin lapsesta asti harrastanut veljeni kanssa tietokoneohjelmointia. Päätin että perehdyn siihen uudestaan, kun olin lopettanut sen 12-13-vuotiaana kun vaikea murrosikä iski. Siihen aikaan oli onneksi iso työvoimapula it-alalla ja pääsin sisään koodariksi aika pienillä näytöillä (ja isoilla puheilla). Olen tehnyt koodaustyötä jo yli 10 vuotta. Eli työelämän puolesta menee ihan hyvin. Miestä tai lapsia en ole koskaan saanut enkä oikeastaan taida halutakaan. Eiköhän se ole parempi että meikäläinen ei levitä geenejään eteenpäin niin ettei joku muu joudu elämään yhtä hankalaa elämää.
Jos osaat koodata, niin tuskin olet tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kivasti, aloitin pt linjan (jota en tietenkään käynyt loppuun) mutta sain opintotuilla rahoitettua itselleni huulet ja rinnat, no en oikeasti vaan eräs mies rahoitti kun tykästyi minuun. Nyt on jo useampi sugardaddy rahoittamassa elämääni. Harkitsen myös liittymistä miss helsinki kisoihin, ovat menestyneet kotirouvailussa hyvin ja ajattelin että vanhempana voisin alkaa sellaiseksi, unelmani olisikin saada kuvat portugalin playboyhin ja joku kallis veska jota voisin sitten instatililläni kuvata.
Vitsi vitsinä, jos ap oli tosissaan niin uskon sen johtuvan huonosta itsetunnosta, ei suinkaan vähäisestä älykkyydestä.
Ei nuo ap mainitsemat ominaisuudet olleet sellaisia etteikö voisi hankkia ammattia ja pärjätäkkin siinä ja vieläpä hyvin.
Jokaisella on hyvät ja huonot ominaisuutensa, ympäristö vaikuttaa myös siihen miten itseensä suhtautuu ja elämässä pärjää, joten kannattaa siinä olla tarkkana.
Lukioaikainen kaveri sai ihan päivälukiossa lyhyen matematiikan ykköskurssista nelosen ja on älykäs, valmistunut tietääkseni nyt vaikeapääsyisestä yliopistosta. Mutta on tosiaan eri tavalla lahjakas kuin matemaattisesti, ilmeisesti sitten.
Ei ne kurssit mene muillakaan kuin strömsössä. Yksi kurssi sinulla siis käyty, viisi jäljellä joista yhteen olet jo panostanut.