Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vähä-älykkäät ihmiset, miten pärjäätte elämässä?

Vierailija
26.12.2019 |

Itse kuulun heihin. Ei koulutusta, oppimisvaikeuksia kai, ei sanavalmiutta, en osaa mitään, en ole edes luova. Mitä te muut oikeasti vähä-älyiset teette päivät pitkät?

Kommentit (65)

Vierailija
61/65 |
27.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ulkoistanut asioiden ajattelemisen muille ihmisille.

Jos herrat sitä kannattavat, minun köyhänä kannattaa vastustaa, olkoon asia mikä tahansa.

Jos vihervasemmisto asiaa kannattaa, minun vähä-älyisenä isänmaallisena kannattaa vastustaa.

Sama homma olkoon asiana mikä tahansa päivänpolttava aihe.

Siirtolaisuus.

Ilmastonmuutos.

Työmarkkinoiden muutokset.

Sosiaalisten tukien muuttamisaikeet.

Yksityistäminen.

Työttömyyskorvausten maksamismuutokset.

Ym. mikä tahansa asia.

Jos vihervasemmisto tai äär ioikeisto (kok, enempää oikealle ei pääse ettei syytetä na tsiksi) kannattaa jotain asiaa, minun kannattaa vastustaa sitä, sillä muutoksesta tulee olemaan kaltaiselleni köyhälle ihmiselle vain haittaa.

Vierailija
62/65 |
27.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtuu hyvin pärjään. 

Vähä-älyisyyteni peruste on se, että koulu ei ihan alusta asti sujunut oikein mitenkään ja päädyin lopulta apukouluun, jossa sitten hengailin pakollisen oppivelvollisuuden loppuun kehitysvammaisten ja muiden erityisten seassa. Itselläni ei psykologin testien mukaan ollut muuta erityisyyttä kuin alhainen älykkyysosamäärä, ei siis keskittymishäiriötä tms. Siihen aikaan tällainen diagnosoitiin nimellä MBD, minimal brain damage eli vähäinen aivovaurio. 

Tuotin valtavasti häpeää vanhemmilleni jotka olivat matemaatikko ja fyysikko, ja olisivat toivoneet että heidän lapset on aivan erityisesti älykkäitä. Veljeni olikin ja onkin, hän on fysiikan tohtori nykyisin. Itsellä meni huonommin. Koulun jälkeen tutustuin epämääräisiin (yleensä vanhempiin) miehiin jotka ihastuivat minuun ulkonäköni takia. Join liikaa alkoholia, kokeilin huumeita jos satuin olemaan sellaisen miehen kanssa joka niitä käytti.

Lopulta siihen elämään kuitenkin kyllästyin, krapuloihin ja refloihin ja aina jonkun toisen nurkissa ja armoilla olemiseen. Olin lapsesta asti harrastanut veljeni kanssa tietokoneohjelmointia. Päätin että perehdyn siihen uudestaan, kun olin lopettanut sen 12-13-vuotiaana kun vaikea murrosikä iski. Siihen aikaan oli onneksi iso työvoimapula it-alalla ja pääsin sisään koodariksi aika pienillä näytöillä (ja isoilla puheilla). Olen tehnyt koodaustyötä jo yli 10 vuotta. Eli työelämän puolesta menee ihan hyvin. Miestä tai lapsia en ole koskaan saanut enkä oikeastaan taida halutakaan. Eiköhän se ole parempi että meikäläinen ei levitä geenejään eteenpäin niin ettei joku muu joudu elämään yhtä hankalaa elämää.

Jos osaat koodata, niin tuskin olet tyhmä.

En ole hyvä siinä(kään), mutta kovalla työllä pärjään niin ettei ole yt:issä pois laitettu. Mutta kyllähän mun työkaverit kaikki tietää että ei mua mihinkään vaativaan paikkaan voi laittaa, vaan lähinnä hyvin toisten määrittelemiä hommia osaan tehdä. Ja sittenkin vaikka työt joita teen on niitä alan yksinkertaisempia hommia, joudun tekemään päivässä 14-16 tuntia töitä selvitäkseni projekteista aikataulussa. Ei vaan pää toimi kuten muilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/65 |
27.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yrittäjiähän meistä suurinosa. Pitäisi osata matikkaa, mutta ei sitä missään tarvii. Eikä äidinkieltä.

Vierailija
64/65 |
27.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yrittäjiähän meistä suurinosa. Pitäisi osata matikkaa, mutta ei sitä missään tarvii. Eikä äidinkieltä.

Kävitkö amiksen?

Vierailija
65/65 |
27.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan hyyvin. Kuntouttavassa työtoiminnassa käyn ja jos menee hyvin niin voin saada siitä itselleni ehkä jopa ammatin. Että näiin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yksi yhdeksän