No niin, nytpä tiedän miksi varatulle ei kannata tunnustaa ihastumista
Halusin keventää sydäntäni ja kertoa perheelliselle työkaverille, että olen häneen ihastunut. Hän ei tuntenut samoin, joten ajattelin asian jääneen siihen. Nyt hän kuitenkin on alkanut ajatella minua seksuaalisesti ja on vongannut koko joulun känniviesteillä. No, oma vika.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Minullakin varattua kohtaan tuntemuksia mutta jos harrastaisi seksiä ja rakastuisin niin joku seurustelu.. kiusaannuttaa ajatella. Niin vakiintunut elämä taitaa hällä olla. Minulla taas ei oikeastaan. Ei olisi käytännössä muuta annettavaa kuin itseni.
Niin ja lisäksi miehen rakentamaan elämään voisi tulla myös kiusallisuutta, joitain hankaluuksia. Ei olisi välttämättä pokkaa mennä pyytämään sellaista. Ja uskon miehen tiedostavan itsekin eikä päästävän asioita siihen. Luulen että kunnioittaa myös minua. Eli himmaillen, painetaan villaisella ja mennään eteenpäin ja minäkin toivottavasti kohti uutta onnea. Silloin tällöin voi katseen suoda.
Hehe! Olipa hauska yllätyskäänne, odotin tietysti että se varattu oli vaivautunut ja alkoi vältellä ap:ta. On tuo pienempi paha.
Ymmärrän kyllä, että joku voi haluta kertoa ihastuksestaan, vaikka ei haluaisikaan alkaa joksikin "perheen rikkojaksi". Mutta parempi kertoa siitä sanojen sijaan vain kaihoisilla katseilla, sitten voi aina perääntyä ja väittää että toinen on käsittänyt väärin.
Minullakin varattua kohtaan tuntemuksia mutta jos harrastaisi seksiä ja rakastuisin niin joku seurustelu.. kiusaannuttaa ajatella. Niin vakiintunut elämä taitaa hällä olla. Minulla taas ei oikeastaan. Ei olisi käytännössä muuta annettavaa kuin itseni.