Lue keskustelun säännöt.
Työpaikka Helsingissä, ei varaa asua edes kehyskunnassa??
26.12.2019 |
Vuorotyö, auto löytyy. Nettopalkka vajaa pari tonnia kuussa. Perheessä yksi aikuinen ja yksi eskarilainen.
Mitähän tässä keksisi seuraavaksi, kun nykyisestä kodista pitää muuttaa putkirempan tieltä lähiaikoina pois, mutta tilalle ei vaan löydy kohtuuhintaista asuntoa mistään? Ihan keskelle korpea emme voi kuitenkaan muuttaa, ja työmatka on jo nyt vajaa 40km/suunta. Työpaikan vaihtaminen ei tule kysymykseen.
Vuokrat nousevat järkyttävää tahtia, tässäkin vuokra oli alle 700e kun tähän muutimme v. 2014. Nyt vuokra ja autopaikka onkin sitten 900e! Ja missään luksusasunnossa ei asuta, vaan todella heikkokuntoisessa talossa. Edes tuolla 900€, joka on ehdottomasti kipurajoilla jo, ei saa täältä kehyskunnasta saman kokoista asuntoa mistään. Eikä näytä saavan muualtakaan lähikunnista.
Oman ostaminen ei ole realistinen vaihtoehto, kun ne omatkin maksavat sen verran ettei sellaiseen ole varaa. Kaupungilta on haettu asuntoa, se onkin ainoa halvempi vaihtoehto nykyisen vuokranantajamme (M2) jälkeen. Mutta jos kaupunkikaan ei asuntoa myönnä, minne sitten? Sillan alleko?
Kommentit (268)
181/268
|
26.12.2019 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Pitää asettaa asuntoihin vuokrakatto. Sitten ei tarvitse maksaa asumistukiakaan yhtä paljon.
Vaan aina kun tätä ehdottaa, niin asunnonomistajat sanoo että eivät ala alentaa vuokrien hintoja, koska eivät saisi sitten omiaan takaisin. He eivät enää siis vuokraisi asuntoaan vaan pitäisivät sen itsellään.
Toinen vaihtoehto on että kaupunkien halpojen vuokra-asuntojen määrää lisätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset tosiaan ei ymmärrä, että kaikilla ei voi olla yhtä hyvää elintasoa. Eikä siinä olisi mitään järkeäkään.
Yh:na pk-seudulla joudut tyytymään alhaisempaan elintasoon, ellei palkkasi ole todella hyvä. Tästä syystä itse haluan elää parisuhteessa lasten isän kanssa ja olen opiskellut aikuisena hyvän ammatin. Kahteen pekkaan kulut ja tarpeeksi hyvät palkat, niin on varaa tarpeeksi hyvään elintasoon.
Pk-seudulla asumistukea saava yh asuu kyllä leveästi. Kaikkiin parisuhteisiin ei kannata jäädä. Raha ei korvaa vaikkapa väkivaltaisessa suhteessa menetettyä henkeä. Leveä elämä ei ole sama asia kuin onnellinen elämä.
Asuntojen hintojen takia emme asukkaan pääkaupunkiseudulla. Nuorena olin siellä vähän aikaa töissä ja kun tajusin, että palkastani ei jää kuin pieni osa vuokran jälkeen käyttöön, punnitsin kaikka, mitä saan tai menetän, kun muutan pois.
Puntari kallistui siihen suuntaan, että parempi, kun on rahaa enemmän käytössä ja asunto on isompi ja säästöön saa rahaa. Joten muutin pois pienelle paikkakunnalle ja elämä helpottui huomattavasti. Ei ole ollut rahahuolia enää sen jälkeen.
Onhan se oikeasti naurettavaa, että maksat jostain yksiöstä lähemmäs tonnin vuokraa, kun täällä yksiöiden hinnat ovat n. 400euroa. Talon ostimme 70 000 eurolla. On riittänyt rahaa matkusteluun ja elämiseen ja lasten harrastuksiin ja säästöönkin on jäänyt eläkepäiville ihan hyvä summa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset tosiaan ei ymmärrä, että kaikilla ei voi olla yhtä hyvää elintasoa. Eikä siinä olisi mitään järkeäkään.
Yh:na pk-seudulla joudut tyytymään alhaisempaan elintasoon, ellei palkkasi ole todella hyvä. Tästä syystä itse haluan elää parisuhteessa lasten isän kanssa ja olen opiskellut aikuisena hyvän ammatin. Kahteen pekkaan kulut ja tarpeeksi hyvät palkat, niin on varaa tarpeeksi hyvään elintasoon.
Niinhän sitä uutisoitin, että iso asuntolaina pitää parit yhdessä. Pk-seutulaisena en ole ikinä asunut yhdessä eikä elintaso olisi mikään syy muuttaa yhteen. Parisuhde on tunnesuhde ja molemmilla omat kodit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksio ehdottomasti.Mekin asuttiin kaksiossa kun olin lapsi, kaksi aikuista ja kaksi lasta.Vanhemmat nukkui olohuoneessa levitettävissä sohvassa, ja me tytöt makuuhuoneessa.se oli ihan normaalia siihen aikaan, ei ole traumoja jäänyt.Ihan hulluutta hankkia kolmio yhdelle aikuiselle ja lapselle ja maksaa siitä puolet palkasta.
Vierailija kirjoitti:
Huomaan, että vaatimustani kolmiosta on alapeukutettu.
Oikeastiko teistä on ok, että Suomessa työssäkäyvällä perheellä v.2020 ei ole kuin yksi makkari, vaikka perheenjäsenet olisivat keskenään eri sukupuoltakin?
Ap
No ihan on normaalia. Itse olen nukkunut olohuoneessa, siitä.lähtien kun lapsi meni kouluun. Siihen asti meillä oli yhteinen makuuhuone ja lapsen leikit olohuoneessa. Olemme erisukupuolta, mutta en ole sen mukaan mitään jaottelua tehnyt. Ajattelin koululaisen tarvitsevan omaa rauhaa ja nyt varsinkin teini tarvitsee omaa rauhaa. Minun neuvoni on kaksio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan uskomaton kommentti! Mielestäni työssäkäyvän ei pitäisi näin tiukilla elää. Jos ap ei kävisi töissä niin sossu kustantaisi hänelle kaiken. Vasta tällä palstalla olen pöyristyneenä huomannut useassa eri ketjussa että ihmiset ovat oikeasti sitä mieltä että työssäkäyvä Helsingissä asuva pienipalkkainen perhe elää aivan liian hulppeasti jos asumiskulut ovat 1100€ mutta eivät ota huomioon ollenkaan että sitten taas sossuperheelle nämä asumiskustannukset ovat ihan normi, muistaakseni sossuperheelle (4hkl) kustannetaan 1050€ maksava vuokra kokonaisuudessaan. Työssäkäyvät ansaitsevat teidän mielestä surkeammat oltavat kuin sossun luukulla kuukausittain "vierailevat" perheet. On kyllä hieno asenne palstalaisilla, ei voi muuta sanoa!
Ei kyllä me ollaan sitä mieltä, että sossunkaan ei pitäisi kustantaa ylikallista asumista.
Toimeentulotuessa on kuntakohtaiset rajat kohtuullisille vuokrille. Helsingissä 2 hengen perheen korkein hyväksyttävä vuokra on 824€/kk ja 4 hengen perheelle 1038€/kk. Täysin työtön saa itse asiassa vähemmän toimeentulotukea kuin osa- ja tai kokoaikatyössä käyvä. Työssäkäyvän ansiotuloista vähennetään max 150 €/kk ennen toimeentulotuen myöntämistä. Siten kahdella ruokakunnalla, joilla molemmilla on samat menot, työssäkäyvälle jää käteen se 150 € enemmän.
Wau, siis työssäkäyvälle jää 150€ enemmän, ihan mahtava juttu. Kyllä sen voimin jaksaa hymyillen kiiruhtaa työpaikalle paiskimaan hommia. En kyllä tunne yhtään pienipalkkaista joka saisi sossusta yhtään mitään koska suurin osa on kuitenkin säästänyt hieman tililleen. Tyhmiä näköjään ovat kun "antavat" /säästävät jatkuvasti valtiolle rahoja.
Olin aiemmin hyvin pienituloinen, ei mahdollisuutta säästää. Nyt olisi mutta en mihinkään säästötilille rahaa laita vaan nostan yli 650€/kk asumistukea Vantaalla kolmioon joka on melkein puolet vuokrastamme.
Näin tämä systeemi on rakennettu toimimaan.Korkein hyväksyttävä vuokra voi olla tuo mutta sossussa työskennelleenä tiedän että ylimenevä osa maksetaan myös jos haussa on koko ajan edullisempi asunto.
Mikä tuo korkein hyväksyttävä vuokra on? Meillä oli ennen vuokra yli 1400 ja saatiin asumistuki eikä kukaan koskaan maininnut että pitäisi minnekään muuttaa.
Jos saitte vaan asumistukea niin ei silloin tarvitsekaan etsiä halvempaa. Tuo enimmäisvuokra koskee siis vain sossun asiakkaita joille maksetaan asumistuen JÄLKEEN se ylimenevä osuus vuokrasta. Sossu periaatteessa asettaa nuo korkeimmat ylimenevät vuokrat mutta koska esim. Helsingissä kaksiotakaan ei saa tuolla reilulla 800€:llä niin sossu maksaa loput vaikka menisi yli noiden omien normien.
Ei sossu mitään vuokria maksa, ainakaan Helsingissä. Ajattelet varmaan Kelaa.
No Vantaalla ainakin sossu harkinnanvaraisena sen loppuosan maksaa.
Hekaan anomus. Saatte 2 viikossa asunnon.
Kontulassa, Tapulissa, Roihikassa,.. 2h+k maksaa n.600€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pk-seudulla asumistukea saava yh asuu kyllä leveästi. Kaikkiin parisuhteisiin ei kannata jäädä. Raha ei korvaa vaikkapa väkivaltaisessa suhteessa menetettyä henkeä. Leveä elämä ei ole sama asia kuin onnellinen elämä.
Olen Helsingissä asuva yh, mutta en kyllä elä leveästi. Kaksiossa lasten kanssa. Lapsilla makkari ja minulla olohuone. En valita ja olen tyytyväinen, että saa asumistukea, mutta turha tulla sanomaan, että elää leveästi.
Vierailija kirjoitti:
Pitää asettaa asuntoihin vuokrakatto. Sitten ei tarvitse maksaa asumistukiakaan yhtä paljon.
Vaan aina kun tätä ehdottaa, niin asunnonomistajat sanoo että eivät ala alentaa vuokrien hintoja, koska eivät saisi sitten omiaan takaisin. He eivät enää siis vuokraisi asuntoaan vaan pitäisivät sen itsellään.
Toinen vaihtoehto on että kaupunkien halpojen vuokra-asuntojen määrää lisätään.
Kaavoitus pitää ottaa kaupungeilta pois. Valtionetuudet sidotaan vuokratasoon.
Yksinkertaisesti homma menee siten, että jos vuokrataso nousee kaupungin alueella 14e/m2 -> 15e/m2, niin joko kaupunki lisää vaikka ilmaiseksi jaettavan maan muodossa rakennettavaa maata kaavoitukseen tai sitten hyväksyy sen, että sen valtionetuuksista leikataan 20 miljoonaa euroa.
Jos kaupunki hyväksyy rakentamisen, se aloittaa niin monta rakennusprojektia, että parin vuoden seuranta-aikana vuokra tipahtaa takaisin 15e/m2 -> 14e/m2. Tätä hommaa tehdään tasaisin väliajoin aina, kun näyttää siltä, että vuokrataso on lähtemässä käsistä.
Nykyinen systeemi on selvä merkki, että jossain päätäntäkoneistossa on jotain kytköksiä sekä isoihin pääomasijoitusyhtiöihin että pankkisektoriin. Asuntojen jatkuva hintanousu hyödyttää pankkeja nousevien lainamarkkinoiden muodossa. Se hyödyttää myös pääomasijoittajia, sillä asuntomarkkinoilta saa helposti +5% vuotuisen korkotuoton. Tämä asuntokapitalismin himmeli tuottaa paremmin kuin osakekauppa.
Jotta se tekee sen, pitää jollain tavalla pelata kysynnän ja tarjonnan välistä suhtaa niin epäedulliseksi, että hinnat nousevat. Kaavoitus on tässä pääosassa. Myös rakennusalalla on jotain ihmeellistä menossa, sillä aina kun hinnat vähänkään notkahtavat, loppuu rakentaminen kuin seinään. Nykyisillä hinnoilla -20% hinnoista on edelleen kannattavaa. Samalla hinnalla myydään rakennustuotantoa maakunnissa. Tässä ilmeisevästi monta eri osapuolta selvästi yrittää "vivuttaa" hintatasoa mahdollisimman ylös.
Jos rakentaminen ei tunnu kotimaisia rakennusyhtiöitä kiinnostavan, niin sitten ei muuta kuin järjestämään tarjouskilpailua vaikka venäläisille.
Homma menee siis seuraavasti, että kun yhdessä päässä kitsastellaan, julkinen taho taas rakentaa kahta enemmän. Lopuksi tarjonta kasvaa niin, että hinnat tulevat alas. Yli 2 miljardin asumistuilla saa näin aluksi melkoisen määrä kerrostaloneliötä rakennettua yhdessä ainoassa vuodessa. Turha niitä on jakaa asuntosijoittajille, kun sillä rahalla voi saada oikeaa rakennuskantaakin aikaiseksi.
Kun vuokrataso tulee alas, lähtevät myös omistusasuntojen hinnat laskukiitoon. Kuka sitä omistusasuntoon haluaa, jos vuokralla asuu halvemmalla. Jos hyvin sattuu, ulkomaiset sijoitusyhtiöt poistuvat kokonaan markkinoilta, kun pääoman tuotto laskee olemattomiin. Sääliksi käy tietenkin niitä omistusasujia, jotka ovat suunnitelleet elämänsä sen omistusasunnon arvonnousun ympärille. Yhden onni on toisen epäonni, vai miten se menikään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuokralla asuminen ei vaan kannata. Tuhlasin vuokriin 40t€ ihan muutamassa vuodessa, ennen kuin ostin 120t€ oman, vuonna 2004. Nyt se on jo maksettu ja asumiskulut on 300€/kk, vartin päässä keskustasta, 4mh+k. Vuokrahinnat on ihan sairaita. Onneksi ostin oman ennen kuin hankin lapsen.
Paljonko maksaa 80km autolla 5 päivää viikossa? Auton ylläpito? Autopaikka kk ( (oli mainittu aloituksessa)? Auton hinta?
Eikö näitä auton kuluja kannata laittaa asumiseen?
Kuten muutama muukin, olen itse päätynyt asumaan Helsingissä työpaikan lähelle, aina pääsee kävellen tai pyörällä (vuorotyö) , lapset kouluun kävellen. Työmatkaan ei kulu päivästä aikaa juuri mitään eikä penniäkään. Miksi tämä vaihtoehto ei käy, ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pk-seudulla asumistukea saava yh asuu kyllä leveästi. Kaikkiin parisuhteisiin ei kannata jäädä. Raha ei korvaa vaikkapa väkivaltaisessa suhteessa menetettyä henkeä. Leveä elämä ei ole sama asia kuin onnellinen elämä.
Olen Helsingissä asuva yh, mutta en kyllä elä leveästi. Kaksiossa lasten kanssa. Lapsilla makkari ja minulla olohuone. En valita ja olen tyytyväinen, että saa asumistukea, mutta turha tulla sanomaan, että elää leveästi.
Espoossa kaltaisesi ovat kolmiossa. Itse maksavat yh:t kaksiossa. Kolmiossa elää leveämmin kuin kaksiossa. Kelpais keskituloisellekin yh:lle, mut ku ei oo tukia.
Vierailija kirjoitti:
Paljonko maksaa 80km autolla 5 päivää viikossa? Auton ylläpito? Autopaikka kk ( (oli mainittu aloituksessa)? Auton hinta?
Eikö näitä auton kuluja kannata laittaa asumiseen?
Kuten muutama muukin, olen itse päätynyt asumaan Helsingissä työpaikan lähelle, aina pääsee kävellen tai pyörällä (vuorotyö) , lapset kouluun kävellen. Työmatkaan ei kulu päivästä aikaa juuri mitään eikä penniäkään. Miksi tämä vaihtoehto ei käy, ap?
Ehkäpä ap:llä on muutakin elämää kuin työ? Autolla pääsee sinne, minne julkinen ei vie.
Vierailija kirjoitti:
separaatt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikku eläke kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yh-äideistä leveimmin pk-seudulla asuvat asumistuen saajat. Näin olen huomannut. Itse asumisensa maksavilla sen sijaan on kaksio. Tämä on minusta outoa. Tienaan itse vuodessa päälle 50 tonnia ja asun silti teinin kanssa omistuskaksiossa ja olen aina maksanut asumisen omasta pussista. Pitäisin itseäni hieman yksinkertaisena, jos ostaisin isomman kuplahintaisen asunnon. Asuntolainaa ei tietenkään enää ole. Olen kyllä hankkinut kesämökin synnyinseudulta. Rahalle pitää mielestäni saada vastinetta.
Ei pidä paikkaansa! Ei enää saa tolkuttomia asumistukia,tyly vastaus tulee/Muuta pienempään/etsi halvempi! Hädin tuskin saan tähän asumistukea vaikka olen eläkkeellä,muutaman hassun kympin![/quot
Pitää ainakin Espoossa. Yh-äitien vertailun olen suorittanut siellä. Eläkeläisillä harvemmin on lapsia. Espoossa tuensaaja-yh:t asuu kolmioissa ja itse maksavat kaksioissa. Tuensaajat saavat maksimimäärän asumistukea. Tämän tuensaaja minulle kertoi.
MIks jankkaat,ei kaikki saa! Itse en saanut penniäkään astukea,"liian hyvät tulot". Ei nykyään saa liikaa asumistukea kukaan! Ei edes työttömät,aina pitää maksaa osa itse![/quote
Niin osa pitää maksaa. 400 euroa kuussa asumistukea vääristää asuntomarkkinat. On se nyt aivan väärin, että koulunsa hyvin hoitanut keskituloinen asuu ahtaammin kuin vähän kouluttautunut pienipalkkainen asumistuen saaja. Yhteiskunnan päättäjien pitäisi miettiä tukien vaikutusta ponnisteluun: jos vähemmällä panostuksella saakin enemmän, kuka kohta viitsii tehdä mitään? Jos työttömänä kotona lasten kanssa saa enemmän rahaa kuin töissä käymällä, niin jokin on pahasti pielessä.Se pienituloinen on voinut ponnistella ihan yhtä lailla. Itse opiskelin lähihoitajaksi vaikka olin jo kirjastonhoitaja. Ihan siitä syystä että teen mieluummin töitä kuin olen työtön ikäni. Saan asumistukea mutta silti elän todella pienillä tuloilla. Luokallani oli useampi joka vaihtoi ammattia (useampi korkeasti koulutettu) syystä että eivät työllistyneet enää.
Jääviyden ääri-ilmentymä: kaavoitusvaltuuksia käyttää kaupunki, joka on alueellaan merkittävin maanomistaja. Se kaavoitusmonopoli on todella tuottoisa, sillä sen avulla kaupunki voi vedättää tonttien hinnat pilviin pitämällä tonttien tarjonnan riittävän pienenä.
Hyötyjä 1: asuntonsa arvonnousua ihasteleva porvari, joka selviää pienemmällä kunraverolla.
Kärsijä: kehyskunnassa asuntojen sikahintoja paossa oleva pienipalkkainen.
Hyötyjä 2: se, joka on saanut kaupungin vuokra-asunnon, ja joka selviää pienemmällä kuntaverolla.
Kuka noista kolmesta ei voi äänestää kaupunginvaltuuston vaaleissa? Kenen äänestä ei kilpailla?
Tämän takia en aio hankki lasta. Olen pieni palkkainen 25vuotias nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä kymmenisen vuotta sitten tällä nykyisellä vuokralla asui Helsingissä perheasunnossa. Eikö kenestäkään ole outoa, ettei siihen yhtäkkiä ole varaa?
Ap
Kymmenen vuotta ei ole mitenkään yhtäkkiä. Onhan ne asuntojen hinnat nousseet ja vuokrat myös. Siksi olisi tärkeää ostaa se ensimmäinen asunto mahdollisimman nuorena, etteivät ne hinnat karkaa ulottumattomiin.
alhaalla.
Eli tämän kommentin mukaan asuntojen realihintaindeksi on ainiaan vain kohoava, ja asunto kannattaa ostaa siksi äkkiä ettei "jää junasta".
Jos tämä on meininki, niin miten esimerkiksi nykyiset vastasyntyneet pystyvät ikinä ostamaan asuntoa kun niiden hinta on nykyisellä kehityksellä jotain aivan tähtitieteellistä yleiseen ansiotasoon nähden?