Miten sopeutua parisuhteeseen?
Olen ollut kymmenen vuotta lasten kanssa, ei kumppania. Olen tottunut hoitamaan asiat omaan tyyliini. Lisäksi olen ihminen joka viihtyy yksin. Tapaan tosi harvoin ketään. Mies on ihana ja haluan olla hänen kanssaan, mutta harvoin. Kerran kuukaudessa yksi viikonloppu on hyvä. Hermostun ja olen ärtyisä jos mies on täällä useammin. Lapset reagoivat riehumalla, he kiipeilevät miehen päällä, juoksevat ja tulevat yöllä viereen. Sitten pitäisi siinä laittaa sapuskaa, olla sievänä ja harrastaa seksiä. Koen että en jaksa täyttää jokaisen odotuksia. Mies siis haluaisi nähdä useammin.
Itselleni lapset ovat tärkeimmät enkä haluaisi hermostua heille sen takia että ovat vilkkaita ja innostuvat vieraasta. Joulun pyhien viettäminen yhdessä olisi ollut painajaista, joten keksin tekosyyn ettei meille voi tulla. Ihan oikeasti haluan kehittää tätä juttua miehen kanssa, mutta erakkoluonteeni ei kestä liikaa yhdessäoloa :(
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä lapsesi ovat? Kerro miehelle yliherkkyydestä/ introverttiysdestäsi. Tai oikeammin näytä vaikka tämän ketjun aloitusviestisi hänelle. Ei se suhdetta kaada mutta antaisi ymmärrystä ja lisäisi avoimuutta
Lapset villejä 8- ja 10-vuotiaita poikia. Eivät ole tottuneet miesvieraisiin. Isä on hyvin harvoin poikien elämässä.
Ap
Olet asunut 10v lasten kanssa kolmestaan, vaikka toinen on vasta 8v? Haikarako sen toi? Provosi vähän vuotaa.
Ei se edellineenkään isä näköjään kestänyt tuollaista. Ap'een tekstin mukaan molemmat lapset syntyivät parisuhteen ulkopuolella.
Miehille ei oikein tunnu riittävän harvakseltaa näkeminen ja yhdessä harrastelu/matkustelu ja seksi. Pitää jäädä yökylään, pitää suunnitella yhteistä tulevaisuutta jne. No, olenki taas sinkku. Ei vaan jaksa kiinnostaa.
Olen täysin eri tilanteessa, mutta pelkään kamalasti suhteen arkistumista, että muutumme itsestään selviksi toisillemme, että kiinnostus katoaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen täysin eri tilanteessa, mutta pelkään kamalasti suhteen arkistumista, että muutumme itsestään selviksi toisillemme, että kiinnostus katoaa.
Ohis!
Avoin suhde tarkottaisi kait lähinnä sitä, että molempien olisi lupa myös tutustua uusiin ihmisiin ja molemmat ottavat sen riskin, että se toinen löytää uuden ihmisen, jonka kanssa pystyt viettämään paremmin itselle sopivaa arkea.
Aika hurjalta "parisuhteelta" minusta kuulostaa tuollainen "kokataan kerran kuussa yhdessä" - sehän on lähinnä jotain harrastustoimintaa.
N50