Kun matkustat Tukholmaan, puhutko asioidessasi liikkeissä ruotsia vai englantia?
Kommentit (61)
Englantia tietysti, niin kuin muissakin ulkomaissa. Ei Kiinassakaan kukaan edellytä, että puhuisin heidän äidinkielellään.
Aloitan lauseet ruotsiksi, lopetan englanniksi :)
Englantia tai ranskaa, joka tulee automaattisesti , mutta en sanakaan ruotsia.
Ruotsia, mutta ilmeisesti puhun sitä aika huonosti, kun vastapuoli yleensä vaihtaa kielen englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsalaisten englanti on niin hyvällä tasolla, että jo varmaan 5v lapsi osaa parempaa englantia kuin mitä suomalaiset yleensä.
Eli englannilla pärjää perfectly.
No ei lapset täällä englantia osaa. Ihan höpöä juttua. Terkkuja Täbystä.
Vierailija kirjoitti:
Lakkasin puhumasta ruotsia, kun kohdalleni sattui Skånesta kotoisin oleva asiakaspalvelija, jonka puheesta en ymmärtänyt yhtään mitään:)
Skånen murre onkin ihan omanlaisensa. Minullakin on jäänyt siellä suu auki, mutta sitten aloin tajuta, mihin suuntaan vinksallaan ne vokaalit siellä lausutaan, ja tilanne helpottui.
Englantia skånelaisella aksentilla ei ymmärrä pirukaan.
Olisipa hauskaa, jos ne Wallanderit olisivat paikallismurteilla kuten brittidekkarit. Ruotsalaisissa sarjoissa kaikki puhuvat aina täyttä kirjakieltä, vaikka olisi missä päin maata kuvattu.
Ruotsilla pärjään, mutta jos menee ihan keskusteluksi, niin tulee englannin ilmaisuja mukaan. Niin kyllä tulee ruotsalaisilla keskenäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti ruotsia.
Siirtomaan asukkaan pitää puhua emämaan kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Luottokortin annan laulaa, ja palvelu on aina ollut hyvää.
Vähän kuulostaa, että se "luottokortti" on ns. karva-Visa.
Kerran elämässäni olen törmännyt ruotsinkielisiin, jotka ei muuta kieltä osaa. Jossain kaukana matkalla oli vanha pariskunta Suomen saaristosta ja heille minun piti ruotsintaa matkaoppaankin sanomat asiat. Toki voin lukea ruotsinkielisiä uutisia ja katsella telkkari-ohjelmia.
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään ruotsalaista jonka kanssa olisin puhunut joskus ruotsia.
En minä tunne yhtään ruotsalaista tai edes suomenruotsalaista, mutta se ei estä minua puhumasta ruotsia länsinaapurissa matkustaessani. Samalla tavalla pyrin puhumaan ainakin yleisimmät fraasit saksaksi saksankielisissä maissa ja ranskaksi Ranskassa. Englannissa en ole ollut, mutta Irlannissa puhuin englantia. En ole koskaan ymmärtänyt joidenkin suomalaisten kielivammaa ruotsin kohdalla, vaikka muita kieliä kyllä mielellään puhutaan ulkomailla.
Suomea tietenkin. Aika moukka saa olla asiakaspalvelija, joka ei osaa suojelevan ja Venäjän puskurina toimivan naapurimaan pääasiallista kieltä. Eikös jo koulussa ole opetettu, että suomi on portti muihin kieliin. Jos osaat yhtä maailman vaikeimmista kielistä opit muutkin helposti.
Vierailija kirjoitti:
Kerran elämässäni olen törmännyt ruotsinkielisiin, jotka ei muuta kieltä osaa. Jossain kaukana matkalla oli vanha pariskunta Suomen saaristosta ja heille minun piti ruotsintaa matkaoppaankin sanomat asiat. Toki voin lukea ruotsinkielisiä uutisia ja katsella telkkari-ohjelmia.
Suomessakin vierailee vanhempia pariskuntia, jotka eivät juurikaan osaa englantia. Esim. turkulaisessa museossa töissä ollessani tällaisiin ihmisiin silloin tällöin törmäsi ja tietysti heitä palveltiin ruotsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakkasin puhumasta ruotsia, kun kohdalleni sattui Skånesta kotoisin oleva asiakaspalvelija, jonka puheesta en ymmärtänyt yhtään mitään:)
Skånen murre onkin ihan omanlaisensa. Minullakin on jäänyt siellä suu auki, mutta sitten aloin tajuta, mihin suuntaan vinksallaan ne vokaalit siellä lausutaan, ja tilanne helpottui.
Englantia skånelaisella aksentilla ei ymmärrä pirukaan.
Olisipa hauskaa, jos ne Wallanderit olisivat paikallismurteilla kuten brittidekkarit. Ruotsalaisissa sarjoissa kaikki puhuvat aina täyttä kirjakieltä, vaikka olisi missä päin maata kuvattu.
Minulla oli joskus Ruotsissa kesätöissä ollessani skånelainen pomo ja siinä meni kyllä aikansa, ennenkuin sitä murretta oppi ymmärtämään. Ne ärrät häiritsivät ja ne kummalliset vokaalit.
Toisalta: mitäpä hyötyä on mennä ihan naapurimaahan autolautalla (tai muutenkaan) ostamaan jotain tuotteita jotka voisi kätevämmin, ihan vaan tilata kotonaan netin kautta, omaan postipisteeseensä toimitettaviksi ja sieltä sitten pian lunastettaviksi ja haettaviksi...
Opiskelen ruotsia ihan vaan omaksi huvikseni (koulussa aikanaan tosin ei silloin hirveästi huvittanut ja valtavan kriittinen olin koko sen opetuksen suhteen).
Pakkoruotsin vastustajiin lukeudun kuitenkin ehdottomasti, mutta sen vuoksi että pakko hävittää siitä sen oppimisesta kaiken hauskuuden ja on omiaan vain mädättämään ja lahottamaan pikavauhdilla kaikkea kiinnostusta sitä kohtaan ja lisäksi hidastaa luokassa vain niiden opiskelua ,jotka sitä kuitenkin naapurimaan 'kielenä & mielenä' ja tutustukseen siihen itse,oikeasti, haluaisivat opiskella.
Tällä hetkellä esim. luen alkukielellä kirjailija Merri Vikin Lotta-sarjan tyttökirjoja. Pippi Långstrump ja Astrid Lindgrenin maailma on tullut myös tutustuttua samalla kielellä.
Vailla minkäänlaisia otettuja oppimissuorituspaineita tai stressiä ja ihan vaan huvin vuoksi ja tietämisen ja tuntemisen mielenkiinnosta.
Jos nyt ihan ihmisen päässä (eikä siis vain siinä hänen mukanaan kulkevassa kännykässä ) liikkuvaa , Ruotsin maata, sen oloja ja kultturia koskevaa tietämystä vähän Suomessa katugalluppina ihmisiltä täällä kyseltäisiin ja näin testattaisiin , niin aika harva varmaan muistaisi saati osaisi luetella nimiltä edes puoltakaan naapurimaamme maakunnista. (ja uskonpa, että on mahdollista sekin, ettei yhtäkään niistä)
En matkustele Sverigestanin Tukholmabadiin.
Ruotsia