Naurettavin tietämänne asia josta tehty lasu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ymmärrät vähän eri tavalla tuon alistumisen kuin minä tarkoitin. En oikein keksinyt parempaa sanaa. Tarkoitin vain, että suostut siihen, että viranomainen määrittelee sinulle tehtäviä, joita sinulla ei lain mukaan ole.

Luovut siis vapaaehtoisesti joistakin perusoikeuksistasi. Esimerkiksi lain mukaan perheelläsi ja sinulla on yksityisyydensuoja eli et ole velvollinen luovuttamaan tietoa viranomaiselle, jolla ei ole laillista perustetta tietopyynnölle, mutta tietysti voit suostua luovuttamaan tietoa hänelle, mikään ei sitä estä. Myös lapsesi voit määrätä, hänen huoltajanaan, tulemaan mukaasi ja juttelemaan tädeille, jotka haluavat vähän jututtaa. Tällöin voit luopua myös hänen yksityisyydensuojastaan ja ls saa kirjata muistiin mitä lapsi heille vastasi.

Sama juttu kotikäynnin kanssa, jossa vastaan tule tietysti kotirauha. Voit luopua tästä oikeudestanne kotirauhaan itsesi ja lastesi osalta, mutta laki ei velvoita sinua tekemään näin, ellei viranomaisten pyyntö ole laillisesti perusteltu.

Yksi mikä täytyy vielä mainita on itsemääräämisoikeus. Ihmisoikeuksia yleensä ei kuvata sanalla auktoriteettiongelma, vaan ongelmana nähdään ennemmin vapauksien tarpeeton rajoittaminen.

Miten lastensuojelu voi sinun mielestäsi toimia, jos heillä ei ole mitään keinoja puuttua asiaan ja alkaa selvittää asioita tapaamalla ilmoituksen kohdetta ja käymällä tarkistamassa lapsen kasvuolosuhteet kotona? Yleensä ne ihmiset, jotka laiminlyövät lapsiaan, eivät vapaaehtoisesti hae apua vaan heidät on pakotettava siihen. Lastensuojelun asiakkaista suuri osa on sellaisia, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä, että heidän käytöksensä vahingoittaa tai vaarantaa lastensa kehitystä. Miten nämä asiat mielestäsi voidaan selvittää?

Sellaisen käytöksen joka vakavasti vaarantaa lasta ymmärtää jokainen. Eli tuo on valhe. Taidat puhua niistä tulkinnanvaraisista huolista kuten patjalla nukkumisesta ja vastaavasta.

Ei ymmärrä. Psykoottinen vanhempi ei ymmärrä, että harhamaailmassa eläessä lapsi jää hoitamatta, ruokkimatta, katsomatta perään. Tai väkivaltasuhteessa elävä ei ymmärrä, että vaikka se Repe selvinpäin on niin ihana, se lapsi vaurioituu katsellessaan viikonloppu toisensa jälkeen kun äitiä kuristetaan, hakataan. Tai että äiti juo kolme kuoharia illassa. Tai vanhemmat ovat niin kiinni huoltoriiidassa, että lapsen elämä on munankuorilla kulkemista, kaikesta tulee riitaa ja huutoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ymmärrät vähän eri tavalla tuon alistumisen kuin minä tarkoitin. En oikein keksinyt parempaa sanaa. Tarkoitin vain, että suostut siihen, että viranomainen määrittelee sinulle tehtäviä, joita sinulla ei lain mukaan ole.

Luovut siis vapaaehtoisesti joistakin perusoikeuksistasi. Esimerkiksi lain mukaan perheelläsi ja sinulla on yksityisyydensuoja eli et ole velvollinen luovuttamaan tietoa viranomaiselle, jolla ei ole laillista perustetta tietopyynnölle, mutta tietysti voit suostua luovuttamaan tietoa hänelle, mikään ei sitä estä. Myös lapsesi voit määrätä, hänen huoltajanaan, tulemaan mukaasi ja juttelemaan tädeille, jotka haluavat vähän jututtaa. Tällöin voit luopua myös hänen yksityisyydensuojastaan ja ls saa kirjata muistiin mitä lapsi heille vastasi.

Sama juttu kotikäynnin kanssa, jossa vastaan tule tietysti kotirauha. Voit luopua tästä oikeudestanne kotirauhaan itsesi ja lastesi osalta, mutta laki ei velvoita sinua tekemään näin, ellei viranomaisten pyyntö ole laillisesti perusteltu.

Yksi mikä täytyy vielä mainita on itsemääräämisoikeus. Ihmisoikeuksia yleensä ei kuvata sanalla auktoriteettiongelma, vaan ongelmana nähdään ennemmin vapauksien tarpeeton rajoittaminen.

Miten lastensuojelu voi sinun mielestäsi toimia, jos heillä ei ole mitään keinoja puuttua asiaan ja alkaa selvittää asioita tapaamalla ilmoituksen kohdetta ja käymällä tarkistamassa lapsen kasvuolosuhteet kotona? Yleensä ne ihmiset, jotka laiminlyövät lapsiaan, eivät vapaaehtoisesti hae apua vaan heidät on pakotettava siihen. Lastensuojelun asiakkaista suuri osa on sellaisia, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä, että heidän käytöksensä vahingoittaa tai vaarantaa lastensa kehitystä. Miten nämä asiat mielestäsi voidaan selvittää?

Sellaisen käytöksen joka vakavasti vaarantaa lasta ymmärtää jokainen. Eli tuo on valhe. Taidat puhua niistä tulkinnanvaraisista huolista kuten patjalla nukkumisesta ja vastaavasta.

Eivät kaikki ymmärrä, että alkoholismi ja jatkuva ryyppääminen vaarantaa lapsen kehityksen, tai perheväkivalta jne...

Höpöhöpö. Kyllä ymmärtävät. Et todellakaan ymmärrä vanhemmuudesta mitään. Todennäköisesti olet lapseton. Pelkästä huutamisesta tulee kova syyllisyys. Jokaikinen vanhempi tuntee syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, myös ne parhaat.

Pari alkoholistia tunteneena voin kertoa että kyllä ne tunsi syyllisyyttä, lamaannuttavaa jopa. Mutta eivät ikinä olisi sellaisesta sossutädille puhuneet. Sitähän käytetään lisäksi oikeudessa ihmisiä vastaan!

No jos ymmärtävät, niin miksi sitten antavat lastensa kasvaa sellaisissa olosuhteissa? On minulla lapsia ja jos olisin kykenemätön tarjoamaan lapsilleni tarpeeksi hyvää kasvuympäristöä, toivoisin että minua autettaisiin luomaan heille sellaisen ja jos en siihen pystyisi, toivoisin että heille etsittäisiin sellainen paikka muualta, vaikka se tuntuisikin pahalta. Sillä lasteni hyvinvointi menee omani edelle.

Sulla on ongelmia a) realismissa (lastenkodit on karmeita paikkpja kasvaa, vanhemman menettäminen on aina trauma)

B) et ymmärrä vanhemman ainutlaatuista arvoa lapselle

C) olet marttyyri (epätervettä, viittaa mt-ongelmiin)

A) Kuka mitään lastenkodista puhui? Tai vanhemman menettämisestä? Ja myös vanhempi voi aiheuttaa lapselle trauman.

B) Turvallinen suhde aikuiseen on tärkeämpi kuin biologinen vanhemmuus

C) Varmaan sitten niin, jos se tarkoittaa sitä, että laitan lapsen tarpeet omieni edelle

Mulla oli ihan turvallinen suhde lapsuudessa mun alkoholistivanhempaan.

Tarkoitatko turvattomuudella, että on jotain rikoksia? Heitteillejättöä, väkivaltaa? Eikö nää hoidu ihan rikosilmoituksen kautta ja silloinhan on hyviä perusteita lastensuojelun toimille.

Täällä nyt lähinnä on puhuttu ja viitattu näihin varmuudenvuoksi lasuttamisiin, joissa ei ole päätä eikä häntää. Toimintamuutokset niiden käsittelyssä ei mitenkään uhkaa kaltoinkohdelluiksi osoitettujen lasten auttamista. Päinvastoin resursseja vapautuu sinne välittömästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ymmärrät vähän eri tavalla tuon alistumisen kuin minä tarkoitin. En oikein keksinyt parempaa sanaa. Tarkoitin vain, että suostut siihen, että viranomainen määrittelee sinulle tehtäviä, joita sinulla ei lain mukaan ole.

Luovut siis vapaaehtoisesti joistakin perusoikeuksistasi. Esimerkiksi lain mukaan perheelläsi ja sinulla on yksityisyydensuoja eli et ole velvollinen luovuttamaan tietoa viranomaiselle, jolla ei ole laillista perustetta tietopyynnölle, mutta tietysti voit suostua luovuttamaan tietoa hänelle, mikään ei sitä estä. Myös lapsesi voit määrätä, hänen huoltajanaan, tulemaan mukaasi ja juttelemaan tädeille, jotka haluavat vähän jututtaa. Tällöin voit luopua myös hänen yksityisyydensuojastaan ja ls saa kirjata muistiin mitä lapsi heille vastasi.

Sama juttu kotikäynnin kanssa, jossa vastaan tule tietysti kotirauha. Voit luopua tästä oikeudestanne kotirauhaan itsesi ja lastesi osalta, mutta laki ei velvoita sinua tekemään näin, ellei viranomaisten pyyntö ole laillisesti perusteltu.

Yksi mikä täytyy vielä mainita on itsemääräämisoikeus. Ihmisoikeuksia yleensä ei kuvata sanalla auktoriteettiongelma, vaan ongelmana nähdään ennemmin vapauksien tarpeeton rajoittaminen.

Miten lastensuojelu voi sinun mielestäsi toimia, jos heillä ei ole mitään keinoja puuttua asiaan ja alkaa selvittää asioita tapaamalla ilmoituksen kohdetta ja käymällä tarkistamassa lapsen kasvuolosuhteet kotona? Yleensä ne ihmiset, jotka laiminlyövät lapsiaan, eivät vapaaehtoisesti hae apua vaan heidät on pakotettava siihen. Lastensuojelun asiakkaista suuri osa on sellaisia, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä, että heidän käytöksensä vahingoittaa tai vaarantaa lastensa kehitystä. Miten nämä asiat mielestäsi voidaan selvittää?

Sellaisen käytöksen joka vakavasti vaarantaa lasta ymmärtää jokainen. Eli tuo on valhe. Taidat puhua niistä tulkinnanvaraisista huolista kuten patjalla nukkumisesta ja vastaavasta.

Ei ymmärrä. Psykoottinen vanhempi ei ymmärrä, että harhamaailmassa eläessä lapsi jää hoitamatta, ruokkimatta, katsomatta perään. Tai väkivaltasuhteessa elävä ei ymmärrä, että vaikka se Repe selvinpäin on niin ihana, se lapsi vaurioituu katsellessaan viikonloppu toisensa jälkeen kun äitiä kuristetaan, hakataan. Tai että äiti juo kolme kuoharia illassa. Tai vanhemmat ovat niin kiinni huoltoriiidassa, että lapsen elämä on munankuorilla kulkemista, kaikesta tulee riitaa ja huutoa.

Tätä kaikkea valitettavasti tapahtuu. Tähän ketjuun liittyvä pohdinta on se, että onko nykyinen anonyymilasusysteemi se, joka nämä aidot härät tunnistaa ja osaa oikealla tavalla oikea-aikaisesti auttaa.

Minusta ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ymmärrät vähän eri tavalla tuon alistumisen kuin minä tarkoitin. En oikein keksinyt parempaa sanaa. Tarkoitin vain, että suostut siihen, että viranomainen määrittelee sinulle tehtäviä, joita sinulla ei lain mukaan ole.

Luovut siis vapaaehtoisesti joistakin perusoikeuksistasi. Esimerkiksi lain mukaan perheelläsi ja sinulla on yksityisyydensuoja eli et ole velvollinen luovuttamaan tietoa viranomaiselle, jolla ei ole laillista perustetta tietopyynnölle, mutta tietysti voit suostua luovuttamaan tietoa hänelle, mikään ei sitä estä. Myös lapsesi voit määrätä, hänen huoltajanaan, tulemaan mukaasi ja juttelemaan tädeille, jotka haluavat vähän jututtaa. Tällöin voit luopua myös hänen yksityisyydensuojastaan ja ls saa kirjata muistiin mitä lapsi heille vastasi.

Sama juttu kotikäynnin kanssa, jossa vastaan tule tietysti kotirauha. Voit luopua tästä oikeudestanne kotirauhaan itsesi ja lastesi osalta, mutta laki ei velvoita sinua tekemään näin, ellei viranomaisten pyyntö ole laillisesti perusteltu.

Yksi mikä täytyy vielä mainita on itsemääräämisoikeus. Ihmisoikeuksia yleensä ei kuvata sanalla auktoriteettiongelma, vaan ongelmana nähdään ennemmin vapauksien tarpeeton rajoittaminen.

Miten lastensuojelu voi sinun mielestäsi toimia, jos heillä ei ole mitään keinoja puuttua asiaan ja alkaa selvittää asioita tapaamalla ilmoituksen kohdetta ja käymällä tarkistamassa lapsen kasvuolosuhteet kotona? Yleensä ne ihmiset, jotka laiminlyövät lapsiaan, eivät vapaaehtoisesti hae apua vaan heidät on pakotettava siihen. Lastensuojelun asiakkaista suuri osa on sellaisia, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä, että heidän käytöksensä vahingoittaa tai vaarantaa lastensa kehitystä. Miten nämä asiat mielestäsi voidaan selvittää?

Sellaisen käytöksen joka vakavasti vaarantaa lasta ymmärtää jokainen. Eli tuo on valhe. Taidat puhua niistä tulkinnanvaraisista huolista kuten patjalla nukkumisesta ja vastaavasta.

Ei ymmärrä. Psykoottinen vanhempi ei ymmärrä, että harhamaailmassa eläessä lapsi jää hoitamatta, ruokkimatta, katsomatta perään. Tai väkivaltasuhteessa elävä ei ymmärrä, että vaikka se Repe selvinpäin on niin ihana, se lapsi vaurioituu katsellessaan viikonloppu toisensa jälkeen kun äitiä kuristetaan, hakataan. Tai että äiti juo kolme kuoharia illassa. Tai vanhemmat ovat niin kiinni huoltoriiidassa, että lapsen elämä on munankuorilla kulkemista, kaikesta tulee riitaa ja huutoa.

Tätä kaikkea valitettavasti tapahtuu. Tähän ketjuun liittyvä pohdinta on se, että onko nykyinen anonyymilasusysteemi se, joka nämä aidot härät tunnistaa ja osaa oikealla tavalla oikea-aikaisesti auttaa.

Minusta ei.

Asiaa on selvitetty Eurooppa tuomioistuimessa. Sen näkemys on, että parempi niin, että tulee välillä huteja ja mielipahaa sinne missä lapsella ei aidosti ole hätää kuin yksikään kuollut pikku Eerika, josta ei vaan sanktioiden vuoksi uskallettu tehdä ilmoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ymmärrät vähän eri tavalla tuon alistumisen kuin minä tarkoitin. En oikein keksinyt parempaa sanaa. Tarkoitin vain, että suostut siihen, että viranomainen määrittelee sinulle tehtäviä, joita sinulla ei lain mukaan ole.

Luovut siis vapaaehtoisesti joistakin perusoikeuksistasi. Esimerkiksi lain mukaan perheelläsi ja sinulla on yksityisyydensuoja eli et ole velvollinen luovuttamaan tietoa viranomaiselle, jolla ei ole laillista perustetta tietopyynnölle, mutta tietysti voit suostua luovuttamaan tietoa hänelle, mikään ei sitä estä. Myös lapsesi voit määrätä, hänen huoltajanaan, tulemaan mukaasi ja juttelemaan tädeille, jotka haluavat vähän jututtaa. Tällöin voit luopua myös hänen yksityisyydensuojastaan ja ls saa kirjata muistiin mitä lapsi heille vastasi.

Sama juttu kotikäynnin kanssa, jossa vastaan tule tietysti kotirauha. Voit luopua tästä oikeudestanne kotirauhaan itsesi ja lastesi osalta, mutta laki ei velvoita sinua tekemään näin, ellei viranomaisten pyyntö ole laillisesti perusteltu.

Yksi mikä täytyy vielä mainita on itsemääräämisoikeus. Ihmisoikeuksia yleensä ei kuvata sanalla auktoriteettiongelma, vaan ongelmana nähdään ennemmin vapauksien tarpeeton rajoittaminen.

Miten lastensuojelu voi sinun mielestäsi toimia, jos heillä ei ole mitään keinoja puuttua asiaan ja alkaa selvittää asioita tapaamalla ilmoituksen kohdetta ja käymällä tarkistamassa lapsen kasvuolosuhteet kotona? Yleensä ne ihmiset, jotka laiminlyövät lapsiaan, eivät vapaaehtoisesti hae apua vaan heidät on pakotettava siihen. Lastensuojelun asiakkaista suuri osa on sellaisia, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä, että heidän käytöksensä vahingoittaa tai vaarantaa lastensa kehitystä. Miten nämä asiat mielestäsi voidaan selvittää?

Sellaisen käytöksen joka vakavasti vaarantaa lasta ymmärtää jokainen. Eli tuo on valhe. Taidat puhua niistä tulkinnanvaraisista huolista kuten patjalla nukkumisesta ja vastaavasta.

Ei ymmärrä. Psykoottinen vanhempi ei ymmärrä, että harhamaailmassa eläessä lapsi jää hoitamatta, ruokkimatta, katsomatta perään. Tai väkivaltasuhteessa elävä ei ymmärrä, että vaikka se Repe selvinpäin on niin ihana, se lapsi vaurioituu katsellessaan viikonloppu toisensa jälkeen kun äitiä kuristetaan, hakataan. Tai että äiti juo kolme kuoharia illassa. Tai vanhemmat ovat niin kiinni huoltoriiidassa, että lapsen elämä on munankuorilla kulkemista, kaikesta tulee riitaa ja huutoa.

Tätä kaikkea valitettavasti tapahtuu. Tähän ketjuun liittyvä pohdinta on se, että onko nykyinen anonyymilasusysteemi se, joka nämä aidot härät tunnistaa ja osaa oikealla tavalla oikea-aikaisesti auttaa.

Minusta ei.

Asiaa on selvitetty Eurooppa tuomioistuimessa. Sen näkemys on, että parempi niin, että tulee välillä huteja ja mielipahaa sinne missä lapsella ei aidosti ole hätää kuin yksikään kuollut pikku Eerika, josta ei vaan sanktioiden vuoksi uskallettu tehdä ilmoitusta.

Lähde?

Eerikastahan tehtiin kasapäin ilmoituksia mutta ammattitaidoton sossu pokkuroi tytön sosiaalijohtaja-isoäitiä joka sekaantui joka käänteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ymmärrät vähän eri tavalla tuon alistumisen kuin minä tarkoitin. En oikein keksinyt parempaa sanaa. Tarkoitin vain, että suostut siihen, että viranomainen määrittelee sinulle tehtäviä, joita sinulla ei lain mukaan ole.

Luovut siis vapaaehtoisesti joistakin perusoikeuksistasi. Esimerkiksi lain mukaan perheelläsi ja sinulla on yksityisyydensuoja eli et ole velvollinen luovuttamaan tietoa viranomaiselle, jolla ei ole laillista perustetta tietopyynnölle, mutta tietysti voit suostua luovuttamaan tietoa hänelle, mikään ei sitä estä. Myös lapsesi voit määrätä, hänen huoltajanaan, tulemaan mukaasi ja juttelemaan tädeille, jotka haluavat vähän jututtaa. Tällöin voit luopua myös hänen yksityisyydensuojastaan ja ls saa kirjata muistiin mitä lapsi heille vastasi.

Sama juttu kotikäynnin kanssa, jossa vastaan tule tietysti kotirauha. Voit luopua tästä oikeudestanne kotirauhaan itsesi ja lastesi osalta, mutta laki ei velvoita sinua tekemään näin, ellei viranomaisten pyyntö ole laillisesti perusteltu.

Yksi mikä täytyy vielä mainita on itsemääräämisoikeus. Ihmisoikeuksia yleensä ei kuvata sanalla auktoriteettiongelma, vaan ongelmana nähdään ennemmin vapauksien tarpeeton rajoittaminen.

Miten lastensuojelu voi sinun mielestäsi toimia, jos heillä ei ole mitään keinoja puuttua asiaan ja alkaa selvittää asioita tapaamalla ilmoituksen kohdetta ja käymällä tarkistamassa lapsen kasvuolosuhteet kotona? Yleensä ne ihmiset, jotka laiminlyövät lapsiaan, eivät vapaaehtoisesti hae apua vaan heidät on pakotettava siihen. Lastensuojelun asiakkaista suuri osa on sellaisia, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä, että heidän käytöksensä vahingoittaa tai vaarantaa lastensa kehitystä. Miten nämä asiat mielestäsi voidaan selvittää?

Sellaisen käytöksen joka vakavasti vaarantaa lasta ymmärtää jokainen. Eli tuo on valhe. Taidat puhua niistä tulkinnanvaraisista huolista kuten patjalla nukkumisesta ja vastaavasta.

Ei ymmärrä. Psykoottinen vanhempi ei ymmärrä, että harhamaailmassa eläessä lapsi jää hoitamatta, ruokkimatta, katsomatta perään. Tai väkivaltasuhteessa elävä ei ymmärrä, että vaikka se Repe selvinpäin on niin ihana, se lapsi vaurioituu katsellessaan viikonloppu toisensa jälkeen kun äitiä kuristetaan, hakataan. Tai että äiti juo kolme kuoharia illassa. Tai vanhemmat ovat niin kiinni huoltoriiidassa, että lapsen elämä on munankuorilla kulkemista, kaikesta tulee riitaa ja huutoa.

Miten tämä liittyy mihinkään?

Lastensuojelu pyrkii pesemään kätensä väkivaltatilanteista. Poliisi ja oikeuslaitos päättää lähtökohtaisesti,että väkivalta, joka ei kohdistu itse lapseen ei vaikuta lapsi-vanhempusuhteeseen ja lapsi pakotetaan tapaamaan tai jopa vuoroviikkosysteemiin, jos väkivallaton yrittää erolla rauhoittaa tilanteen.

Vaikeissa huoltoriidoissa lastensuojelu kannustaa pikaisesti hakeutumaan oikeuteen, koska eivät halua auttaa tai sekaantua. Ei heitä kiinnosta miten oukeusprosessit kuormittavat. Ei heitä kiinnosta auttaa ajoissa ja ehkäistä riitojen patologisoituminen.

Kyynikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholismi on todella yleinen ja tuhoisa sairaus suomessa. Se aiheuttaa valtavasti tuskaa ja kärsimystä.

Mutta!

Meidän lastensuojelumme ei alkoholustiperheiden lapsia osaa auttaa! Edes sitä ei tiedetä/ tajuta että järjestään jokainen liikakäyttäjä valehtelee käytöstään ja käytöksestään!

Ei ystävä hyvä, vaan kaava menee näin;

1.Etsi hlö jolla on nuoruusiällä ollut jonkinlainen kontakti psykologiin, kuraattoriin, päihdetyöntekijään,sosiaalityön tms. tahoon huom -oleellista tässä ei ole se, mistä tai kuinka vakavasta 'ongelmasta' on ollut kyse, tärkeää on vain ja ainoastaan tieto, että on jotain, mistä voit kehittää 'huolen'. On aivan yhdentekevää se,onko esim.20 vuotta sitten ollut tilanne enää mikään tasolla relevantti-viimeistään psykiatriassa syy-seuraus-suhteet kaivetaan esiin, olivat ne todellisia tai eivät-kyllä lääkäri diagnoosit tekaisee vaikka alzheimerista,kun Sossu pyytää!

2. Esitä 'huolesi' ja vihjeesi 'tuen tarpeessa olevasta vanhemmasta/lapsesta' useille eri kollegoille, terveydenhuollon työntekijöille, päiväkoteihin,kouluun jne. ja kehitä oman mielesi huoli-tuotos kirjalliseen muotoon.

3. Nyt perhe on tietämättään lukuisten eri rekisterinpitäjien seläntakaisessa (lainvastaisessa)tarkkailussa, ns. Maalituksen kohde ja hänestä voidaan kirjata ylös mielivaltaisesti ilman minkäänlaista virkavastuuta tai totuuspohjaa kaikki, mitä työntekijä kulloinkin asiakseen katsoo,TS.kaikki positiivinen tulee ehdottomasti jättää pois ja mitään negatiivista ei löydetä,niin sitten sitä vain keksitään tyhjästä. Asiakkaan todellisilla ajantasaisia tarpeilla ei tietenkään ole mitään merkitystä, ellei hän ole kyllin varakas kyetäkseen maksamaan asianajokulut.

4. Pimitä (lainvastaisesti) perheeltä kaikki oikeusturvakeinot,älä vastaa perheen kysymyksiin päätösten perusteista tai lainmukaisuudesta edes suoraan kysyttäessä,älä toimita korjauksia, älä vastaa selvityspyyntö ihon,väärennös lokitiedot jos perhe ne ymmärtää tilata tai jätä kaikki toimittamatta,kannelkoon vaikka presidentille, ei se käppänä meitä vastusta!

5. Kun tarkoituksellisen mustamaalaavaa ja valheellista asiakirjamateriaalia, eli NS. 'todistusaineistoa' on kertynyt riittävästi esim.potilasasiakirjoihin, poimi päältä parhaat palat terveydenhuollon perustelemattomista/totuuden vastaisista väittämistä ja tee ENLA/valheellisia lastensuojeluilmoituksia/soita perheestä hätäkeskukseen useita kertoja moninaisista syistä/sovi kollegoiden kanssa että tarkkailua/painostusta jatketaan,kunnes kohde ei enää jaksa puolustautua/romahtaa henkisesti/pakenee maasta.

6.muista nöyryyttää lapsen vanhempia kaikissa palavereissa,joissa heitä juoksutat silloin kun sinulle sopii. Perheen tarpeilla ei ole merkitystä, vain omalla maineellasi ja urallasi on. Opettele ylimielinen ja ilkeä ilme,kylmä kalan katse ja hyökkäävä,uhkaava tai torjuva asento, ja muista ilmoittaa;sinä et täällä päätä,mistä nyt puhutaan ja sinä teet juuri kuten me sinulle sanomme ja sinulle emme kirjallisesti vastaa mihinkään ja laita se nauhuri pois,tai soitetaan vartijat! Jos asiakas niskoittelee,eikä luovu ainoasta oikeusturvastaan eli äänitallenteesta, voitkin huoletta jo kirjoittaa huostaanottopaperit kutsuttuasi paikalle vartijan,joka heittää tympeän asiakkaan pihalle!

Näillä eväillä saadaan varmasti pahimmastakin päihdekoukusta irti nuo lapsistaan piittaamattomat juopot,nistit ja pedofiilit, mutta ennenkaikkea sinä saat kerrankin oman täydellisen mitättömyytesi ja heikohkojen älynlahjojen sijaan tuntea,mitä on olla vallassa!

Että näillä eväillä,rakkaat sosialisti-siskot! Yes we can!!!

Kiitos, kaipasinkin lisää tietoa noiden toimintatavasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ymmärrät vähän eri tavalla tuon alistumisen kuin minä tarkoitin. En oikein keksinyt parempaa sanaa. Tarkoitin vain, että suostut siihen, että viranomainen määrittelee sinulle tehtäviä, joita sinulla ei lain mukaan ole.

Luovut siis vapaaehtoisesti joistakin perusoikeuksistasi. Esimerkiksi lain mukaan perheelläsi ja sinulla on yksityisyydensuoja eli et ole velvollinen luovuttamaan tietoa viranomaiselle, jolla ei ole laillista perustetta tietopyynnölle, mutta tietysti voit suostua luovuttamaan tietoa hänelle, mikään ei sitä estä. Myös lapsesi voit määrätä, hänen huoltajanaan, tulemaan mukaasi ja juttelemaan tädeille, jotka haluavat vähän jututtaa. Tällöin voit luopua myös hänen yksityisyydensuojastaan ja ls saa kirjata muistiin mitä lapsi heille vastasi.

Sama juttu kotikäynnin kanssa, jossa vastaan tule tietysti kotirauha. Voit luopua tästä oikeudestanne kotirauhaan itsesi ja lastesi osalta, mutta laki ei velvoita sinua tekemään näin, ellei viranomaisten pyyntö ole laillisesti perusteltu.

Yksi mikä täytyy vielä mainita on itsemääräämisoikeus. Ihmisoikeuksia yleensä ei kuvata sanalla auktoriteettiongelma, vaan ongelmana nähdään ennemmin vapauksien tarpeeton rajoittaminen.

Miten lastensuojelu voi sinun mielestäsi toimia, jos heillä ei ole mitään keinoja puuttua asiaan ja alkaa selvittää asioita tapaamalla ilmoituksen kohdetta ja käymällä tarkistamassa lapsen kasvuolosuhteet kotona? Yleensä ne ihmiset, jotka laiminlyövät lapsiaan, eivät vapaaehtoisesti hae apua vaan heidät on pakotettava siihen. Lastensuojelun asiakkaista suuri osa on sellaisia, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä, että heidän käytöksensä vahingoittaa tai vaarantaa lastensa kehitystä. Miten nämä asiat mielestäsi voidaan selvittää?

Sellaisen käytöksen joka vakavasti vaarantaa lasta ymmärtää jokainen. Eli tuo on valhe. Taidat puhua niistä tulkinnanvaraisista huolista kuten patjalla nukkumisesta ja vastaavasta.

Ei ymmärrä. Psykoottinen vanhempi ei ymmärrä, että harhamaailmassa eläessä lapsi jää hoitamatta, ruokkimatta, katsomatta perään. Tai väkivaltasuhteessa elävä ei ymmärrä, että vaikka se Repe selvinpäin on niin ihana, se lapsi vaurioituu katsellessaan viikonloppu toisensa jälkeen kun äitiä kuristetaan, hakataan. Tai että äiti juo kolme kuoharia illassa. Tai vanhemmat ovat niin kiinni huoltoriiidassa, että lapsen elämä on munankuorilla kulkemista, kaikesta tulee riitaa ja huutoa.

Mä en nyt ymmärrä tätä ketjun sivuhaaraa ollenkaan.?

Meillä on pakkokeinot mielenterveyshäiriöistä vanhempien varalle, ei mitään väliä heidän ymmärryksestään. Meillä on pakkokeinot väkivaltaisia päihdeongelmaisia vastaan, ihan sama ymmärtääkö ne itse.

Mistä tässä puhutaan? Vakavat tapaukset on aivan erikseen. Kun tällaisia tulee ilmi, voi lastensuojelu toimia enkä tiedä kuka sitä muka vastustaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen sukat olivat eriparia päiväkodissa.

No tätä nyt ei usko Erkkikään, että pelkästään eriparisukista päiväkoti lasua tekisi. Voisikohan olla niin, että monet selittelevät lapsistaan tehtyä lasua tällaisilla eriparisukkasyillä, mutta pakko siellä on muutakin syytä/huolta olla, jos päiväkoti lasun tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ymmärrät vähän eri tavalla tuon alistumisen kuin minä tarkoitin. En oikein keksinyt parempaa sanaa. Tarkoitin vain, että suostut siihen, että viranomainen määrittelee sinulle tehtäviä, joita sinulla ei lain mukaan ole.

Luovut siis vapaaehtoisesti joistakin perusoikeuksistasi. Esimerkiksi lain mukaan perheelläsi ja sinulla on yksityisyydensuoja eli et ole velvollinen luovuttamaan tietoa viranomaiselle, jolla ei ole laillista perustetta tietopyynnölle, mutta tietysti voit suostua luovuttamaan tietoa hänelle, mikään ei sitä estä. Myös lapsesi voit määrätä, hänen huoltajanaan, tulemaan mukaasi ja juttelemaan tädeille, jotka haluavat vähän jututtaa. Tällöin voit luopua myös hänen yksityisyydensuojastaan ja ls saa kirjata muistiin mitä lapsi heille vastasi.

Sama juttu kotikäynnin kanssa, jossa vastaan tule tietysti kotirauha. Voit luopua tästä oikeudestanne kotirauhaan itsesi ja lastesi osalta, mutta laki ei velvoita sinua tekemään näin, ellei viranomaisten pyyntö ole laillisesti perusteltu.

Yksi mikä täytyy vielä mainita on itsemääräämisoikeus. Ihmisoikeuksia yleensä ei kuvata sanalla auktoriteettiongelma, vaan ongelmana nähdään ennemmin vapauksien tarpeeton rajoittaminen.

Miten lastensuojelu voi sinun mielestäsi toimia, jos heillä ei ole mitään keinoja puuttua asiaan ja alkaa selvittää asioita tapaamalla ilmoituksen kohdetta ja käymällä tarkistamassa lapsen kasvuolosuhteet kotona? Yleensä ne ihmiset, jotka laiminlyövät lapsiaan, eivät vapaaehtoisesti hae apua vaan heidät on pakotettava siihen. Lastensuojelun asiakkaista suuri osa on sellaisia, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä, että heidän käytöksensä vahingoittaa tai vaarantaa lastensa kehitystä. Miten nämä asiat mielestäsi voidaan selvittää?

Sellaisen käytöksen joka vakavasti vaarantaa lasta ymmärtää jokainen. Eli tuo on valhe. Taidat puhua niistä tulkinnanvaraisista huolista kuten patjalla nukkumisesta ja vastaavasta.

Ei ymmärrä. Psykoottinen vanhempi ei ymmärrä, että harhamaailmassa eläessä lapsi jää hoitamatta, ruokkimatta, katsomatta perään. Tai väkivaltasuhteessa elävä ei ymmärrä, että vaikka se Repe selvinpäin on niin ihana, se lapsi vaurioituu katsellessaan viikonloppu toisensa jälkeen kun äitiä kuristetaan, hakataan. Tai että äiti juo kolme kuoharia illassa. Tai vanhemmat ovat niin kiinni huoltoriiidassa, että lapsen elämä on munankuorilla kulkemista, kaikesta tulee riitaa ja huutoa.

Tätä kaikkea valitettavasti tapahtuu. Tähän ketjuun liittyvä pohdinta on se, että onko nykyinen anonyymilasusysteemi se, joka nämä aidot härät tunnistaa ja osaa oikealla tavalla oikea-aikaisesti auttaa.

Minusta ei.

Asiaa on selvitetty Eurooppa tuomioistuimessa. Sen näkemys on, että parempi niin, että tulee välillä huteja ja mielipahaa sinne missä lapsella ei aidosti ole hätää kuin yksikään kuollut pikku Eerika, josta ei vaan sanktioiden vuoksi uskallettu tehdä ilmoitusta.

En usko ollenkaan tätä kommenttia. Se on oikeusvaltioperiaatteen huomioiden täysin järjetön. Mihin oikein mahdat viitata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ymmärrät vähän eri tavalla tuon alistumisen kuin minä tarkoitin. En oikein keksinyt parempaa sanaa. Tarkoitin vain, että suostut siihen, että viranomainen määrittelee sinulle tehtäviä, joita sinulla ei lain mukaan ole.

Luovut siis vapaaehtoisesti joistakin perusoikeuksistasi. Esimerkiksi lain mukaan perheelläsi ja sinulla on yksityisyydensuoja eli et ole velvollinen luovuttamaan tietoa viranomaiselle, jolla ei ole laillista perustetta tietopyynnölle, mutta tietysti voit suostua luovuttamaan tietoa hänelle, mikään ei sitä estä. Myös lapsesi voit määrätä, hänen huoltajanaan, tulemaan mukaasi ja juttelemaan tädeille, jotka haluavat vähän jututtaa. Tällöin voit luopua myös hänen yksityisyydensuojastaan ja ls saa kirjata muistiin mitä lapsi heille vastasi.

Sama juttu kotikäynnin kanssa, jossa vastaan tule tietysti kotirauha. Voit luopua tästä oikeudestanne kotirauhaan itsesi ja lastesi osalta, mutta laki ei velvoita sinua tekemään näin, ellei viranomaisten pyyntö ole laillisesti perusteltu.

Yksi mikä täytyy vielä mainita on itsemääräämisoikeus. Ihmisoikeuksia yleensä ei kuvata sanalla auktoriteettiongelma, vaan ongelmana nähdään ennemmin vapauksien tarpeeton rajoittaminen.

Miten lastensuojelu voi sinun mielestäsi toimia, jos heillä ei ole mitään keinoja puuttua asiaan ja alkaa selvittää asioita tapaamalla ilmoituksen kohdetta ja käymällä tarkistamassa lapsen kasvuolosuhteet kotona? Yleensä ne ihmiset, jotka laiminlyövät lapsiaan, eivät vapaaehtoisesti hae apua vaan heidät on pakotettava siihen. Lastensuojelun asiakkaista suuri osa on sellaisia, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä, että heidän käytöksensä vahingoittaa tai vaarantaa lastensa kehitystä. Miten nämä asiat mielestäsi voidaan selvittää?

Sellaisen käytöksen joka vakavasti vaarantaa lasta ymmärtää jokainen. Eli tuo on valhe. Taidat puhua niistä tulkinnanvaraisista huolista kuten patjalla nukkumisesta ja vastaavasta.

Ei ymmärrä. Psykoottinen vanhempi ei ymmärrä, että harhamaailmassa eläessä lapsi jää hoitamatta, ruokkimatta, katsomatta perään. Tai väkivaltasuhteessa elävä ei ymmärrä, että vaikka se Repe selvinpäin on niin ihana, se lapsi vaurioituu katsellessaan viikonloppu toisensa jälkeen kun äitiä kuristetaan, hakataan. Tai että äiti juo kolme kuoharia illassa. Tai vanhemmat ovat niin kiinni huoltoriiidassa, että lapsen elämä on munankuorilla kulkemista, kaikesta tulee riitaa ja huutoa.

Miten tämä liittyy mihinkään?

Lastensuojelu pyrkii pesemään kätensä väkivaltatilanteista. Poliisi ja oikeuslaitos päättää lähtökohtaisesti,että väkivalta, joka ei kohdistu itse lapseen ei vaikuta lapsi-vanhempusuhteeseen ja lapsi pakotetaan tapaamaan tai jopa vuoroviikkosysteemiin, jos väkivallaton yrittää erolla rauhoittaa tilanteen.

Vaikeissa huoltoriidoissa lastensuojelu kannustaa pikaisesti hakeutumaan oikeuteen, koska eivät halua auttaa tai sekaantua. Ei heitä kiinnosta miten oukeusprosessit kuormittavat. Ei heitä kiinnosta auttaa ajoissa ja ehkäistä riitojen patologisoituminen.

Ei kiinnosta tarkoittaa sitä, että ei ole valtuuksia. Ei lastensuojelu saa sanoa miten kenenkin mukulan tapaamiset tehdään tai kuka sen huoltaja on, jos huoltajat ovat tästä riidassa. Käräjäoikeus on ainoa, jolla on lain säätämä valtuus ottaa asiaan kantaa ja ihan turha vinkua lastensuojelussa, että ei jaksa mennä käräjille, kun ei lastensuojelu voi kävellä käräjäoikeuden yli.

Kyynikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholismi on todella yleinen ja tuhoisa sairaus suomessa. Se aiheuttaa valtavasti tuskaa ja kärsimystä.

Mutta!

Meidän lastensuojelumme ei alkoholustiperheiden lapsia osaa auttaa! Edes sitä ei tiedetä/ tajuta että järjestään jokainen liikakäyttäjä valehtelee käytöstään ja käytöksestään!

Ei ystävä hyvä, vaan kaava menee näin;

1.Etsi hlö jolla on nuoruusiällä ollut jonkinlainen kontakti psykologiin, kuraattoriin, päihdetyöntekijään,sosiaalityön tms. tahoon huom -oleellista tässä ei ole se, mistä tai kuinka vakavasta 'ongelmasta' on ollut kyse, tärkeää on vain ja ainoastaan tieto, että on jotain, mistä voit kehittää 'huolen'. On aivan yhdentekevää se,onko esim.20 vuotta sitten ollut tilanne enää mikään tasolla relevantti-viimeistään psykiatriassa syy-seuraus-suhteet kaivetaan esiin, olivat ne todellisia tai eivät-kyllä lääkäri diagnoosit tekaisee vaikka alzheimerista,kun Sossu pyytää!

2. Esitä 'huolesi' ja vihjeesi 'tuen tarpeessa olevasta vanhemmasta/lapsesta' useille eri kollegoille, terveydenhuollon työntekijöille, päiväkoteihin,kouluun jne. ja kehitä oman mielesi huoli-tuotos kirjalliseen muotoon.

3. Nyt perhe on tietämättään lukuisten eri rekisterinpitäjien seläntakaisessa (lainvastaisessa)tarkkailussa, ns. Maalituksen kohde ja hänestä voidaan kirjata ylös mielivaltaisesti ilman minkäänlaista virkavastuuta tai totuuspohjaa kaikki, mitä työntekijä kulloinkin asiakseen katsoo,TS.kaikki positiivinen tulee ehdottomasti jättää pois ja mitään negatiivista ei löydetä,niin sitten sitä vain keksitään tyhjästä. Asiakkaan todellisilla ajantasaisia tarpeilla ei tietenkään ole mitään merkitystä, ellei hän ole kyllin varakas kyetäkseen maksamaan asianajokulut.

4. Pimitä (lainvastaisesti) perheeltä kaikki oikeusturvakeinot,älä vastaa perheen kysymyksiin päätösten perusteista tai lainmukaisuudesta edes suoraan kysyttäessä,älä toimita korjauksia, älä vastaa selvityspyyntö ihon,väärennös lokitiedot jos perhe ne ymmärtää tilata tai jätä kaikki toimittamatta,kannelkoon vaikka presidentille, ei se käppänä meitä vastusta!

5. Kun tarkoituksellisen mustamaalaavaa ja valheellista asiakirjamateriaalia, eli NS. 'todistusaineistoa' on kertynyt riittävästi esim.potilasasiakirjoihin, poimi päältä parhaat palat terveydenhuollon perustelemattomista/totuuden vastaisista väittämistä ja tee ENLA/valheellisia lastensuojeluilmoituksia/soita perheestä hätäkeskukseen useita kertoja moninaisista syistä/sovi kollegoiden kanssa että tarkkailua/painostusta jatketaan,kunnes kohde ei enää jaksa puolustautua/romahtaa henkisesti/pakenee maasta.

6.muista nöyryyttää lapsen vanhempia kaikissa palavereissa,joissa heitä juoksutat silloin kun sinulle sopii. Perheen tarpeilla ei ole merkitystä, vain omalla maineellasi ja urallasi on. Opettele ylimielinen ja ilkeä ilme,kylmä kalan katse ja hyökkäävä,uhkaava tai torjuva asento, ja muista ilmoittaa;sinä et täällä päätä,mistä nyt puhutaan ja sinä teet juuri kuten me sinulle sanomme ja sinulle emme kirjallisesti vastaa mihinkään ja laita se nauhuri pois,tai soitetaan vartijat! Jos asiakas niskoittelee,eikä luovu ainoasta oikeusturvastaan eli äänitallenteesta, voitkin huoletta jo kirjoittaa huostaanottopaperit kutsuttuasi paikalle vartijan,joka heittää tympeän asiakkaan pihalle!

Näillä eväillä saadaan varmasti pahimmastakin päihdekoukusta irti nuo lapsistaan piittaamattomat juopot,nistit ja pedofiilit, mutta ennenkaikkea sinä saat kerrankin oman täydellisen mitättömyytesi ja heikohkojen älynlahjojen sijaan tuntea,mitä on olla vallassa!

Että näillä eväillä,rakkaat sosialisti-siskot! Yes we can!!!

Typoja: 'älä vastaa selvityspyyntöihin' ja '..ja jos mitään negatiivista ei löydetä' ja 'väärennä lokitiedot'

Ja sinulle joka alapeukutit kirjoittamaani:tämä kaikki on itsellenikin tapahtunut,

ja lisäksi paljon muuta sellaista, mitä ei voisi todeksi uskoa, ellei olisi mustaa valkoisella ja kohtalotovereita- välittäjä nyt puolestasi kertoa, miksi alapeukutit tätä? Jos olet sosiaalityöntekijä, säälin asiakkaitasi ja koko sydämestäni toivon, että jäät kiinni kaikesta siitä paskasta ja valehtelusta,mitä työssäsi ihmisille suollat ja saat kollegoidesi kanssa lain määräämät maksimirangaistukset kaikesta, mihin syyllistyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen sukat olivat eriparia päiväkodissa.

No tätä nyt ei usko Erkkikään, että pelkästään eriparisukista päiväkoti lasua tekisi. Voisikohan olla niin, että monet selittelevät lapsistaan tehtyä lasua tällaisilla eriparisukkasyillä, mutta pakko siellä on muutakin syytä/huolta olla, jos päiväkoti lasun tekee.

Mikä pakko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen sukat olivat eriparia päiväkodissa.

No tätä nyt ei usko Erkkikään, että pelkästään eriparisukista päiväkoti lasua tekisi. Voisikohan olla niin, että monet selittelevät lapsistaan tehtyä lasua tällaisilla eriparisukkasyillä, mutta pakko siellä on muutakin syytä/huolta olla, jos päiväkoti lasun tekee.

Usko vaan. Uskothan vanhemmistakin, vaikka mitä päätöntä. Samaa päätöntä on kaikkialla minne ihminen menee. Se on nähty.

Vierailija kirjoitti:

Valheellisten ja virheellisten kirjausten lisäksi on nähty roppakaupalla asiattomia kirjauksia.

Kuten meistä. Lastensuojeluilmoitus tehtiin, koska teinillä oli masennusta.

Äitinä vaadin apua lapselleni perheneuvolasta. Meistä mm.kirjoitettiin tarinoita, joiden mukaan mieheni pahoinpitelee toistuvasti lapsiamme. Minut oli sossutätien mukaan ainakin kerran hakattu pahasti. Koko perhe tietysti kielsi pahoinpitelyt.

Heräsi huoli, kun emme myöntäneet perheessämme tapahtuvaa väkivaltaa!

Koko episodi kaikkineen oli niin käsittämätön, että en uskoisi jollen itse sitä olisi kokenut.

Usko tähän "lasten suojeluun" sai ihan uuden merkityksen.

Toivoisin todella, että lapsia ja perheitä suojelisi joku instanssi näiltä lasten suojelijoilta!

Niin paljon pahaa mieltä ja ahdistusta nämä naiset saivat aikaan, että en enää milloinkaan hae apua mahdollisiin ongelmiin.

Ps. viimeisessä tapaamisessa paikalla oli ilmeisesti koko laitoksen ainoa normaalijärkinen ihminen. Hän totesi ettei lastensuojeluasiakkuudelle ole mitään syytä tai perustetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ymmärrät vähän eri tavalla tuon alistumisen kuin minä tarkoitin. En oikein keksinyt parempaa sanaa. Tarkoitin vain, että suostut siihen, että viranomainen määrittelee sinulle tehtäviä, joita sinulla ei lain mukaan ole.

Luovut siis vapaaehtoisesti joistakin perusoikeuksistasi. Esimerkiksi lain mukaan perheelläsi ja sinulla on yksityisyydensuoja eli et ole velvollinen luovuttamaan tietoa viranomaiselle, jolla ei ole laillista perustetta tietopyynnölle, mutta tietysti voit suostua luovuttamaan tietoa hänelle, mikään ei sitä estä. Myös lapsesi voit määrätä, hänen huoltajanaan, tulemaan mukaasi ja juttelemaan tädeille, jotka haluavat vähän jututtaa. Tällöin voit luopua myös hänen yksityisyydensuojastaan ja ls saa kirjata muistiin mitä lapsi heille vastasi.

Sama juttu kotikäynnin kanssa, jossa vastaan tule tietysti kotirauha. Voit luopua tästä oikeudestanne kotirauhaan itsesi ja lastesi osalta, mutta laki ei velvoita sinua tekemään näin, ellei viranomaisten pyyntö ole laillisesti perusteltu.

Yksi mikä täytyy vielä mainita on itsemääräämisoikeus. Ihmisoikeuksia yleensä ei kuvata sanalla auktoriteettiongelma, vaan ongelmana nähdään ennemmin vapauksien tarpeeton rajoittaminen.

Miten lastensuojelu voi sinun mielestäsi toimia, jos heillä ei ole mitään keinoja puuttua asiaan ja alkaa selvittää asioita tapaamalla ilmoituksen kohdetta ja käymällä tarkistamassa lapsen kasvuolosuhteet kotona? Yleensä ne ihmiset, jotka laiminlyövät lapsiaan, eivät vapaaehtoisesti hae apua vaan heidät on pakotettava siihen. Lastensuojelun asiakkaista suuri osa on sellaisia, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä, että heidän käytöksensä vahingoittaa tai vaarantaa lastensa kehitystä. Miten nämä asiat mielestäsi voidaan selvittää?

Sellaisen käytöksen joka vakavasti vaarantaa lasta ymmärtää jokainen. Eli tuo on valhe. Taidat puhua niistä tulkinnanvaraisista huolista kuten patjalla nukkumisesta ja vastaavasta.

Eivät kaikki ymmärrä, että alkoholismi ja jatkuva ryyppääminen vaarantaa lapsen kehityksen, tai perheväkivalta jne...

Höpöhöpö. Kyllä ymmärtävät. Et todellakaan ymmärrä vanhemmuudesta mitään. Todennäköisesti olet lapseton. Pelkästä huutamisesta tulee kova syyllisyys. Jokaikinen vanhempi tuntee syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, myös ne parhaat.

Pari alkoholistia tunteneena voin kertoa että kyllä ne tunsi syyllisyyttä, lamaannuttavaa jopa. Mutta eivät ikinä olisi sellaisesta sossutädille puhuneet. Sitähän käytetään lisäksi oikeudessa ihmisiä vastaan!

No jos ymmärtävät, niin miksi sitten antavat lastensa kasvaa sellaisissa olosuhteissa? On minulla lapsia ja jos olisin kykenemätön tarjoamaan lapsilleni tarpeeksi hyvää kasvuympäristöä, toivoisin että minua autettaisiin luomaan heille sellaisen ja jos en siihen pystyisi, toivoisin että heille etsittäisiin sellainen paikka muualta, vaikka se tuntuisikin pahalta. Sillä lasteni hyvinvointi menee omani edelle.

Sulla on ongelmia a) realismissa (lastenkodit on karmeita paikkpja kasvaa, vanhemman menettäminen on aina trauma)

B) et ymmärrä vanhemman ainutlaatuista arvoa lapselle

C) olet marttyyri (epätervettä, viittaa mt-ongelmiin)

A) Kuka mitään lastenkodista puhui? Tai vanhemman menettämisestä? Ja myös vanhempi voi aiheuttaa lapselle trauman.

B) Turvallinen suhde aikuiseen on tärkeämpi kuin biologinen vanhemmuus

C) Varmaan sitten niin, jos se tarkoittaa sitä, että laitan lapsen tarpeet omieni edelle

Normaali vanhempi kykenee laittamaan lapsen tarpeet omiensa edelle.[/quoteq]

Et taida ymmärtää, ettei tuo lause kerro tosiasiassa yhtään mitään mistään -'omien tarpeiden edelle' ei ole terve lähestymistapa eikä lapselle hyvä esimerkki-lapsi tarvitsee tietoisuuden siitä että hän on turvassa eikä mikään kukkulan kuningas perhessä-vanhempiensa yli kävelevä pikkuhirviöitä on lasun takia jo aivan liikaa.

Kyynikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ymmärrät vähän eri tavalla tuon alistumisen kuin minä tarkoitin. En oikein keksinyt parempaa sanaa. Tarkoitin vain, että suostut siihen, että viranomainen määrittelee sinulle tehtäviä, joita sinulla ei lain mukaan ole.

Luovut siis vapaaehtoisesti joistakin perusoikeuksistasi. Esimerkiksi lain mukaan perheelläsi ja sinulla on yksityisyydensuoja eli et ole velvollinen luovuttamaan tietoa viranomaiselle, jolla ei ole laillista perustetta tietopyynnölle, mutta tietysti voit suostua luovuttamaan tietoa hänelle, mikään ei sitä estä. Myös lapsesi voit määrätä, hänen huoltajanaan, tulemaan mukaasi ja juttelemaan tädeille, jotka haluavat vähän jututtaa. Tällöin voit luopua myös hänen yksityisyydensuojastaan ja ls saa kirjata muistiin mitä lapsi heille vastasi.

Sama juttu kotikäynnin kanssa, jossa vastaan tule tietysti kotirauha. Voit luopua tästä oikeudestanne kotirauhaan itsesi ja lastesi osalta, mutta laki ei velvoita sinua tekemään näin, ellei viranomaisten pyyntö ole laillisesti perusteltu.

Yksi mikä täytyy vielä mainita on itsemääräämisoikeus. Ihmisoikeuksia yleensä ei kuvata sanalla auktoriteettiongelma, vaan ongelmana nähdään ennemmin vapauksien tarpeeton rajoittaminen.

Miten lastensuojelu voi sinun mielestäsi toimia, jos heillä ei ole mitään keinoja puuttua asiaan ja alkaa selvittää asioita tapaamalla ilmoituksen kohdetta ja käymällä tarkistamassa lapsen kasvuolosuhteet kotona? Yleensä ne ihmiset, jotka laiminlyövät lapsiaan, eivät vapaaehtoisesti hae apua vaan heidät on pakotettava siihen. Lastensuojelun asiakkaista suuri osa on sellaisia, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä, että heidän käytöksensä vahingoittaa tai vaarantaa lastensa kehitystä. Miten nämä asiat mielestäsi voidaan selvittää?

Sellaisen käytöksen joka vakavasti vaarantaa lasta ymmärtää jokainen. Eli tuo on valhe. Taidat puhua niistä tulkinnanvaraisista huolista kuten patjalla nukkumisesta ja vastaavasta.

Eivät kaikki ymmärrä, että alkoholismi ja jatkuva ryyppääminen vaarantaa lapsen kehityksen, tai perheväkivalta jne...

Höpöhöpö. Kyllä ymmärtävät. Et todellakaan ymmärrä vanhemmuudesta mitään. Todennäköisesti olet lapseton. Pelkästä huutamisesta tulee kova syyllisyys. Jokaikinen vanhempi tuntee syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, myös ne parhaat.

Pari alkoholistia tunteneena voin kertoa että kyllä ne tunsi syyllisyyttä, lamaannuttavaa jopa. Mutta eivät ikinä olisi sellaisesta sossutädille puhuneet. Sitähän käytetään lisäksi oikeudessa ihmisiä vastaan!

No jos ymmärtävät, niin miksi sitten antavat lastensa kasvaa sellaisissa olosuhteissa? On minulla lapsia ja jos olisin kykenemätön tarjoamaan lapsilleni tarpeeksi hyvää kasvuympäristöä, toivoisin että minua autettaisiin luomaan heille sellaisen ja jos en siihen pystyisi, toivoisin että heille etsittäisiin sellainen paikka muualta, vaikka se tuntuisikin pahalta. Sillä lasteni hyvinvointi menee omani edelle.

Sulla on ongelmia a) realismissa (lastenkodit on karmeita paikkpja kasvaa, vanhemman menettäminen on aina trauma)

B) et ymmärrä vanhemman ainutlaatuista arvoa lapselle

C) olet marttyyri (epätervettä, viittaa mt-ongelmiin)

A) Kuka mitään lastenkodista puhui? Tai vanhemman menettämisestä? Ja myös vanhempi voi aiheuttaa lapselle trauman.

B) Turvallinen suhde aikuiseen on tärkeämpi kuin biologinen vanhemmuus

C) Varmaan sitten niin, jos se tarkoittaa sitä, että laitan lapsen tarpeet omieni edelle

Normaali vanhempi kykenee laittamaan lapsen tarpeet omiensa edelle.[/quoteq]

Et taida ymmärtää, ettei tuo lause kerro tosiasiassa yhtään mitään mistään -'omien tarpeiden edelle' ei ole terve lähestymistapa eikä lapselle hyvä esimerkki-lapsi tarvitsee tietoisuuden siitä että hän on turvassa eikä mikään kukkulan kuningas perhessä-vanhempiensa yli kävelevä pikkuhirviöitä on lasun takia jo aivan liikaa.

Pieni vauva tarvitsee ruokaa, vaikka vanhempi tarvitsisi unta. Leikki-ikäinen tarvitsee peräänkatsojaa, vaikka vanhemmalla kuinka olisi kiintoisa juttu puhelimessaan, kouluikäinen tarvitsee vanhemman, jonka kanssa puhua vaikka kokemastaan kiusaamisesta, vaikka erovanhemmalla olisi uusi romanssi, teini tarvitsee rajoja, vaikka vanhemman olisi niitä vaikea asettaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyynikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ymmärrät vähän eri tavalla tuon alistumisen kuin minä tarkoitin. En oikein keksinyt parempaa sanaa. Tarkoitin vain, että suostut siihen, että viranomainen määrittelee sinulle tehtäviä, joita sinulla ei lain mukaan ole.

Luovut siis vapaaehtoisesti joistakin perusoikeuksistasi. Esimerkiksi lain mukaan perheelläsi ja sinulla on yksityisyydensuoja eli et ole velvollinen luovuttamaan tietoa viranomaiselle, jolla ei ole laillista perustetta tietopyynnölle, mutta tietysti voit suostua luovuttamaan tietoa hänelle, mikään ei sitä estä. Myös lapsesi voit määrätä, hänen huoltajanaan, tulemaan mukaasi ja juttelemaan tädeille, jotka haluavat vähän jututtaa. Tällöin voit luopua myös hänen yksityisyydensuojastaan ja ls saa kirjata muistiin mitä lapsi heille vastasi.

Sama juttu kotikäynnin kanssa, jossa vastaan tule tietysti kotirauha. Voit luopua tästä oikeudestanne kotirauhaan itsesi ja lastesi osalta, mutta laki ei velvoita sinua tekemään näin, ellei viranomaisten pyyntö ole laillisesti perusteltu.

Yksi mikä täytyy vielä mainita on itsemääräämisoikeus. Ihmisoikeuksia yleensä ei kuvata sanalla auktoriteettiongelma, vaan ongelmana nähdään ennemmin vapauksien tarpeeton rajoittaminen.

Miten lastensuojelu voi sinun mielestäsi toimia, jos heillä ei ole mitään keinoja puuttua asiaan ja alkaa selvittää asioita tapaamalla ilmoituksen kohdetta ja käymällä tarkistamassa lapsen kasvuolosuhteet kotona? Yleensä ne ihmiset, jotka laiminlyövät lapsiaan, eivät vapaaehtoisesti hae apua vaan heidät on pakotettava siihen. Lastensuojelun asiakkaista suuri osa on sellaisia, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä, että heidän käytöksensä vahingoittaa tai vaarantaa lastensa kehitystä. Miten nämä asiat mielestäsi voidaan selvittää?

Sellaisen käytöksen joka vakavasti vaarantaa lasta ymmärtää jokainen. Eli tuo on valhe. Taidat puhua niistä tulkinnanvaraisista huolista kuten patjalla nukkumisesta ja vastaavasta.

Eivät kaikki ymmärrä, että alkoholismi ja jatkuva ryyppääminen vaarantaa lapsen kehityksen, tai perheväkivalta jne...

Höpöhöpö. Kyllä ymmärtävät. Et todellakaan ymmärrä vanhemmuudesta mitään. Todennäköisesti olet lapseton. Pelkästä huutamisesta tulee kova syyllisyys. Jokaikinen vanhempi tuntee syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, myös ne parhaat.

Pari alkoholistia tunteneena voin kertoa että kyllä ne tunsi syyllisyyttä, lamaannuttavaa jopa. Mutta eivät ikinä olisi sellaisesta sossutädille puhuneet. Sitähän käytetään lisäksi oikeudessa ihmisiä vastaan!

No jos ymmärtävät, niin miksi sitten antavat lastensa kasvaa sellaisissa olosuhteissa? On minulla lapsia ja jos olisin kykenemätön tarjoamaan lapsilleni tarpeeksi hyvää kasvuympäristöä, toivoisin että minua autettaisiin luomaan heille sellaisen ja jos en siihen pystyisi, toivoisin että heille etsittäisiin sellainen paikka muualta, vaikka se tuntuisikin pahalta. Sillä lasteni hyvinvointi menee omani edelle.

Sulla on ongelmia a) realismissa (lastenkodit on karmeita paikkpja kasvaa, vanhemman menettäminen on aina trauma)

B) et ymmärrä vanhemman ainutlaatuista arvoa lapselle

C) olet marttyyri (epätervettä, viittaa mt-ongelmiin)

A) Kuka mitään lastenkodista puhui? Tai vanhemman menettämisestä? Ja myös vanhempi voi aiheuttaa lapselle trauman.

B) Turvallinen suhde aikuiseen on tärkeämpi kuin biologinen vanhemmuus

C) Varmaan sitten niin, jos se tarkoittaa sitä, että laitan lapsen tarpeet omieni edelle

Normaali vanhempi kykenee laittamaan lapsen tarpeet omiensa edelle.[/quoteq]

Et taida ymmärtää, ettei tuo lause kerro tosiasiassa yhtään mitään mistään -'omien tarpeiden edelle' ei ole terve lähestymistapa eikä lapselle hyvä esimerkki-lapsi tarvitsee tietoisuuden siitä että hän on turvassa eikä mikään kukkulan kuningas perhessä-vanhempiensa yli kävelevä pikkuhirviöitä on lasun takia jo aivan liikaa.

Pieni vauva tarvitsee ruokaa, vaikka vanhempi tarvitsisi unta. Leikki-ikäinen tarvitsee peräänkatsojaa, vaikka vanhemmalla kuinka olisi kiintoisa juttu puhelimessaan, kouluikäinen tarvitsee vanhemman, jonka kanssa puhua vaikka kokemastaan kiusaamisesta, vaikka erovanhemmalla olisi uusi romanssi, teini tarvitsee rajoja, vaikka vanhemman olisi niitä vaikea asettaa.

Lasta ei silti tarvitse SUOJELLA vanhemmalta joka on myös ihminen eikä 100 % täydellinen robotti 24/7.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.

Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.

Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.

Ei näiden opettajien, lääkäreiden, poliisien tarvitsekaan tietää perheestä yhtään sen enempää. Sen vuoksi he sen ilmoituksen tekevät, että joku muu selvittää mistä on kyse ja se muu on sosiaalityöntekijä. Koettakaa nyt se tajuta, että tällainen ilmoitus tehdään varmuuden vuoksi, että katsotaan, että onhan sillä lapsella kaikki kunnossa, jos on yhtään epäilystä mistään mahdollisesta hädästä.

Ongelma syntyy siitä että lastensuojelu ei tiedä tätä. Se suhtautuu jokaiseen ilmoitukseen kuin sen takana olisi syvä huoli ja varmuus lapsen kaltoinkohtelusta. Ei se lähde selvittämään vaan syyttämään.

Ylipäätään lapsiperheet voisivat pajon paremmin jos nuo mainitut virkamiehet ottaisivat itse edes alkeellisesti selvää ennen kuin rustaavat sen ilmoituksen. Moni väärinkäsitys selviäisi ennen kuin ehtisi edes syntyä ja perheiden perusturva ei järkkyisi

Minä sosiaalityöntekijänä ainakin suhtaudun hyvin neutraalisti ilmoituksiin ja kutsun perheen juttelemaan. Aika usein tullaan raamit kaulassa tapaamiselle, jos tullaan lainkaan.

Niin. Koska on erittäin loukkaavaa ja erittäin perusturvallisuutta järkyttvää joutua tuollaisen kohteeksi.

Ei se ainakaan minun perusturvallisuutta järkyttäisi, jos pitäisi käydä lastensuojelussa keskustelemassa, kun tiedän että kaikki asiat on meillä ihan kunnossa.

Järkytys tulee vaan siksi, että jos ilmoittaa, että ei tule tapaamiseen, vaan selvittää asian toisin, jos ylipäätään tarve, niin ls saattaa alkaa syyllistämään tai uhkailemaan. Onhan se järkyttävää, ettei viranomainen tiedä valtuuksiensa rajoja.

Tämä ei tietenkään sinulle tullut koskaan ilmi, koska ihan vapaaehtoisesti alistuit menemään syyttä(?!). Tai sitten oli sulla syy mennä sinne.?

Ei minusta olisi alistumista mennä selvittämään asiat paikan päälle, en omaa auktoriteettiongelmaa. Se olisi mielestäni myös lasteni etu hoitaa asiat kerralla asiallisesti kuntoon. Oma epämukavuus on silloin toissijaista.

Ei tietenkään ole. Sinne mennään ja ollaan asiallisia. Jos ilmoitus tulee koululta, on minunkin syytä olla juolissani. Opettajat näkevät paljon lapsia ja pystyvät päättelemään paljon lapsen käytöksedtä. Jakaisin tätä huolta siellä keskustelussa. Olisin empaattinen lasta kohtaan. Sillä lapsen paradta minäkin haluan.

Olen ollutkin keskustelussa, teinin päihtymys ja sairaalaan johtanut onnettomuus. Olin hyvin huolissani ja kauhuissani mitä olisi voinut tapahtua. Sosiaalityöntekijät olivat erittäin asiallisia.

Henkilö jolle vastasit väitti, että heidän käynnilleen ei ollut mitään syytä. Teillä taas selvästi sinun mielestäsi oli.

Tässähän yksi sanoo, että poliisien ja opettajien pitäisi itse käydä paikalla ym. Sosiaalityöntekijä tuossa sanoi, että moni tulee paikalle raamit kaulassa.

Vastaaja ei taas menisi paikalle lainkaan. Seuraava ei näe ongelmana mennä paikalle.

Ja minä ilmaisin olevani samaa mieltä. Jos ilmoitus tulee koululta, on selvä asia, että lapseni käyttäytyy poikkeavasti ja minun on syytä olla huolissani. Koulussa näkyy hyvin lapsen kotiolot, he näkevät niin paljon lapsia.

Eli minä menisin aina paikalle ja käyttäytyisin asiallisesti.

Oma esimerkkini kertoo vain siitä, että myös sosiaalityöntekijät käyttäytyivät asiallisesti ja tilaisuus oli hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo lapsen vieminen äidiltä heti synnytyssalissa on tajutonta. Miten voidaan tietää ettei henkilö ole hyvä äiti koska ei ehtinyt edes olla äiti ennenkuin lapsi vietiin?? Minun oikeustajuni ei tuota käsitä.

Se tehdään vain poikkeuksellisissa ja hyvin painavista syistä. Hyvin harvinaista. Ei kai kukaan oikeasti usko muuta!

Varmasti ensikodin tms kautta lähtee useampi perhe kotiin, vaikka sekin on harvinaista.