Oikeus työhön ja toimeentuloon
Suomen perustuslain 19. pykälä alkaa näin (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731):
"19 § Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella."
Tässä sanotaan aivan selvästi, että oikeus perustoimeentulon turvaan on sillä, joka EI KYKENE sitä itse hankkimaan. Ja hyvä niin, sehän on inhimillistä kansalaisia kohtaan. Nutta tämä pykälä sulkee pois sen, että voisi jäädä nauttimaan tulonsiirroista vain, koska ei halua mennä töihin.
Ymmärrän sen, että voi tuntua turhauttavalta tehdä pienipalkkaista työtä, jos työttömänä ollessa saa suunnilleen saman elintason kuin työssä käydessään. Mutta pienipalkkaisuuden ongelma ei poistu sillä, että jää pois työelämästä. Palkka-asioiden ajaminen esim. ammattiliittojen avulla tai työelämän vääryyksien nostaminen julkisuuteen ovat parempia keinoja.
Kommentit (3)
So? Työnantaja päättää ottaako töihin vai ei.
Tässä maassa oikeudet osataan, velvollisuudet unohdetaan.
Siellä myös sanotaan, että jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan elättää itsensä.