Jouluaatto-horror edition. Eli tähän alle kokemuksia kauhujouluista!
- Pukki oksensi eteiseen eikä ollut pysyä pystyssä. Tuttu pukki, ei mikään vuokrattu kuka lie eikä ollut kännissä vaan migreeni iski mutta koetti vetää keikan läpi. - Mies katkaisi koipensa hakiessaan kuusta metsästä, oli epävarmaa missä oli sillä appukon metsä on laaja ja oli pimeää. Appi, miehen veli ja veljen tyttöystävä tarpoivat taskulamput kourissa pimeäsä metsässä huutelemassa, minä purin kotona kynsiä ja koetin salata lapsilta miten hermona olin. No mies löytyi ja pääsi sairaalaan, mutta oli aattona kipsattu ja äreä.
Teidän vuoronne
Kommentit (553)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulu 2002.
.
Olin appivanhempieni luona ensimmäistä ja viimeistä kertaa joulunvietossa.
.
Olen ja olin koko elämäni tottunut sellaiseen jouluun, jossa pukeudutaan kauniisti, juodaan kohtuudella alkoholia, kauniisti paketoidut ja ajatuksella valitut lahjat avataan illallisen jälkeen yhdessä.
On tunnelmallinen valaistus, kaunis kuusi, perintöhopeat, -posliinit ja -kristallit tyylikkäästi katetussa pöydässä.
Sauna ei kuulu meillä arkeen eikä juhlaan.
.
Lahjat viskottiin muovipusseista paketoimattomina heti joulurauhan julistuksen jälkeen itse kullekin säädylle.
Minua ihan hävetti omat viimeisen päälle paketoidut lahjani...
.
"Juhlaruoka" syötiin neonputkella valaistuna arkiastioilta klo 13.
Ruoka oli kyllä oikein maukasta.
.
Ei tippaakaan alkoholia.
.
Saunassa oli pakko kitua klo 16, jonka jälkeen totesin, että olin tuonut mukanani turhaan samettimekon, sukkahousut, korut ja juhlakengät.
Onneksi oli edes lunta, jotta sain purettua turhautumista ja shokkia tekemällä pihalle ainakin 10 lumipallolyhtyä.
.
Ja joulupäivänä minut herätettiin klo 7 joulukirkkoon.
Se toki oli hieno elämys, koska en ollut koskaan enkä ole sen jälkeenkään joulupäivänä kirkossa käynyt.
Lähinnä viestissä tökkää tuo kirjoittajan oman erinomaisuuden ja "hienouden" korostaminen. Miten onkin voinut ottaa miehen tuollaisesta perheestä, jos itse on "bättre folkia".
No, se mies ei ole enää minun joulukuviossani, vaikka syy eroon ei hänen vanhempiensa ollutkaan.
En ole mitenkään bättre folkia, vaan meillä on perinteitä, joita kaikilla ei näemmä ole.
Ei ole itsensä korostamista kertoa omista jouluperinteistään, joihin kuuluu sivistyneisyys: juhlava pukeutuminen, kauniisti paketoidut lahjat, juhlallinen jouluateria n. klo 19 viineineen.
Olen pahoillani, kun loukkaan ilmeisesti joitakin.
Joulurauhaa.
Ihan Wikipediasta: "Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta."
Ei mainita samettimekkoa, lahjojen paketointityyliä tai jouluaterian kellonaikaa.
Päinvastoin: Avarakatseisuutta.
Eiköhän syy alapeukkuihisi ole ihan selvä. Täällä muut ovat kertoneet vanhempien kuolemasta jouluvalmistelujen keskellä, eroista, väkivallasta, sairastumisista sun muusta kauheasta. Sinun kauhujoulusi koostuu siitä, ettei muilla ole tarpeeksi juhlavia vaatteita sinun makuusi tai he syövät sinun mielestäsi väärään aikaan. Vieläpä saunottiinkin, vaikka se ei sinun perinteisiisi kuulu.
Itseäni ärsytti eniten tuo "ajatuksella valitut lahjat". Mistä tiedät, miten muut olivat omat lahjansa valinneet? Eivätköhän he tunteneet toisensa paremmin kuin sinä, ja luultavasti myös tiesivät ajatuksella mitä toisilleen hankkia.
Pyysin jo anteeksi, että loukkasin joitakin.
Enää en pyytele.
Avarakatseinen olin, kun en ottanut selvin päin autoa alle ja karauttanut pakoon.
Kestin hymyssäsuin joulun, jota ei ollutkaan.
Ajatuksella valittu lahja on saajalleen mieluinen, kuten hyvin tiedät.
Sen arvo on juuri siinä, ettet osta/tee lahjaa, jota saaja ei ikinä itselleen hankkisi.
Entäs, jos se lahja on sellainen, josta saaja on koko ikänsä haaveillut, mutta ei saisi ikinä sitä itse ostettua, koska se on hänelle liian kallis?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulu 2002.
.
Olin appivanhempieni luona ensimmäistä ja viimeistä kertaa joulunvietossa.
.
Olen ja olin koko elämäni tottunut sellaiseen jouluun, jossa pukeudutaan kauniisti, juodaan kohtuudella alkoholia, kauniisti paketoidut ja ajatuksella valitut lahjat avataan illallisen jälkeen yhdessä.
On tunnelmallinen valaistus, kaunis kuusi, perintöhopeat, -posliinit ja -kristallit tyylikkäästi katetussa pöydässä.
Sauna ei kuulu meillä arkeen eikä juhlaan.
.
Lahjat viskottiin muovipusseista paketoimattomina heti joulurauhan julistuksen jälkeen itse kullekin säädylle.
Minua ihan hävetti omat viimeisen päälle paketoidut lahjani...
.
"Juhlaruoka" syötiin neonputkella valaistuna arkiastioilta klo 13.
Ruoka oli kyllä oikein maukasta.
.
Ei tippaakaan alkoholia.
.
Saunassa oli pakko kitua klo 16, jonka jälkeen totesin, että olin tuonut mukanani turhaan samettimekon, sukkahousut, korut ja juhlakengät.
Onneksi oli edes lunta, jotta sain purettua turhautumista ja shokkia tekemällä pihalle ainakin 10 lumipallolyhtyä.
.
Ja joulupäivänä minut herätettiin klo 7 joulukirkkoon.
Se toki oli hieno elämys, koska en ollut koskaan enkä ole sen jälkeenkään joulupäivänä kirkossa käynyt.
Eisaatana. Toivottavasti tämä snobi antoi edes miehelleen pilluajoulun kunniaksi sängyn hiljaa natistessa.
En tosiaankaan antanut enkä ole mikään snobi, vaan normaaliin jouluun tottunut.
Normaali jouluun ei kuulu väkisin saunominen eikä muovikassista viskotut, paketoimattomat lahjat klo 13 tapahtuvasta "juhla"ruokailusta nyt puhumattakaan!!!
Siis raahattiinko sut jotenkin kahleissa sinne saunaan? Ja lahjat viskottiin=heiteltiin kuin koiralle?
Olin heidän perinteittensä mukainen.
Joulusauna on PAKKO, jos se on perinne.
Lahjat viskottiin kuin koiralle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulu 2002.
.
Olin appivanhempieni luona ensimmäistä ja viimeistä kertaa joulunvietossa.
.
Olen ja olin koko elämäni tottunut sellaiseen jouluun, jossa pukeudutaan kauniisti, juodaan kohtuudella alkoholia, kauniisti paketoidut ja ajatuksella valitut lahjat avataan illallisen jälkeen yhdessä.
On tunnelmallinen valaistus, kaunis kuusi, perintöhopeat, -posliinit ja -kristallit tyylikkäästi katetussa pöydässä.
Sauna ei kuulu meillä arkeen eikä juhlaan.
.
Lahjat viskottiin muovipusseista paketoimattomina heti joulurauhan julistuksen jälkeen itse kullekin säädylle.
Minua ihan hävetti omat viimeisen päälle paketoidut lahjani...
.
"Juhlaruoka" syötiin neonputkella valaistuna arkiastioilta klo 13.
Ruoka oli kyllä oikein maukasta.
.
Ei tippaakaan alkoholia.
.
Saunassa oli pakko kitua klo 16, jonka jälkeen totesin, että olin tuonut mukanani turhaan samettimekon, sukkahousut, korut ja juhlakengät.
Onneksi oli edes lunta, jotta sain purettua turhautumista ja shokkia tekemällä pihalle ainakin 10 lumipallolyhtyä.
.
Ja joulupäivänä minut herätettiin klo 7 joulukirkkoon.
Se toki oli hieno elämys, koska en ollut koskaan enkä ole sen jälkeenkään joulupäivänä kirkossa käynyt.
Lähinnä viestissä tökkää tuo kirjoittajan oman erinomaisuuden ja "hienouden" korostaminen. Miten onkin voinut ottaa miehen tuollaisesta perheestä, jos itse on "bättre folkia".
No, se mies ei ole enää minun joulukuviossani, vaikka syy eroon ei hänen vanhempiensa ollutkaan.
En ole mitenkään bättre folkia, vaan meillä on perinteitä, joita kaikilla ei näemmä ole.
Ei ole itsensä korostamista kertoa omista jouluperinteistään, joihin kuuluu sivistyneisyys: juhlava pukeutuminen, kauniisti paketoidut lahjat, juhlallinen jouluateria n. klo 19 viineineen.
Olen pahoillani, kun loukkaan ilmeisesti joitakin.
Joulurauhaa.
Ihan Wikipediasta: "Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta."
Ei mainita samettimekkoa, lahjojen paketointityyliä tai jouluaterian kellonaikaa.
Päinvastoin: Avarakatseisuutta.
Eiköhän syy alapeukkuihisi ole ihan selvä. Täällä muut ovat kertoneet vanhempien kuolemasta jouluvalmistelujen keskellä, eroista, väkivallasta, sairastumisista sun muusta kauheasta. Sinun kauhujoulusi koostuu siitä, ettei muilla ole tarpeeksi juhlavia vaatteita sinun makuusi tai he syövät sinun mielestäsi väärään aikaan. Vieläpä saunottiinkin, vaikka se ei sinun perinteisiisi kuulu.
Itseäni ärsytti eniten tuo "ajatuksella valitut lahjat". Mistä tiedät, miten muut olivat omat lahjansa valinneet? Eivätköhän he tunteneet toisensa paremmin kuin sinä, ja luultavasti myös tiesivät ajatuksella mitä toisilleen hankkia.
Pyysin jo anteeksi, että loukkasin joitakin.
Enää en pyytele.
Avarakatseinen olin, kun en ottanut selvin päin autoa alle ja karauttanut pakoon.
Kestin hymyssäsuin joulun, jota ei ollutkaan.
Ajatuksella valittu lahja on saajalleen mieluinen, kuten hyvin tiedät.
Sen arvo on juuri siinä, ettet osta/tee lahjaa, jota saaja ei ikinä itselleen hankkisi.
Entäs, jos se lahja on sellainen, josta saaja on koko ikänsä haaveillut, mutta ei saisi ikinä sitä itse ostettua, koska se on hänelle liian kallis?
-eri
Sitten surraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ilmoitti ettei suhteemme toimi ja muutti pois päivä ennen aattoa. Minulla ei ole sisaruksia ja vanhempani olivat matkoilla, jouduin siis viettämään aaton yksin. Kaiken lisäksi sain karmea flunssan. Söin räkä valuen haaleaa einesmaksalaatikkoa ja katselin Salaisia kansioita.
Jäi askarruttamaan, että mikä esti lämmittämästä maksalaatikkoa kunnolla.
Viimeisiään vetelevä mikro. Siinä tilassa en ymmärtänyt lämmittää pannulla.
Oli veljeni viimeinen joulu lasten syöpäosastolla, ja se joulu vietettiin koko perheen voimin tietenkin potilashuoneessa.
Illalla, kun lämmittelin lihapiirakkaa yksin sairaalan vieraskeittiössä, katselin samalla ikkunasta muita kynttilöin valaistuja vastakkaisen sairaalarakennuksen ikkunoita. Oli äärettömän hiljaista ja mietin, kuinka moni muu joutuu viettämään sairaana joulunsa osastolla ja onko kaikilla edes perhettä mukana.
Ehkä tämä ei ole horroria, mutta mieleenpainuvimpia - siihen loppui lapsuusjoulut.
Ex vaimo hääräsi koko joulun siksi että hän halusi kaikenlaista, eikä joulu ollut mitenkään rento juhla, vaan kamala hampaidenkiristelyshow.
2 joulua nuorena aikuisena on olleet todella syvältä. Ensimmäisenä olin alle 20 ja raskaana. Tuleva isä pilasi sen ja monta joulun jälkeistä päivää.
Enenpää en halua muistella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosi sitten mies ilmoitti 23 päivä, että on pettänyt minua ja muuttaa omaan asuntoon, laittoi myös eropaperit tänä päivänä. Tarkoitus oli kuulema vasta joulun jälkeen ilmoittaa mutta ei pystynyt esittämään. Jouluaatto meni itkiessä, mies vielä syyttely etten voinut lasten takia esittää että kaikki on hyvin.
Samantyyppinen kokemus. Miehellä oli aivoton visio, että joulu vietetään lasten takia kuin mitään ei olisi. Hankki ruokaa ja lahjoja, joita kukaan ei halunnut. Haukkui minua koko aaton, loppuillasta oli todellakin ikimuistoinen lautapelisessio Monopolin äärellä ("olet niin tyhmä ettet tätäkään tajua"). Oli tietysti umpi-ihastunut uuteen naisystäväänsä. Joulupäivänä lähdin Tukholmaan pariksi päiväksi. En vaan kestänyt olla enää kotona. Kun palasin mies oli vienyt vaatteensa ja kirjahyllyn, jättänyt siivoamatta pölykoirat sekä kasan roskaa. Hiljaiset lapset istuivat keittiössä. Heitin ruuat roskiin jääkaapista ja lähdettiin pitsalle.
Hiljaiset lapset istuivat keittiössä? Mikset ottanut heitä mukaan? Ihmetyttää näissä jutuissa miksi ne lapset jätetään ihan heitteille kun AIKUINEN ei nyt vaan kestä ja jaksa. Lapset joutuvat kestämään mitä vaan.
Siis tarinan ISÄ jättää lapset yksin ja sitten tää on maagisesti nyt äidin vika, joka EI ollut jättänyt lapsia yksin?
Tuleeko jokaiselta naisihmiseltä pillusta lasten mukana aivot vai mikä tämä aivopieru jota on PEUKUTTANUT toista sataa ihmistä on???
Mies ja isä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulu 2002.
.
Olin appivanhempieni luona ensimmäistä ja viimeistä kertaa joulunvietossa.
.
Olen ja olin koko elämäni tottunut sellaiseen jouluun, jossa pukeudutaan kauniisti, juodaan kohtuudella alkoholia, kauniisti paketoidut ja ajatuksella valitut lahjat avataan illallisen jälkeen yhdessä.
On tunnelmallinen valaistus, kaunis kuusi, perintöhopeat, -posliinit ja -kristallit tyylikkäästi katetussa pöydässä.
Sauna ei kuulu meillä arkeen eikä juhlaan.
.
Lahjat viskottiin muovipusseista paketoimattomina heti joulurauhan julistuksen jälkeen itse kullekin säädylle.
Minua ihan hävetti omat viimeisen päälle paketoidut lahjani...
.
"Juhlaruoka" syötiin neonputkella valaistuna arkiastioilta klo 13.
Ruoka oli kyllä oikein maukasta.
.
Ei tippaakaan alkoholia.
.
Saunassa oli pakko kitua klo 16, jonka jälkeen totesin, että olin tuonut mukanani turhaan samettimekon, sukkahousut, korut ja juhlakengät.
Onneksi oli edes lunta, jotta sain purettua turhautumista ja shokkia tekemällä pihalle ainakin 10 lumipallolyhtyä.
.
Ja joulupäivänä minut herätettiin klo 7 joulukirkkoon.
Se toki oli hieno elämys, koska en ollut koskaan enkä ole sen jälkeenkään joulupäivänä kirkossa käynyt.
Eisaatana. Toivottavasti tämä snobi antoi edes miehelleen pilluajoulun kunniaksi sängyn hiljaa natistessa.
En tosiaankaan antanut enkä ole mikään snobi, vaan normaaliin jouluun tottunut.
Normaali jouluun ei kuulu väkisin saunominen eikä muovikassista viskotut, paketoimattomat lahjat klo 13 tapahtuvasta "juhla"ruokailusta nyt puhumattakaan!!!
Siis raahattiinko sut jotenkin kahleissa sinne saunaan? Ja lahjat viskottiin=heiteltiin kuin koiralle?
Olin heidän perinteittensä mukainen.
Joulusauna on PAKKO, jos se on perinne.
Lahjat viskottiin kuin koiralle.
Niin, se joulusauna on heille yhtä tärkeä perinne kuin sinulle se pukeutuminen, pöytähopeat, viinit ja paketoidut lahjat.
Itse tykkään, että jokainen joulu on vähän erilainen. Ja tästä keskustelusta viisastuneena teenkin päätöksen, että jos meille tulee joskus jouluksi joku, joka ei ole meidän jouluumme tottunut, kysyn häneltä etukäteen, mikä on hänelle joulussa "se juttu", mitä ilman joulu ei tule. Ja varoitan häntä, että meillä on tapana soveltaa jouluperinteitä mieleisillämme tavoilla. Joskus kuusi on lattialla, niin kuin "kuuluu", toisinaan pöydällä, tai katossa roikkumassa, tai ei kuusta ollenkaan. Jouluateria aloitetaan yleensä joskus klo 11-13 välillä, riippuen siitä, miten saadaan kaikki viimehetken valmistelut tehtyä. Tärkein perinne meillä on se, että ruoat tehdään valmiiksi ennen joulua, jotta kenenkään ei tarvitse kuluttaa joulunpyhiä keittiössä hääräten.
Tämä ei ole hirveä mutta yhtenä jouluna tuntui että aika liiku yhtään mihinkään. Olin sairaalassa ja synnytystä käynnistettiin. Aamuisin sain tabletin jonka olisi pitänyt aloittaa supistukset ja iltapäivällä olisi pitänyt ottaa toinen. Ikinä kukaan ei sitä iltapäivän tablettia tuonut vaikka pyysin monta kertaa. Sitten alkuillasta joku huikkasi ovelta että tänään ei enää anneta ettei synnytys ala yötä vasten. Tätä 5 päivää, synnytyssalissa, siinä ilmastoinnissa, ilman mahdollisuutta päästä esim päivähuoneeseen koska sinne oli siirretty potilaita toiselta osastolta. Sitten kuudentena päivänä tulehdusarvot alkoi nousta ja laittoivat tippaan että synnytys alkaisi oikeasti. Loppusynnytyskään ei mennyt hyvin mutta lapsi saatiin kuitenkin pihalle melko kunnossa. Siitä alkoi sitten 4 päivän helvetti lapsivuodeosastolla. Se on jo sitten toinen tarina.
Isälleni oli varsinainen kauhujoulu se, kun vanhemmilleni oli myyty erikoismyymälästä pilaantunut kinkku. Asia selvisi siinä vaiheessa kun kinkku Oi uunissa, ja kuvottava haju täytti koko talon. Saivat liikkeestä hyvitykseksi lahjakortin, mutta isäni oli kiukkuinen kuin ampiainen koko pyhät.
No itsellä vanhemmat tekivät aika monesta joulusta painajaista vaatimuksineen ja kun kaikki piti aina olla niin kiiltokuvamaista ja mitään ei voinut tehdä eri tavalla kuin ennen (esim jouluaattona käydään aina kävelyllä klo 14 eikä tästä voi tinkiä tuumaakaan ja kaikkea vastaavaa yhtä hölmöä sekuntikellon kanssa) Yksittäinen juttu mikä tulee mieleen oli se joulu kun nykyinen aviomieheni oli ensimmäistä kertaa vakavammin kuvioissa. Olin 22 tuolloin ja olin jo ilmoittanut vanhemmille, että aion miehen kanssa jouluna olla ja vanhemmat voivat joko kutsua meidät molemmat tai olla keskenään. Äitini näennäisesti oli ok, että mieskin tulisi, mutta muutaman päivän ennen joulua kilahti, alkoi uhkailla itsensä t*ppamisella jne eikä sitten kiltti tyttö osannut kuin todeta miehelle, että pakko on mennä äidin ja isän luo yksin.
Samana jouluna menimme tapaninpäivänä miehen vanhempien luo minne itse aina olin tervetullut. Äiti kuuli tästä, ja kirkui, huusi, h*orirtteli, väitti minua petturiksi jne.
Sanomattakin lienee selvää, että tämä oli viimeinen yhdessä vietetty joulu. Sen jälkeen ovat saaneet ihan keskenään pitää kulissejaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lapsuuden joulut, kun isä joi urakalla yhteistyökumppaneilta saatuja viinaksia, äidin äänellä puhuva joulupukki, joka kertoo minun vanhemmileni tuottamasta katkerasta pettymyksestä, koska kouluarvosanat ovat huonoja. Sokerina pohjalla se, kun äiti viimein tuli "roskia viemästä", alkoi vetämään kaksin käsin viinaa ja jouluväsymys purkautui raivoisana koko illan kestäneenä itkuna ja tappeluna isän kanssa sekä syyttelynä kuinka hirveä perhe Hänellä on ja autokoulun opettajakin sivistyneempi kuin meidän perheen miesväki, kun meistä ei ole edes pyykkiä pesemään ja autokoulun opettaja opetti Hänet sentään ajamaan autoa.
Ja tämä sama ralli oli joka joulu...
M 45
Arvaan, että tästä oppineena olet omat joulusi viettänyt ilman viinaa?
Vierailija kirjoitti:
Voi että tuo alkoholista nauttiminen selvästi jakaa kansaa.
On tosi surullista, jos/kun sitäkään ei osata käyttää kohtuudella, vaan haavoittuvaisimmat ovat kirveen saattelemina lumihangessa jouluyönä yöpaitaan pukeutuneena.
Jouluun nimittäin kuuluu terästetty glögi, ruokaviinit, kuohuviini ja aperitiivit.
Ei kuulu. Ja Myöskään sellaisissa perheissä, missä kyllä osataan käyttää alkoholia, ei sitä valttämättä jouluna käytetä. Itse olen tottunut raittiisiin jouluihin, vaikka kellään ei ole alkoholiongemaa ja yksi saunaolut riittää jos haluaa "juoda".
Ei alkoholi ole sen välttämättömämpi jouluna kuin maksalaatikkokaan. Meillä ei ole niitä kumpaakaan
Vierailija kirjoitti:
No itsellä vanhemmat tekivät aika monesta joulusta painajaista vaatimuksineen ja kun kaikki piti aina olla niin kiiltokuvamaista ja mitään ei voinut tehdä eri tavalla kuin ennen (esim jouluaattona käydään aina kävelyllä klo 14 eikä tästä voi tinkiä tuumaakaan ja kaikkea vastaavaa yhtä hölmöä sekuntikellon kanssa) Yksittäinen juttu mikä tulee mieleen oli se joulu kun nykyinen aviomieheni oli ensimmäistä kertaa vakavammin kuvioissa. Olin 22 tuolloin ja olin jo ilmoittanut vanhemmille, että aion miehen kanssa jouluna olla ja vanhemmat voivat joko kutsua meidät molemmat tai olla keskenään. Äitini näennäisesti oli ok, että mieskin tulisi, mutta muutaman päivän ennen joulua kilahti, alkoi uhkailla itsensä t*ppamisella jne eikä sitten kiltti tyttö osannut kuin todeta miehelle, että pakko on mennä äidin ja isän luo yksin.
Samana jouluna menimme tapaninpäivänä miehen vanhempien luo minne itse aina olin tervetullut. Äiti kuuli tästä, ja kirkui, huusi, h*orirtteli, väitti minua petturiksi jne.
Sanomattakin lienee selvää, että tämä oli viimeinen yhdessä vietetty joulu. Sen jälkeen ovat saaneet ihan keskenään pitää kulissejaan.
Meilläkin vanhemmilla on näitä klo x tapahtuu joka joulu tietyt jutut. Yhtään ei voi muuttaa tapojaan. Tosin eivät onneksi vaadi meitä aikuisia lapsia enää osallistumaan rutiineihinsa.
Mikä vittu niitä teidän äitejä vaivaa kun ei voida lähteä alkoholia kittaavan miehen luota? Mikä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille on tulossa tänä vuonna tuo norovirusjoulu :( Lapsi oksentaa taukoamatta. Emme voi tietenkään lähteä joulua viettämään sukulaisten luo. Todella masentava tunnelma. Koko syksyn olen odottanut joulua ja sukulaisten tapaamista. Nyt vaan odotamme taudin iskemistä. Ruokaakaan en ihmeemmin uskalla ostaa, jos jäävät syömättä.
Meillä myös kaksi lasta oksennustaudissa, päiväkodissa kiertänyt norovirus. Itse varmasti sitten sairaana jouluaattona. Myös me luonnollisesti pysymme kotona. Olen odottanut joulua pitkään ja nyt kävi näin. Pitää vaan lohduttautua sillä, että lapset kasvavat ja vähitellen taudit vähenevät. Mutta harmittaa silti vietävästi!
Asiallisella hygienialla tartunnan välttää. Itse sen viruksen syö. Pese käsiä (saippua + desi) koko ajan. Pyyhi ovenkahvoja ja pintoja klooripitoisella pesuaineella myös useasti päivässä. Älä laita käsiä suuhun. Pese oksennukset ja ripulit heti asiallisesti. Rajoita sairas 1 huoneeseen ja vessaan.
Näillä konsteilla me vanhemmat ollaan säästytty norolta ym vuosia. Mutta vaatii sen, että todellakin järeät siivouskonstit otetaan heti käyttöön ja niihin sitoudutaan. Olen nukkunut noro- ja rotaripuloivan/oksentelevan vieressä ja säästynyt taudilta.
No ei siltä säästy vaikka olisi mitkä keinot. Meillä lapsilla oli noro ja mies ja minä molemmat siivottiin oksennuksia... oli kloritit käytössä ja hanskat kädessä. Minä sain noron, mies ei. Osa ihmisistä ei tautia saa ( tästä oli joku juttukin ), mieheni kuuluu heihin. Itselläni on ripulit, useiden päivien vatsakrampit, kuume ja pöntön halailu riesana.
Vierailija kirjoitti:
Voi että tuo alkoholista nauttiminen selvästi jakaa kansaa.
On tosi surullista, jos/kun sitäkään ei osata käyttää kohtuudella, vaan haavoittuvaisimmat ovat kirveen saattelemina lumihangessa jouluyönä yöpaitaan pukeutuneena.
Jouluun nimittäin kuuluu terästetty glögi, ruokaviinit, kuohuviini ja aperitiivit.
Mulle tulisi kyllä melkoinen horrorjoulu jos pitäisi noita viinejä litkiä, koska olen viinille allerginen ja oksennan 24 tuntia putkeen manaajatyyliin yhden lasillisen jälkeen. Onneksi eivät kuulu meidän suvun perinteisiin.
Sairastuin 7-vuotiaana vakavasti jouluaatonaattona ja jouduin sairaalaan teholle. Muistan hämärästi yksityiskohtia mutta eniten surin, että joulupukki ei tullut (70-luvulla ei lasten jouluun sairaalassa panostettu mitenkään).
Pääsin sairaalasta muutaman viikon jälkeen täysin toipuneena ja sitten vietettiin kotona jälkijoulu, koristeltiin kuusi, syötiin jouluruokaa ja tuli pukki. Sain sellaisen vuoren joululahjoja ja todella hienoja ja kalliita lahjoja. Koko suku oli pelännyt, että kuolen. Joten tämä joulu päättyi onnellisesti ja sen jälkeen kaikki joulut ovat olleet ihania, vaikka osassa on ollut niitäkin juttuja, jotka eivät ole kovin kivoja olleet.
Lapsuudenjoulut oli kaikki yhtä horroria. Isä aloitti ryyppäämisen aatonaattona kinkkua paistaessaan. Aattona hän häipyi baariin. Jossain välissä se tuli kotiin kännissä pissalta haisten ja makas eteisen lattialla tai röhnötti sohvalla. Koskaan se ei osallistunut valmisteluihin tai syönyt mitään. Kuuntelin, kun äiti jäkätti kaikesta, itki, huusi...jne. Katselin, kun nuorempi sisarukseni avasi toinen toistaan kalliimpia paketteja. Itse en saanut mitään. En yhtäkään pakettia, vaikka toiveeni olivat erittäin vaatimattomia. Nyt äiti väittää, että ihan kivojahan meidän joulut oli! En suostu enää menemään vanhemmilleni jouluisin, koska meno ei ole muuttunut.