Asia jonka olet oppinut elämässä (mutta kukaan ei kertonut sinulle) -ketju

Mitä enemmän teet toisten hyväksi, sitä enemmän saat itsellesi, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin.

että sitä saa mitä tilaa, ja että ihminen kerää ympärilleen kaltaisiaan ihmisiä.



Olen oppinut, että ihmisiin voi luottaa, ja ihmiset haluavat tehdä toisilleen hyvää ja auttaa toinen toisiaan.



Olen myös oppinut, että on turha odottaa asioiden tapahtuvan itsestään ja on turha uhriutua: omasta elämästä pitää tehdä sellaista kuin itse haluaa, niillä korteilla, jotka on annettu. Eli turha märistä koko ikäänsä, kun ei tullut sitä lottovoittoa, rikas kun voi olla monella tapaa.

Ja se osittain lannistaa minua.



Olin ainoa lapsi, minulla ei ole sisaruksia, ja ehkä jonkin verran pumpulissa pidetty. Lisäksi olen luonteeltani sellainen herkkäsieluinen taiteilija.



Voitte uskoa, että noista pilvilinnoista tiputtiin korkealta ja kovaa! Tämä elämä on kovaa kilpailua etuisuuksista, ja ihmiset omaavat (yleensä) uskomattoman paljon narsistisia piirteitä.



Enkä tarkoita sitä, etteikö ihmisistä hyvyyttäkin (ja aitoa rakkautta kanssaihmisiään kohtaan) löytyisi, mutta se kilpailu, - ja tarve siihen, on kyllä yllättänyt minut ihan täysin. En olisi lapsena uskonut, että se on tälläistä.

kuin ihmisten lässyttämisestä ymmärtää. Eli että kaksi valvottavaa vauvaa peräkkäin viekin terveyden, järjen ja kaiken.

vaan ponnistus on se lyhin ja helpoin vaihe (ainakin mulla x2)

kun sinulla menee todella hyvin.

keskenmenot, raskaaksi tuleminen, saati loppuunvieminen ei ole tosta noin vaan.

Niinkuin "kaikilla" meidän suvun naisilla.



Toinen asia on rahankäyttö.

- Sitä saa mitä tilaa = varo, mitä rukoilet

- Edelliseen liittyen: ota mitä haluat, ja sitten maksa siitä - eli kyllä sen aina saa minkä päättää ottaa, mutta siitä on maksettava se käypä, oikea hinta.

- Äly ei ole kaiken mitta vaan on myös sydän ja vaistot

- edellisestä seuraten, kaikkia päätöksiä ei oikeasti kannata tehdä 100% järjen perusteella vaan seurata sydämen ja vaistojen ääntä vähintään yhtä paljon

Sydäntäkin pitää kuunnella, ei pelkkää järkeä.

Lisää näitä.

Kun menee huonosti, niin kyllä on empaattisia paapojia ympärillä, mutta kun kerrankin pyyhkii oikein hyvin, niin kummasti kaverit kaikkoaa.

niin ystävät ja paapojat häviävät kummasti.

Että lapsia ei todellakaan välttämättä ehdi hankkia sitten "vähän vanhempana".



(kuten minulle oli nuoresta asti sanottu. Oma äitini oli 39v. kun minä synnyin. Itse olen vasta 30v, mutta nyt jo monta vuotta lapsettomuutta takana.)

Aihe on tabu, josta puhutaan vain siitä toisesta puolesta, eli kuinka suomessa "kaikki" syntyvät terveinä ja hyvinvoivina. Erityisen korni oli yks lehtijuttu, jossa toimittaja itse kommentoi, että onpa vaikea aihe, eikä oo ikinä tajunnut, että asia koskee satoja ihmisiä vuosittain. Minä en tiennyt itkeäkö vai nauraa, että ketkä on ne sadat, joita toimittaja suo asiaa koskettavan, ja mitä toimittajan mielestä ovat ne loput tuhannet läheiset, joita asia ei sitten ilmeisesti kosketa. Sillä jo vauvan vanhemmista ja sisaruksista tulee pari tuhatta ihmistä vuosittain. Ja eikö asia kuitenkin kosketa myös isovanhempia ja muita läheisiäkin aika lailla.



Okei vaikea aihe, jota toimittaja ei kyennyt käsittämään vielä senkään jälkeen, kun oli jutun jo tehnyt.

Ja pitää niin hyvin paikkansa...

rakkaus syntyy hyvistä teoista. Että kukaan ei tarjoa mitään palvelua tuntemattomille ilman hyötymistarkoitusta. Että money makes the world go round. Että ihmiset voivat olla todella erilaisia: olen tavannut valtavan ihania ja aidosti rakastavia ihmisiä ja toisaalta ihminen voi olla vastaavasti todella paha. Että useimmat asiat voi tehdä todella monella eri tavalla, jotka kaikki ovat yhtä hyviä. Että Suomen ilmasto on poikkeuksellisen hirveä globaalissa mittakaavassa.

pitää vain varoa mitä toivoo koska yleensä mukana tulee myös yllätys.



(esim. toivoin muuttoa toiselle seudulle ja aina olen haaveillut suuresta lapsikatraasta. Muutin jo, mutta vasta eron tultua ja lapsikatraaseenkin on nyt mahiksia jos jostain löytyy uusi mies, yh tai omia haluava, minulla kun on jo 3 hankittuna itsellä.)

kun on vaikea lapsuus niin aikuisuus on vielä kamalampaa.

Kun on vaikea lapsuus, niin aikuisena on tilaisuus ottaa siitä opiksi monella tavalla. Osaa välttää samoja virheitä omien lasten kohdalla ja arvostaa tervettä, tasapainoista ja onnellista perhe-elämää.

Huutamalla ja riehumalla ei voita mitään.

Mä olen oppinut, että:



- ihmisen ei tarvitse olla täydellinen, kelpaan sellaisena kuin olen, puutteineni kaikkineni

- onnellisuus on kiinni jokaisesta itsestään - paraskaan puoliso ei voi tehdä toista onnelliseksi, onni nousee itsestä jos sen osaa ottaa vastaan

- kun elää omien arvojensa mukaan ja hyvään pyrkien voi paremmin - vaikka sitten käveltäisiinkin yli esim. työelämässä - koska on sinut itsensä kanssa