Lue keskustelun säännöt.
Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi
19.12.2019 |
Yo pohjainen lähihoitajan opinnot kestää 2 vuotta ja sairaahoitajan opinnot kestää 3,5vuotta.
Muualla maailmassa on niin, että lähihoitaja voi opiskella sairaanhoitajaksi 1,5 vuodessa.
Opinnot ovat siis järkevän yhtenäisiä.
Mielestäni Suomessakin pitäisi olla näin. Mutta ei luulemma ole, vaan lähihoitaja saa hyväksilukuja maksimissaan vain sen puoli vuotta. Onko tosiaan näun surkeasti Suomessa, vai puhuiko tuttavansa väärää tietoa?
Opintojärjestelmänhän tulisi olla porraatettu juurikin niin, että helppo edetä.
Kommentit (53)
Sittenhän kaikki opiskelisivat ensin lähäriksi ja sitten vasta sairaanhoitajaksi. Tai kaikki lähihoitajat kouluttautuisivat sairaanhoitajiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opintojen sisältö ja vaatimustaso on niin erilainen, siitä johtuu. Ei sh-opintojen ekat 2 vuotta ole samaa kuin lh:lla. Sh on ammattikorkeakoulututkinto, johon sinänsä jo on tietty vaatimustaso.
Moni lähihoitaja jatkaa kuitenkin sairaanhoitajaksi. Tarvittaisiin koulutusuudistus joka järkevöittäisi alan opiskelua.
Kyllähän alalla toimineella lähihoitajalla varmasti on hyvä pohja opiskella sairaanhoitajaksi nopeastikin.
Moni lähihoitajasta sairaanhoitajaksi opiskellut on kyllä sanonut, että pariin vuoteen ei tullut mitään uutta 😁. Pelkkää tärkeilyä tuo "sinänsä tietty vaatimustaso". 😂
Vierailija kirjoitti:
Sittenhän kaikki opiskelisivat ensin lähäriksi ja sitten vasta sairaanhoitajaksi. Tai kaikki lähihoitajat kouluttautuisivat sairaanhoitajiksi.
Sehän kannattaisi, kun alalla jo olleet jäisivät alalle lyhyen uudelleenkouluttautumisen avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opintojen sisältö ja vaatimustaso on niin erilainen, siitä johtuu. Ei sh-opintojen ekat 2 vuotta ole samaa kuin lh:lla. Sh on ammattikorkeakoulututkinto, johon sinänsä jo on tietty vaatimustaso.
Muutaman vuoden työskentelin TK:n osastolla lähärinä ja sitten lähdin opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Opintojen sisällössä ei ollut minulle mitään uutta.
Vierailija kirjoitti:
Opintojen sisältö ja vaatimustaso on niin erilainen, siitä johtuu. Ei sh-opintojen ekat 2 vuotta ole samaa kuin lh:lla. Sh on ammattikorkeakoulututkinto, johon sinänsä jo on tietty vaatimustaso.
Paras vitsi vähään aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on fiksu opetusministeri nyt. Hän varmasti pystyy auttamaan tässä asiassa. Tottakai tämä täytyy järkevöittää!
Tässä taitavat nyt jotkut puhua palturia. Saman alan koulutuksia ovat.
Kyllä tähän on saatava muutos. Ei mitään järkeä, että alalla jossa pulaa tekijöistä koulutetaan pitkän kaavasn mukaan jo osaavia ihmisiä.
Menkää vaikka Ruotsiin, siellä toimitaan järkevän tehokkaasti näissäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No näinhän se on. Ei houkuta lisäopintoihin. Siellä sitten lukiopohjaisten kanssa istutaan samoilla tunneilla ja opetellaan esim. s.c. pistoksia vaikka lh on pistellyt hyvässä lykyssä vuosia, suorittanut lukuisia lovetenttejä yms. Ja palkka ei nouse juuri mitään. Kun otetaan huomioon vielä opiskeluajan tulonmenetykset, niin aika monta vuotta saa työskennellä ennenkuin saat rahassa panostuksen takaisin.
Itse opiskelisin siinä tapauksessa sh:ksi jos työnantaja kouluttaisi työn ohessa, harjoitteluista tulisi palkkaa ja sh palkkani olisi suoraan tuon 15v työkokemuksen perusteella. Nyt kk-palkkani tippuisi 200€ koska lähtee pohjalta Ja vastuu nousee. Takana on 15v työura kotihoidossa jossa kenttätyö on 95% sama kuin sh:lla, enkä edes muualle halua töihin hoitoalalla. Joten minun ratkaisuni on amk täysin toiselle alalle jossa valmistuttuani palkka nousee 1000€. Ja stressi vähenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sittenhän kaikki opiskelisivat ensin lähäriksi ja sitten vasta sairaanhoitajaksi. Tai kaikki lähihoitajat kouluttautuisivat sairaanhoitajiksi.
Sehän kannattaisi, kun alalla jo olleet jäisivät alalle lyhyen uudelleenkouluttautumisen avulla.
Sairaanhoitajiksi riittää hakijoita. Mutta mitä tehdään ilman lähihoitajia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sittenhän kaikki opiskelisivat ensin lähäriksi ja sitten vasta sairaanhoitajaksi. Tai kaikki lähihoitajat kouluttautuisivat sairaanhoitajiksi.
Sehän kannattaisi, kun alalla jo olleet jäisivät alalle lyhyen uudelleenkouluttautumisen avulla.
Sairaanhoitajiksi riittää hakijoita. Mutta mitä tehdään ilman lähihoitajia?
Malli, jossa lähihoitajan opinnot hyväksiluetaan tukee sitä, että voi työskennellä hetken lähihoitajana ja jatkaa halutessaan opintoja. Näin saadaan sh kouluihin jo alan tuntevia osaajia ja adiat sujuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sittenhän kaikki opiskelisivat ensin lähäriksi ja sitten vasta sairaanhoitajaksi. Tai kaikki lähihoitajat kouluttautuisivat sairaanhoitajiksi.
Sehän kannattaisi, kun alalla jo olleet jäisivät alalle lyhyen uudelleenkouluttautumisen avulla.
Sairaanhoitajiksi riittää hakijoita. Mutta mitä tehdään ilman lähihoitajia?
Malli, jossa lähihoitajan opinnot hyväksiluetaan tukee sitä, että voi työskennellä hetken lähihoitajana ja jatkaa halutessaan opintoja. Näin saadaan sh kouluihin jo alan tuntevia osaajia ja adiat sujuu!
Kyllä ne sujuu ilman lh-tutkintoakin. Omalla kurssilla oli näitä lh-pohjaisia, eka vuosi meni kuunnellessa miten kaikki tuttua ja miten kuitenkin opinnoista saatu uutta sinne lh-työhön. Sitten se loppui, kun tajusivat erot ja sen että kaksi eri ammattia. 2,5 vuodessa voi käydä esim. lh-pohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkkaero on niin pieni että rahan takia ei todella kannata lähäristä sairaanhoitajaksi. Kolme vuotta koulua palkattomine harjoitteluineen tulee niin kalliiksi että valmistuttuaan ei niitä rahoja ehdi tienaamaan koko urallaan takaisin. Jonkun muun syyn takia kouluttautuminen tietysti voi olla järkevää.
Mitä tulee hyväksilukuihin niin todellakin suomessa on tämä asia suuri ongelma. Perustyö ja koulutus on pitkälti samaa. Valmis lähäri joka opiskelee sairaanhoitajaksi voisi enemminkin keskittyä siihen erikoispuoleen, lääkkeisiin jne paljon enemmän ja siis käyttää lähäritutkintoa pohjana opinnoille. Ensimmäinen vuosi pitäisi vähintään saada hyväksiluettua, enkä tarkoita ensinmäisen vuoden sisältöä kokonaisuusessaan vaan ajallisesti.
Kunhan nyt saisivat aluksi työolosuhteet, palkat molemmissa sellaiselle tasolle jolle ne ainakin minun mielestäni kuuluisivat, kun ihmisten kanssa tehdään, että edes sitä kiinnostusta aloihin alkaisi olla.
Koskaan ja millään alalla ei ole haittaa lisäopinnoista. Kerron oman kokemukseni. Kouluttauduin vuosikymmeniä sitten apuhoitajaksi. Se kesti vain vuoden. En toiminut sen jälkeen perinteisessä hoitotyössä, vaan sain työpaikkakoulutuksen ja tutkin mm laboratorionäytteitä.
Työn ohella suoritin iltalinjalla yo- tutkinnon ja hain yo- pohjaiseen sairaanhoitajakoulutukseen. Kävin sen ja olin muutaman vuoden akuuttisairaanhoidossa ja hain erikoistumiskoulutukseen. Sen päätyttyä olin käynyt 4,5 vuotta opintoja, jotta olin erikoissairaanhoitaja. Työura akuuttisairaanhoidossa, mm ensiapu ja kirurginen hoitotyö.
Vanhamuotoinen erikoissairaanhoitajakoulutus antoi myös pätevyyden osastonhoitajaksi, mutta siihen asemaan en pyrkinyt enkä halunnut.
Sanonta, että yksikään koulutus tai lisäoppi ei ole turhaa, pitää paikkansa. On myös hyvä kerrata vaikka osa tuntuu tutulta. Myös hoitotyö ja tiede on kehittynyt kaiken aikaa ja jo sen vuoksi kannattaa pysyä ajan tasalla.
Kannattaa opiskella ja panostaa opintoihin. Toimin työurallani myös opiskelijoiden ohjaajana ja koin ammattini antoisana olen tyytyväinen kun valitsin hoitajauran.
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ja millään alalla ei ole haittaa lisäopinnoista. Kerron oman kokemukseni. Kouluttauduin vuosikymmeniä sitten apuhoitajaksi. Se kesti vain vuoden. En toiminut sen jälkeen perinteisessä hoitotyössä, vaan sain työpaikkakoulutuksen ja tutkin mm laboratorionäytteitä.
Työn ohella suoritin iltalinjalla yo- tutkinnon ja hain yo- pohjaiseen sairaanhoitajakoulutukseen. Kävin sen ja olin muutaman vuoden akuuttisairaanhoidossa ja hain erikoistumiskoulutukseen. Sen päätyttyä olin käynyt 4,5 vuotta opintoja, jotta olin erikoissairaanhoitaja. Työura akuuttisairaanhoidossa, mm ensiapu ja kirurginen hoitotyö.Vanhamuotoinen erikoissairaanhoitajakoulutus antoi myös pätevyyden osastonhoitajaksi, mutta siihen asemaan en pyrkinyt enkä halunnut.
Sanonta, että yksikään koulutus tai lisäoppi ei ole turhaa, pitää paikkansa. On myös hyvä kerrata vaikka osa tuntuu tutulta. Myös hoitotyö ja tiede on kehittynyt kaiken aikaa ja jo sen vuoksi kannattaa pysyä ajan tasalla.
Kannattaa opiskella ja panostaa opintoihin. Toimin työurallani myös opiskelijoiden ohjaajana ja koin ammattini antoisana olen tyytyväinen kun valitsin hoitajauran.
Tuossa on nuoremmille opiksi. On totta, että kertaus on opintojen äiti, eikä pidä aliarvioida jos tulee kohdalle liian tuttua.
Resursseja käytrtään väärin, jos hyväksilukuja saa noin huonosti. Jotakin pitäisi tehdä. Luoda linja joka mahdollistaa lähihoitajaksi valmistumisen, mutta myös sen, että saa 2 vuotta hyväksilukuja opinnoista jatkaessaan sairaanhoitajaksi.
Ne ovat eri koulutukset. Omistakin luokkatovereista iso osa lähihoitajataustaisista oli luokan keskiarvoa heikompaa niilläkin kursseilla, "joilla ei tullut mitään uutta." Ja rinnakkaisen ensihoitajaluokan ensihoitajalähäreistä puolet ei ikinä päässyt läpi kursseista, vaan jätti kesken. Meidänkin lähäreistä neljännes joutui keskeyttämään, kun rästejä kertyi liikaa.
Se, että itse luulee osaavansa ei riitä. Jos mitään uutta ei opi, ei tosiaan kursseista pääse läpi. Isolla osalla tyssää jo ihan ensimmäiseen kurssiin, anatomiaan.
Itse luin sen 3,5 vuotta 20 vuotta sitten ja voin kyllä sanoa, että kannatti. Palkkahan ei paljoa kasvanut, mutta työn laatu minun mieleeni paremmaksi.