Löydät maasta lompakon täynnä käteistä rahaa, mitä teet?
Kommentit (678)
Tuli mieleen että saakohan asiasta suuremman tuomion jos etsimällä etsii toisten kadottamaa tavaraa sillä tarkoituksella että löytäisi omaan käyttöönsä rahaa niistä tai myytäväksi jne?
Jos se on oma, paan taskuuni. Jollei oo, kattonen ehkä ajokortista kenen ois ja vien oomistajalle jos pystyn. Poliisiasemalle kai se ois paras tieten viiä
Katsoisin henkkarit ja soittaisin hänelle.
Palautan lompakon rahoineen joko omistajalle tai vien löytötavaratoimistoon.
Muutaman kerran olen kioskin tai kaupan kassalta löytänyt lompakon siitä tasolta, mihin voi laskea laukun.
Olen antanut siihen kassalle ne. Eiköhän joku edellisistä asiakkaista palaa hakemaan. Ja niissä on kai kamerat, ettei ne myyjät pysty niitä pöllimään 🤷🏻♀️
Pidän rahat ja lompakon henkilöpapereineen annan vartijoille jotka saa toimittaa ompakon löytötavaratoimistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veisin poliisiasemalle. Mistä sitä tietää, vaikka siinä lompakossa olisi jonkun köyhän vanhuksen kaikki rahat.
Te, jotka vastasitte, että pitäisitte rahat: Hävetkää.Entäs jos itse on yhteiskunnan armoilla ja käy esim. leipäjonossa hakemassa ruokansa tai kenties jopa kodittomana talvipakkasessa? Voiko tuollaisen henkilön teon jotenkin moraalisesti hyväksyä?
Voisin hyväksyä, että vie summasta löytöpalkkion verran saman tien eli käy ostamassa vaikka ruokaa itselleen. Kodittomuuden korjaamiseen ei pikkuraha auttaisi muutenkaan.
Löysin kerran baari lattialta 6 kpl 50 euron seteleitä nätissä nipussa. Ei käynyt edes mielessä viedä rahoja henkilökunnalle, koska ihan yhtä lailla ne olisivat jäänet palauttamatta alkuperäiselle omistajalleen.
Otan rahat ja juoksen. Lompakosta pyyhin sormenjäljet pois ja jätän näkyvälle paikalle. Seuraava löytäjä voi tehdä mitä tahtoo, sitten saa syyt niskoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan ennen joulua kadotin lompakkoni. Joulunpyhät olivat hankalia, kun piti kuolettaa pankki- ja luottokortti ja käydä pankista nostamassa suurehko summa käteistä rahaa, jolla pärjätä ja maksaa mm. matkat, tosin vain kotimaassa. Harmitti vietävästi.
Joulun jälkeen sain tiedon löytötavaratoimistosta, jonne olin tehnyt maksullisen katoamisilmoituksen, että lompakkoni oli siellä. Tosin käteinen raha oli kadonnut epärehellisten mukaan, joita täälläkin valitettavasti on paljon. Helpotus toki oli, että sain muut korttini takaisin ja säästyin kaikkien uusimiselta, mutta pankki- ja luottokortti oli tietenkin jo kuoletettu, uuden sain jonkin ajan kuluttua pankista.
Lompakossani olevien korttien perusteella minut olisi voinut helposti löytää. Joku epärehellinen on katsonut nimellisiä korttikuviani suoraan silmiin ja silti pöllinyt rahat. Toivottavasti hänen omatuntonsa iskee lekan tavoin eikä jätä pitkään aikaan rauhaan, vaikka lienee turha toivo. Mielelläni olisin maksanut löytöpalkkion, jos löytäjä olisi ollut rehellinen.
Tuolla joku epärehellinen - ja samalla "armonlahjoiltaan" yksinkertainen voro - kertoi, että olisi ottanut rahat ja vienyt tyhjän lompakon löytötavaratoimistoon. Voi pyhä yksinkertaisuus! Onko selkeämpää tapaa kuuluttaa omaa epärehellisyyttään? Aika harva lompakko kai on täysin käteisestä tyhjä, vaikka ei sisältäisikään suurta omaisuutta. Toisaalta tosin lompakkoni löytötavaratoimistoon vienyt on saattanut olla rehellinen, se toinen, joka on ensimmäisen epärehellisen jälkeen löytänyt rahoista tyhjennetyn lompakkoni. Sitä on mahdotonta tietää.
katsonut nimellisiä korttikuviani suoraan silmiin😂😂😂🤣🤣🤣🤣 nyt putosin ja pahasti 🤣
Luuletko olevasi niin upea ilmestys kuvissasi, ettei varkaalla ole sydäntä pölliä Sinulta 🤣
Ps. Minun lompakkoni on aina tyhjä. Käytän ainoastaan electroniani.
Minun moraalikäsitykseni mukaan se että ottaa itselleen jonkun hukkaamaa tavaraa ei ole läheskään niin paha kuin se että varastaa suoraan jonkun hallusta. Pistän aina hukkaajalle vähintään puolet hänen piikkiinsä asiasta. Suurin osa tavaroista hukataan kuitenkin humalassa/huumeissa, joten oliko pakko vetää itsensä sellaiseen tilaan.
Hirvittävää ajatella kuinka paljon oikeasti on ''tilaisuus tekee varkaan'' ihmisiä olemassa. Tästäkin keskustelusta selviää.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä te oikeutatte itsellenne sen, että otatte rahat? Sehän on yksiselitteisesti varastamista. Varastatteko muutenkin? Vaikka itse oli kuinka köyhä, siinä voi olla jonkun toisen köyhän viimeiset rahat. Ja olivatpa ne rahat sitten kenen hyvänsä, kuuluvat ne yksinomaan omistajalleen . Yhtään millään syyllä en voisi perustella sitä miksi minä olisin oikeutettu varastamaan jonkun toisen rahat. Jos itse kadottaisit jotakin tärkeää, toivoisitko että löytäjä olisi olisi rehellinen? Miksi et toimisi samoin toista kohtaan? Olen hämmästynyt kuinka moni täällä olisi valmis varastamaan ja varmaan olisi hyvillä mielin varastamiensa rahojen kanssa.
Jos oma lompakkoni katoaisi, niin tasan tarkkaan joku muu veisi myös rahat. Maksan tämän takaisin jo ennakkoon, sori nyt vaan. Ei pidä olla niin urpo että hävittää lompakkonsa. Löytäjälle kyseessä on kiva elämän bonus, ilonlähteitä ja kivoja yllätyksiä kun ei elämässä niin usein tule vastaan niin pitää ottaa vastaan ne harvat kuten kourallinen ilmaista rahaa.
Nykyaikana on myös olemassa pankkikortti jonka käyttäminen parhaimmillaan on paljon helpompaa kuin käteisen.
Itse löysin erään juristin lompakon vuosia sitten. Rahaa oli käteisenä jotain alle 1000e. Olin silloin köyhä opiskelija, joka eli opintotuella. Eipä tullut silloinkaan mieli varastaa. Soitin käyntikortin numeroon ja sanoin, että lompakon voi tulla noutamaan kun sopii. Kyllä mä siitä jonkin palkkion sain, olisko ollut vaikka satanen tai jotain.
Riippuu kenen lompakko se on.
Esim. Nallen rahat pitäisin..
Todella paljon on epärehellisiä, yllätyin ja petyin. Rehdit suomalaiset!
Olen itse joutunut venyttämään penniä koko elämäni ja itku on päässyt jonkun ylimääräisen, yllättävän menoerän takia, kun ei kertakaikkiaan ole rahaa.
Silti olen vienyt kadulta löytämäni käsilaukun ja asemalta löytyneen lompakon sisältöineen poliisilaitokselle. Laukusta sain löytöpalkkioksi 100mk, joka tuntui ihan huikealta.
Kerran laitoin rahapulassa tavaroitani ja vaatteitani kirppikselle. Joku s..tanan rosvo varasti kalleimmat vaatteet
Omia lapsiani olen opettanut siihen, etteivät ota mitään mikä on toisen. Olen myös tytärtä käyttänyt kaupassa pyytämässä anteeksi, kun koululaisporukalla vohkivat kaupasta jotain. Kertoo saaneensa sellaisen opetuksen, mikä karmii vieläkin.
Ei tulisi mieleenkään verottaa senttiäkään toisen lompakosta.
Poliisille veisin heti. Olen vienytkin. Itse voisin olla samassa tilanteessa joskus, että lompakko olisi pudonnut ja olisin kiitollinen, jos löytäjä sen palauttaisi sellaisenaan.
Puhdas omatunto on paras pään alunen ja paha saa palkkansa!
Mun lompakko tippui kerran kaverin talon parkkipaikalle. Sen löysi joku 16-vuotias tyttö jonka äiti sitten soitti minulle. Menin hakemaan lompakkoa heidän kotoaan ja jo matkalla päätin, että annan kaikki rahat mitä lompakossa on tälle tytölle. En tarkalleen muistanut paljon siellä lompakossa piti olla rahaa, mutta siellä edelleen oli 70 euroa ja varmaan se olikin se alkuperäinen summa. Annoin kaikki tälle tytölle ja hän ja äitinsä vielä vähän kursailivat rahojen vastaanottoa.
Minulla oli todella hyvä mieli kun sain lompakkoni ja kaikki korttini takaisin ja niin oli varmaan tällä tytölläkin kun rehellisyys palkittiin.
Kyllä niitä oikeasti rehellisiäkin ihmisiä siis on.
Aikoinaan ennen joulua kadotin lompakkoni. Joulunpyhät olivat hankalia, kun piti kuolettaa pankki- ja luottokortti ja käydä pankista nostamassa suurehko summa käteistä rahaa, jolla pärjätä ja maksaa mm. matkat, tosin vain kotimaassa. Harmitti vietävästi.
Joulun jälkeen sain tiedon löytötavaratoimistosta, jonne olin tehnyt maksullisen katoamisilmoituksen, että lompakkoni oli siellä. Tosin käteinen raha oli kadonnut epärehellisten mukaan, joita täälläkin valitettavasti on paljon. Helpotus toki oli, että sain muut korttini takaisin ja säästyin kaikkien uusimiselta, mutta pankki- ja luottokortti oli tietenkin jo kuoletettu, uuden sain jonkin ajan kuluttua pankista.
Lompakossani olevien korttien perusteella minut olisi voinut helposti löytää. Joku epärehellinen on katsonut nimellisiä korttikuviani suoraan silmiin ja silti pöllinyt rahat. Toivottavasti hänen omatuntonsa iskee lekan tavoin eikä jätä pitkään aikaan rauhaan, vaikka lienee turha toivo. Mielelläni olisin maksanut löytöpalkkion, jos löytäjä olisi ollut rehellinen.
Tuolla joku epärehellinen - ja samalla "armonlahjoiltaan" yksinkertainen voro - kertoi, että olisi ottanut rahat ja vienyt tyhjän lompakon löytötavaratoimistoon. Voi pyhä yksinkertaisuus! Onko selkeämpää tapaa kuuluttaa omaa epärehellisyyttään? Aika harva lompakko kai on täysin käteisestä tyhjä, vaikka ei sisältäisikään suurta omaisuutta. Toisaalta tosin lompakkoni löytötavaratoimistoon vienyt on saattanut olla rehellinen, se toinen, joka on ensimmäisen epärehellisen jälkeen löytänyt rahoista tyhjennetyn lompakkoni. Sitä on mahdotonta tietää.