Sano lapselle että kalleimmat lahjat eivät ole joulupukilta.

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle suosittelisin mitä pikimmin ammatillisen suuntautumisen vaihtamista, jos siis kehityspsykologia kuuluu siihen. Sen verran heikosti näyttää olevan luontaisia taipumuksia alalle. Miten olisi joku talousorientoitunut ammatti, kuten pankkineuvoja?

Jestas. :D Tiesitkö, että tieteen tekemisessä ja opiskelussa ei tarvita luontaisia taipumuksia. Opeta se ainakin äkkiä lapsellesi, jos et vielä ole sitä itse sisäistänyt.

Minä olen tässä vähävaraisten perheiden lapsien puolella, mutta se herättää palstalla vihaa. Tavallaan ei yllätä yhtään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tuo 3-vuotias tiedä, paljonko naapurin lapsi lahjoja saa. Ja vaikka tietäisi, ei ymmärtäisi, koska ei tiedä mikä numero on enemmän kuin toinen. Hänelle on kerrottu, että tontut tekevät lahjat. Se riittää toistaiseksi. 

Eli jos sinun lapsesi saisi lahjaksi paketin keksejä ja kalsarit, ja ystävänsä saisi kaikki uusimmat lelut ja pelit, et usko että lapsesi miettisi tilannetta sekuntiakaan? En usko, mutta en toki tunne lastasi yhtään.

Ap

Vanhempien pitäisi kyllä vähän miettiä, että miten meni noin niinkuin omasta mielestä jos lapsi ei saa yhtään mieluista lahjaa niiden kalsareiden ja keksien lisäksi.

Älä muuta sano. Ja ainakin tehdä lapselle selväksi, että joulupukilla ei ole asian kanssa tekemistä.

Ap

Ihme pakkomielle sinulla tuosta joulupukkiasiasta. Jos lapselle kerrotaan, että pukki tuo lahjat, totta hitossa sillä pukilla on tekemistä niiden lahjojen kanssa. Jos ruvetaan erittelemään lahjoja, voidaan samantien unohtaa koko joulupukkisatu ja vain antaa lahjat itse lapsille. Joulupukissahan se juttu ei ole, että hän tuo mahdollisimman hienoja ja kalliita lahjoja. Se juttu on jännitys siitä, kun pukki tulee ja kun katsotaan mitä pukin paketeista paljastuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tuo 3-vuotias tiedä, paljonko naapurin lapsi lahjoja saa. Ja vaikka tietäisi, ei ymmärtäisi, koska ei tiedä mikä numero on enemmän kuin toinen. Hänelle on kerrottu, että tontut tekevät lahjat. Se riittää toistaiseksi. 

Eli jos sinun lapsesi saisi lahjaksi paketin keksejä ja kalsarit, ja ystävänsä saisi kaikki uusimmat lelut ja pelit, et usko että lapsesi miettisi tilannetta sekuntiakaan? En usko, mutta en toki tunne lastasi yhtään.

Ap

Vanhempien pitäisi kyllä vähän miettiä, että miten meni noin niinkuin omasta mielestä jos lapsi ei saa yhtään mieluista lahjaa niiden kalsareiden ja keksien lisäksi.

Älä muuta sano. Ja ainakin tehdä lapselle selväksi, että joulupukilla ei ole asian kanssa tekemistä.

Ap

Mietipä sitten, millä tavalla lapselle on lohduttavampaa kuulla, että se johtuukin siitä, etyä vanhempansa ovat köyhiä? Selitä tämä, oi "kehityspsykologian asiantuntija".

Minusta on jopa parempi lapsen ajatella, että noh, pukki nyt sattui tuomaan enemmän lahjoja naapurin piltille.

Kiltteyden kanssa asiallahan ei ole tekemistä, kuka hullu nyt lapsia kiltteydellä kiristää enää nykyaikana?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaah. Ne lapset, jotka ymmärtävät rahan ja tavaroiden arvon, tietävät jo, ettei joulupukkia ole olemassa.

Tämä. Taaperoille ja pienille leikki-ikäisille lahjoissa oli jouluisin tärkeintä pahviloota ja korea käärepaperi. Eikä heille sen ikäisenä edes annettu mitään älylaitteita.

Ja noin 5-6 -vuotiaina he jo tiesivät, että pukki on vain aikuisten lapsille luoma leikki, eikä pukkia ole oikeasti olemassa.

Pienet lapset hyvin harvoin edes vertailevat kokonaisuudessaan lahjojaan naapurin tenavan lahjoihin. Kun pieni lapsi menee naapuriin ja leikkii siellä naapurin lapsen leluilla, ei siinä mitään kokonaisuusvertailua tapahdu. "Mä sain joulupukilta tämän, tämän, tämän, tämän .... mutta en tuota, sen sain tädiltä synttärilahjaksi ja tuon kolmen sadan euron konsolin sain ukilta toissavuonna synttärilahjaksi" - EI näin. Mitä ap oikein kuvittelee?

Toki lapset voivat ladehtia, että naapurin lapsella on jotain, jota hänkin tykkäisi saada tai enemmän leluja kokonaisuudessaan - mutta lahjojen saantireitit ja hinnat ovat kyllä jotain, joka EI aukene alle viisivuotiaalle.

Joten summa summarum: murehdit ap ihan turhia. Luulet pienten lasten toimivan kuin aikuinen.

Okei, olen kohdannut ihan erilaisia lapsia sitten. Jotenkin... Julmaa sanoa, mutta ehkä fiksumpia ja/tai kehittyneempiä.

Enkä minä erityisesti murehdi, olen vela. Tämä ei ollut minun ideani, mutta levitän sanaa mielestäni tärkeästä aiheesta. Kaikki tuntemani vanhemmat, joille olen tästä livenä puhunut, pitävät asiaa tärkeänä.

Ap

Sun ajatuksista huomaa, että olet todellakin vela. Et tiedä lapsen kehitysvaiheista mitään.

Pitkä sivuaine psykologiasta, kehityspsykologia kiinnostuksen aiheena. Suvussa paljon lapsia, oma lapsuus takana. Tuo on taas tuo äitikortti, että jos ei itse ole pullauttanut ulos niin ei tiedä mitään. :D

Kyllä meidän sukujoulussa jo 2-vuotiailla tuli välillä kinaa siitä, kumpi saa leikkiä sillä superhienolla Ryhmä Hau-rekka-autolla.

Ap

Kyllä sillä on merkitystä, onko oikeaa kokemusta lapsista vai pelkkää sivusta luulottelua.

Se on kaksi eri asiaa, että lapset kinastelevat leluista ja se, että he tiedostaisivat, mitä kaikkea toinen on saanut lahjaksi ja vertailisivat joululahjaksi saatujen lelujen hintoja.

Sukujoulut ovat myös vähän eri asia kuin että pitäisi kamalasti suunnitella joulukertomuksen sisältöä naapuruston lasten varalta.

Edelleen, millainen vanhempi kertoo lahjan hinnan lapselleen? :D Et ole ihan tainnut tajuta mistä tässä puhun, mutta älä huoli, eivät ole muutkaan.

Oikea kokemus lapsista, mitä se on? Ei riitä, että viettää aikaa lasten kanssa ja opiskelee kehitykseen liittyviä asioita? On siis pakko tunkea itse sellainen ulos? Mitä ihmettä? :D

Ap

Oletko oikeasti noin tyhmä vai teeskenteletkö?

Oikea kokemus on vanhemmuutta, ei synnytystapaa.

Siis sitä, että elää 24/7 lapsen tai useamman lapsen kanssa, touhuaa heidän kanssaan ja kuulea heidän huolensa ja ilonsa. Sivulliselle ja besserwisseroivalle lapsettomalle tädille ei juosta kertomaan pieniä mielipahoja.

Ja se, että näet sukulaistesi lapsia jouluisin ja sillointällöin muulloinkin EI todellakaan tee sinusta asiantuntijaa. Kehityspsykologiaa et ole todellakaan lukenut tai jos olet, niin et ole siitä ymmärtänyt hittojakaan.

Hei nyt oikeasti, kuka on sanonut että olen asiantuntija? :D Miksi tämä aihe hermostuttaa sinua niin paljon? Ärsyttääkö, kun lapseton ihminen sanoo, että lapselle on hyvä opettaa että kiltteys ei johda parempiin lahjoihin? Miksi se ärsyttää, voitko vähän avata?

Kehityspsykologia on pohjimmiltaan aika simppeli ala. Täytyy olla aika paukapää, jos sitä ei ymmärrä. Ja arvosanathan sen kertovat objektiivisesti että ymmärtääkö vai ei.

Ap

Sinä itse katsot, että olet asiantuntija, vaikka sinulla ei ole omia lapsia ollenkaan, ja olet ainoastaan lukenut facebookista jonkun teorian. Mikä on muuten aika nolo lähde "kehityspsykologisille teorioille".

Minusta joulupukkia ei pidä sotkea kiltteyteen, koska pieni lapsi ei ymmärrä kiltteyttä , se on abstrakti ja tilannekohtainen arvio. Minusta ei myöskään pidä kiristää lasta sillä, että "lahjoja ei tule, jos et ole kiltti" eli suomeksi: jos et nyt tee kuten minä sanon, joulupukki ei tuo sinulle lahjoja. Älytöntä ylipäätään.

Sinulta puuttuu kokonaan taju siitä, mitä pienet lapset ymmärtävät. Kuvittelet heidän kartoittavan ja raportoivan joululahjasaaliinsa hintoineen naapurin tenaville.

Sen lisäksi et ymmärrä, että pienen lapsen elämään kuuluua ja pitääkin kuulua pieniä pettymyksiä, joiden suhteuttaminen ja lohduttaminen on olennainen osa vanhemmuutta ja kasvatusta.

Ja vielä: miten sinä ylipäätään kuvittelet lasta lohduttavan enemmän sen, että naapurin lapsella on varakkaat vanhemmat kuin sen, että joulupukki toi enemmän lahjoja naapurin lapselle? Koko stoorin viilaamisesi funktio ei nyt aukene millään tasolla.

Lopputulemahan on molemmissa täysin sama. Lapsi on pettynyt saamiinsa lahjoihin, on sen syy sitten typerä kiltteys-teoria tai se, että vanhemmat on persaukisia.

En lukenut kuin ensimmäisen kappaleen. Se oli jo sellaista soopaa, että jätin kesken.

1. Minä en ole asiantuntija. En ole niin väittänyt missään vaiheessa. Yritä jo painaa se kalloosi.

2. Facebookin päivitys ei ollut teoria. Se oli vanhemman vetoomus muiden vanhempiin tästä aiheesta.

Mä en enää tiedä mitä sanoisin. :D

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle suosittelisin mitä pikimmin ammatillisen suuntautumisen vaihtamista, jos siis kehityspsykologia kuuluu siihen. Sen verran heikosti näyttää olevan luontaisia taipumuksia alalle. Miten olisi joku talousorientoitunut ammatti, kuten pankkineuvoja?

Jestas. :D Tiesitkö, että tieteen tekemisessä ja opiskelussa ei tarvita luontaisia taipumuksia. Opeta se ainakin äkkiä lapsellesi, jos et vielä ole sitä itse sisäistänyt.

Minä olen tässä vähävaraisten perheiden lapsien puolella, mutta se herättää palstalla vihaa. Tavallaan ei yllätä yhtään.

Ap

Juu ei. Sinähän päinvastoin haluat, että vanhemmat jo pienenä hierovat lapsensa naamaan sitä, että lahjojen erilaisuus johtuu vanhempien varattomuudesta.

Nyt en enää vastaa niille jotka nimittävät minua asiantuntijaksi. Kai se on jotain kummallista alemmuudentunnetta, kun aletaan kuvittelemaan että muut ovat sanoneet jotain mitä eivät ole sanoneet. Muihin kommentteihin voin vastata. :)

Ap

Ap on trolli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle suosittelisin mitä pikimmin ammatillisen suuntautumisen vaihtamista, jos siis kehityspsykologia kuuluu siihen. Sen verran heikosti näyttää olevan luontaisia taipumuksia alalle. Miten olisi joku talousorientoitunut ammatti, kuten pankkineuvoja?

Jestas. :D Tiesitkö, että tieteen tekemisessä ja opiskelussa ei tarvita luontaisia taipumuksia. Opeta se ainakin äkkiä lapsellesi, jos et vielä ole sitä itse sisäistänyt.

Minä olen tässä vähävaraisten perheiden lapsien puolella, mutta se herättää palstalla vihaa. Tavallaan ei yllätä yhtään.

Ap

Juu ei. Sinähän päinvastoin haluat, että vanhemmat jo pienenä hierovat lapsensa naamaan sitä, että lahjojen erilaisuus johtuu vanhempien varattomuudesta.

Niin, ehdottomasti mieluummin kuin että lahjojen erilaisuus johtuu eroista killteydessä ja joulupukin mielivallasta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaah. Ne lapset, jotka ymmärtävät rahan ja tavaroiden arvon, tietävät jo, ettei joulupukkia ole olemassa.

Tämä. Taaperoille ja pienille leikki-ikäisille lahjoissa oli jouluisin tärkeintä pahviloota ja korea käärepaperi. Eikä heille sen ikäisenä edes annettu mitään älylaitteita.

Ja noin 5-6 -vuotiaina he jo tiesivät, että pukki on vain aikuisten lapsille luoma leikki, eikä pukkia ole oikeasti olemassa.

Pienet lapset hyvin harvoin edes vertailevat kokonaisuudessaan lahjojaan naapurin tenavan lahjoihin. Kun pieni lapsi menee naapuriin ja leikkii siellä naapurin lapsen leluilla, ei siinä mitään kokonaisuusvertailua tapahdu. "Mä sain joulupukilta tämän, tämän, tämän, tämän .... mutta en tuota, sen sain tädiltä synttärilahjaksi ja tuon kolmen sadan euron konsolin sain ukilta toissavuonna synttärilahjaksi" - EI näin. Mitä ap oikein kuvittelee?

Toki lapset voivat ladehtia, että naapurin lapsella on jotain, jota hänkin tykkäisi saada tai enemmän leluja kokonaisuudessaan - mutta lahjojen saantireitit ja hinnat ovat kyllä jotain, joka EI aukene alle viisivuotiaalle.

Joten summa summarum: murehdit ap ihan turhia. Luulet pienten lasten toimivan kuin aikuinen.

Okei, olen kohdannut ihan erilaisia lapsia sitten. Jotenkin... Julmaa sanoa, mutta ehkä fiksumpia ja/tai kehittyneempiä.

Enkä minä erityisesti murehdi, olen vela. Tämä ei ollut minun ideani, mutta levitän sanaa mielestäni tärkeästä aiheesta. Kaikki tuntemani vanhemmat, joille olen tästä livenä puhunut, pitävät asiaa tärkeänä.

Ap

Sun ajatuksista huomaa, että olet todellakin vela. Et tiedä lapsen kehitysvaiheista mitään.

Pitkä sivuaine psykologiasta, kehityspsykologia kiinnostuksen aiheena. Suvussa paljon lapsia, oma lapsuus takana. Tuo on taas tuo äitikortti, että jos ei itse ole pullauttanut ulos niin ei tiedä mitään. :D

Kyllä meidän sukujoulussa jo 2-vuotiailla tuli välillä kinaa siitä, kumpi saa leikkiä sillä superhienolla Ryhmä Hau-rekka-autolla.

Ap

Kyllä sillä on merkitystä, onko oikeaa kokemusta lapsista vai pelkkää sivusta luulottelua.

Se on kaksi eri asiaa, että lapset kinastelevat leluista ja se, että he tiedostaisivat, mitä kaikkea toinen on saanut lahjaksi ja vertailisivat joululahjaksi saatujen lelujen hintoja.

Sukujoulut ovat myös vähän eri asia kuin että pitäisi kamalasti suunnitella joulukertomuksen sisältöä naapuruston lasten varalta.

Edelleen, millainen vanhempi kertoo lahjan hinnan lapselleen? :D Et ole ihan tainnut tajuta mistä tässä puhun, mutta älä huoli, eivät ole muutkaan.

Oikea kokemus lapsista, mitä se on? Ei riitä, että viettää aikaa lasten kanssa ja opiskelee kehitykseen liittyviä asioita? On siis pakko tunkea itse sellainen ulos? Mitä ihmettä? :D

Ap

Oletko oikeasti noin tyhmä vai teeskenteletkö?

Oikea kokemus on vanhemmuutta, ei synnytystapaa.

Siis sitä, että elää 24/7 lapsen tai useamman lapsen kanssa, touhuaa heidän kanssaan ja kuulea heidän huolensa ja ilonsa. Sivulliselle ja besserwisseroivalle lapsettomalle tädille ei juosta kertomaan pieniä mielipahoja.

Ja se, että näet sukulaistesi lapsia jouluisin ja sillointällöin muulloinkin EI todellakaan tee sinusta asiantuntijaa. Kehityspsykologiaa et ole todellakaan lukenut tai jos olet, niin et ole siitä ymmärtänyt hittojakaan.

Hei nyt oikeasti, kuka on sanonut että olen asiantuntija? :D Miksi tämä aihe hermostuttaa sinua niin paljon? Ärsyttääkö, kun lapseton ihminen sanoo, että lapselle on hyvä opettaa että kiltteys ei johda parempiin lahjoihin? Miksi se ärsyttää, voitko vähän avata?

Kehityspsykologia on pohjimmiltaan aika simppeli ala. Täytyy olla aika paukapää, jos sitä ei ymmärrä. Ja arvosanathan sen kertovat objektiivisesti että ymmärtääkö vai ei.

Ap

Sinä itse katsot, että olet asiantuntija, vaikka sinulla ei ole omia lapsia ollenkaan, ja olet ainoastaan lukenut facebookista jonkun teorian. Mikä on muuten aika nolo lähde "kehityspsykologisille teorioille".

Minusta joulupukkia ei pidä sotkea kiltteyteen, koska pieni lapsi ei ymmärrä kiltteyttä , se on abstrakti ja tilannekohtainen arvio. Minusta ei myöskään pidä kiristää lasta sillä, että "lahjoja ei tule, jos et ole kiltti" eli suomeksi: jos et nyt tee kuten minä sanon, joulupukki ei tuo sinulle lahjoja. Älytöntä ylipäätään.

Sinulta puuttuu kokonaan taju siitä, mitä pienet lapset ymmärtävät. Kuvittelet heidän kartoittavan ja raportoivan joululahjasaaliinsa hintoineen naapurin tenaville.

Sen lisäksi et ymmärrä, että pienen lapsen elämään kuuluua ja pitääkin kuulua pieniä pettymyksiä, joiden suhteuttaminen ja lohduttaminen on olennainen osa vanhemmuutta ja kasvatusta.

Ja vielä: miten sinä ylipäätään kuvittelet lasta lohduttavan enemmän sen, että naapurin lapsella on varakkaat vanhemmat kuin sen, että joulupukki toi enemmän lahjoja naapurin lapselle? Koko stoorin viilaamisesi funktio ei nyt aukene millään tasolla.

Lopputulemahan on molemmissa täysin sama. Lapsi on pettynyt saamiinsa lahjoihin, on sen syy sitten typerä kiltteys-teoria tai se, että vanhemmat on persaukisia.

En lukenut kuin ensimmäisen kappaleen. Se oli jo sellaista soopaa, että jätin kesken.

1. Minä en ole asiantuntija. En ole niin väittänyt missään vaiheessa. Yritä jo painaa se kalloosi.

2. Facebookin päivitys ei ollut teoria. Se oli vanhemman vetoomus muiden vanhempiin tästä aiheesta.

Mä en enää tiedä mitä sanoisin. :D

Ap

Parasta jos et sano enää mitään, kun et edes lue saamiasi vastauksia.

Koko teoriasi siitä, että lapsille on parempi kuulla olevansa köyhiä kuin se, että pukki nyt vaan on sattunut tuomaan erilaisia lahjoja on idioottimainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tuo 3-vuotias tiedä, paljonko naapurin lapsi lahjoja saa. Ja vaikka tietäisi, ei ymmärtäisi, koska ei tiedä mikä numero on enemmän kuin toinen. Hänelle on kerrottu, että tontut tekevät lahjat. Se riittää toistaiseksi. 

Eli jos sinun lapsesi saisi lahjaksi paketin keksejä ja kalsarit, ja ystävänsä saisi kaikki uusimmat lelut ja pelit, et usko että lapsesi miettisi tilannetta sekuntiakaan? En usko, mutta en toki tunne lastasi yhtään.

Ap

Vanhempien pitäisi kyllä vähän miettiä, että miten meni noin niinkuin omasta mielestä jos lapsi ei saa yhtään mieluista lahjaa niiden kalsareiden ja keksien lisäksi.

Älä muuta sano. Ja ainakin tehdä lapselle selväksi, että joulupukilla ei ole asian kanssa tekemistä.

Ap

Ihme pakkomielle sinulla tuosta joulupukkiasiasta. Jos lapselle kerrotaan, että pukki tuo lahjat, totta hitossa sillä pukilla on tekemistä niiden lahjojen kanssa. Jos ruvetaan erittelemään lahjoja, voidaan samantien unohtaa koko joulupukkisatu ja vain antaa lahjat itse lapsille. Joulupukissahan se juttu ei ole, että hän tuo mahdollisimman hienoja ja kalliita lahjoja. Se juttu on jännitys siitä, kun pukki tulee ja kun katsotaan mitä pukin paketeista paljastuu. 

Ei nyt helkkari. Ei ole pakkomiellettä. Joulupukki tosiaan on ihan kiva perinne. Mutta miksi pukki tuo aina enemmän ja parempia lahjoja toisille, se on tässä se ydin. Ehkä se meni sulta kaikkien näiden kommenttien jälkeen ohi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle suosittelisin mitä pikimmin ammatillisen suuntautumisen vaihtamista, jos siis kehityspsykologia kuuluu siihen. Sen verran heikosti näyttää olevan luontaisia taipumuksia alalle. Miten olisi joku talousorientoitunut ammatti, kuten pankkineuvoja?

Jestas. :D Tiesitkö, että tieteen tekemisessä ja opiskelussa ei tarvita luontaisia taipumuksia. Opeta se ainakin äkkiä lapsellesi, jos et vielä ole sitä itse sisäistänyt.

Minä olen tässä vähävaraisten perheiden lapsien puolella, mutta se herättää palstalla vihaa. Tavallaan ei yllätä yhtään.

Ap

Tarvitaan. Jos ei tarvittaisi, huomattavasti suurempi osa opiskelisi yliopistossa. Toisilta sujuu paremmin ajattelutyö, toisilta käytännöntyö. Sinun vahvuuksiisi ei selvästikään kuulu tuo jälkimmäinen. Ja teoriakin on aika heikosti omaksuttu, kun ihan peruskoulutason tieto siitä, että lapset kinaavat tavarasta kuin tavarasta ei ole hallussa. Vähävaraiset perheet eivät kaipaa tällaisia muka-päteviä "tieteellisiä" neuvoja. Jos heitä haluat auttaa, siihen on ihan muut väylät. Muotilelut eivät ole ratkaisu heidän ongelmiinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaah. Ne lapset, jotka ymmärtävät rahan ja tavaroiden arvon, tietävät jo, ettei joulupukkia ole olemassa.

Tämä. Taaperoille ja pienille leikki-ikäisille lahjoissa oli jouluisin tärkeintä pahviloota ja korea käärepaperi. Eikä heille sen ikäisenä edes annettu mitään älylaitteita.

Ja noin 5-6 -vuotiaina he jo tiesivät, että pukki on vain aikuisten lapsille luoma leikki, eikä pukkia ole oikeasti olemassa.

Pienet lapset hyvin harvoin edes vertailevat kokonaisuudessaan lahjojaan naapurin tenavan lahjoihin. Kun pieni lapsi menee naapuriin ja leikkii siellä naapurin lapsen leluilla, ei siinä mitään kokonaisuusvertailua tapahdu. "Mä sain joulupukilta tämän, tämän, tämän, tämän .... mutta en tuota, sen sain tädiltä synttärilahjaksi ja tuon kolmen sadan euron konsolin sain ukilta toissavuonna synttärilahjaksi" - EI näin. Mitä ap oikein kuvittelee?

Toki lapset voivat ladehtia, että naapurin lapsella on jotain, jota hänkin tykkäisi saada tai enemmän leluja kokonaisuudessaan - mutta lahjojen saantireitit ja hinnat ovat kyllä jotain, joka EI aukene alle viisivuotiaalle.

Joten summa summarum: murehdit ap ihan turhia. Luulet pienten lasten toimivan kuin aikuinen.

Okei, olen kohdannut ihan erilaisia lapsia sitten. Jotenkin... Julmaa sanoa, mutta ehkä fiksumpia ja/tai kehittyneempiä.

Enkä minä erityisesti murehdi, olen vela. Tämä ei ollut minun ideani, mutta levitän sanaa mielestäni tärkeästä aiheesta. Kaikki tuntemani vanhemmat, joille olen tästä livenä puhunut, pitävät asiaa tärkeänä.

Ap

Sun ajatuksista huomaa, että olet todellakin vela. Et tiedä lapsen kehitysvaiheista mitään.

Pitkä sivuaine psykologiasta, kehityspsykologia kiinnostuksen aiheena. Suvussa paljon lapsia, oma lapsuus takana. Tuo on taas tuo äitikortti, että jos ei itse ole pullauttanut ulos niin ei tiedä mitään. :D

Kyllä meidän sukujoulussa jo 2-vuotiailla tuli välillä kinaa siitä, kumpi saa leikkiä sillä superhienolla Ryhmä Hau-rekka-autolla.

Ap

Kyllä sillä on merkitystä, onko oikeaa kokemusta lapsista vai pelkkää sivusta luulottelua.

Se on kaksi eri asiaa, että lapset kinastelevat leluista ja se, että he tiedostaisivat, mitä kaikkea toinen on saanut lahjaksi ja vertailisivat joululahjaksi saatujen lelujen hintoja.

Sukujoulut ovat myös vähän eri asia kuin että pitäisi kamalasti suunnitella joulukertomuksen sisältöä naapuruston lasten varalta.

Edelleen, millainen vanhempi kertoo lahjan hinnan lapselleen? :D Et ole ihan tainnut tajuta mistä tässä puhun, mutta älä huoli, eivät ole muutkaan.

Oikea kokemus lapsista, mitä se on? Ei riitä, että viettää aikaa lasten kanssa ja opiskelee kehitykseen liittyviä asioita? On siis pakko tunkea itse sellainen ulos? Mitä ihmettä? :D

Ap

Oletko oikeasti noin tyhmä vai teeskenteletkö?

Oikea kokemus on vanhemmuutta, ei synnytystapaa.

Siis sitä, että elää 24/7 lapsen tai useamman lapsen kanssa, touhuaa heidän kanssaan ja kuulea heidän huolensa ja ilonsa. Sivulliselle ja besserwisseroivalle lapsettomalle tädille ei juosta kertomaan pieniä mielipahoja.

Ja se, että näet sukulaistesi lapsia jouluisin ja sillointällöin muulloinkin EI todellakaan tee sinusta asiantuntijaa. Kehityspsykologiaa et ole todellakaan lukenut tai jos olet, niin et ole siitä ymmärtänyt hittojakaan.

Hei nyt oikeasti, kuka on sanonut että olen asiantuntija? :D Miksi tämä aihe hermostuttaa sinua niin paljon? Ärsyttääkö, kun lapseton ihminen sanoo, että lapselle on hyvä opettaa että kiltteys ei johda parempiin lahjoihin? Miksi se ärsyttää, voitko vähän avata?

Kehityspsykologia on pohjimmiltaan aika simppeli ala. Täytyy olla aika paukapää, jos sitä ei ymmärrä. Ja arvosanathan sen kertovat objektiivisesti että ymmärtääkö vai ei.

Ap

Sinä itse katsot, että olet asiantuntija, vaikka sinulla ei ole omia lapsia ollenkaan, ja olet ainoastaan lukenut facebookista jonkun teorian. Mikä on muuten aika nolo lähde "kehityspsykologisille teorioille".

Minusta joulupukkia ei pidä sotkea kiltteyteen, koska pieni lapsi ei ymmärrä kiltteyttä , se on abstrakti ja tilannekohtainen arvio. Minusta ei myöskään pidä kiristää lasta sillä, että "lahjoja ei tule, jos et ole kiltti" eli suomeksi: jos et nyt tee kuten minä sanon, joulupukki ei tuo sinulle lahjoja. Älytöntä ylipäätään.

Sinulta puuttuu kokonaan taju siitä, mitä pienet lapset ymmärtävät. Kuvittelet heidän kartoittavan ja raportoivan joululahjasaaliinsa hintoineen naapurin tenaville.

Sen lisäksi et ymmärrä, että pienen lapsen elämään kuuluua ja pitääkin kuulua pieniä pettymyksiä, joiden suhteuttaminen ja lohduttaminen on olennainen osa vanhemmuutta ja kasvatusta.

Ja vielä: miten sinä ylipäätään kuvittelet lasta lohduttavan enemmän sen, että naapurin lapsella on varakkaat vanhemmat kuin sen, että joulupukki toi enemmän lahjoja naapurin lapselle? Koko stoorin viilaamisesi funktio ei nyt aukene millään tasolla.

Lopputulemahan on molemmissa täysin sama. Lapsi on pettynyt saamiinsa lahjoihin, on sen syy sitten typerä kiltteys-teoria tai se, että vanhemmat on persaukisia.

En lukenut kuin ensimmäisen kappaleen. Se oli jo sellaista soopaa, että jätin kesken.

1. Minä en ole asiantuntija. En ole niin väittänyt missään vaiheessa. Yritä jo painaa se kalloosi.

2. Facebookin päivitys ei ollut teoria. Se oli vanhemman vetoomus muiden vanhempiin tästä aiheesta.

Mä en enää tiedä mitä sanoisin. :D

Ap

Parasta jos et sano enää mitään, kun et edes lue saamiasi vastauksia.

Koko teoriasi siitä, että lapsille on parempi kuulla olevansa köyhiä kuin se, että pukki nyt vaan on sattunut tuomaan erilaisia lahjoja on idioottimainen.

En siis vastaa kommentteihin, joissa vihamielisesti viitataan minuun jonain asiantuntijana. Se on typerää panettelua, ja tiedät sen itsekin. Vastaan aiheeseen liittyviin kommentteihin.

Ja taas kerran, kyseessä ei ole teoria, eikä edes alkuperäisesti minun kirjoitukseni.

Kyllä minusta lapsi saa ihmetellä, miksi vuodesta toiseen toiset saavat muuta kuin itse. Mutta sinun mielestäsi ei saa. Se on ihan ok, kasvata lapsesi kuten parhaaksi näet.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle suosittelisin mitä pikimmin ammatillisen suuntautumisen vaihtamista, jos siis kehityspsykologia kuuluu siihen. Sen verran heikosti näyttää olevan luontaisia taipumuksia alalle. Miten olisi joku talousorientoitunut ammatti, kuten pankkineuvoja?

Jestas. :D Tiesitkö, että tieteen tekemisessä ja opiskelussa ei tarvita luontaisia taipumuksia. Opeta se ainakin äkkiä lapsellesi, jos et vielä ole sitä itse sisäistänyt.

Minä olen tässä vähävaraisten perheiden lapsien puolella, mutta se herättää palstalla vihaa. Tavallaan ei yllätä yhtään.

Ap

Juu ei. Sinähän päinvastoin haluat, että vanhemmat jo pienenä hierovat lapsensa naamaan sitä, että lahjojen erilaisuus johtuu vanhempien varattomuudesta.

Niin, ehdottomasti mieluummin kuin että lahjojen erilaisuus johtuu eroista killteydessä ja joulupukin mielivallasta.

Ap

Kuten sanottua, kiltteydestä ei joulupukin yhteydessä koskaan puhutakaan paitsi ehkä sun lapsuudessasi.

Sattuma sen sijaan on oikein hyvä selite. Sitten lohdutetaan lasta, mietitään kivaa tekemistä ja leikitään niillä muilla leluilla kuin jollain ryhmä hau-rekalla. Pukki-ikäisen lapsen mielenkiinto on hyvin helppo kiinnittää toisaalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle suosittelisin mitä pikimmin ammatillisen suuntautumisen vaihtamista, jos siis kehityspsykologia kuuluu siihen. Sen verran heikosti näyttää olevan luontaisia taipumuksia alalle. Miten olisi joku talousorientoitunut ammatti, kuten pankkineuvoja?

Jestas. :D Tiesitkö, että tieteen tekemisessä ja opiskelussa ei tarvita luontaisia taipumuksia. Opeta se ainakin äkkiä lapsellesi, jos et vielä ole sitä itse sisäistänyt.

Minä olen tässä vähävaraisten perheiden lapsien puolella, mutta se herättää palstalla vihaa. Tavallaan ei yllätä yhtään.

Ap

Tarvitaan. Jos ei tarvittaisi, huomattavasti suurempi osa opiskelisi yliopistossa. Toisilta sujuu paremmin ajattelutyö, toisilta käytännöntyö. Sinun vahvuuksiisi ei selvästikään kuulu tuo jälkimmäinen. Ja teoriakin on aika heikosti omaksuttu, kun ihan peruskoulutason tieto siitä, että lapset kinaavat tavarasta kuin tavarasta ei ole hallussa. Vähävaraiset perheet eivät kaipaa tällaisia muka-päteviä "tieteellisiä" neuvoja. Jos heitä haluat auttaa, siihen on ihan muut väylät. Muotilelut eivät ole ratkaisu heidän ongelmiinsa. 

Eivät varmasti ole. Miten sinä selität jouluavustuskeräyksien lasten joululahjatoiveet? Miksi lapset eivät niissä koskaan toivo niitä pahvilaatikoita ja käpylehmiä?

P.S. On kymmeniä vuosia vanhentunutta höpötystä väittää, että ihmiset jakautuisivat käytännön tekijöihin ja ajattelijoihin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaah. Ne lapset, jotka ymmärtävät rahan ja tavaroiden arvon, tietävät jo, ettei joulupukkia ole olemassa.

Tämä. Taaperoille ja pienille leikki-ikäisille lahjoissa oli jouluisin tärkeintä pahviloota ja korea käärepaperi. Eikä heille sen ikäisenä edes annettu mitään älylaitteita.

Ja noin 5-6 -vuotiaina he jo tiesivät, että pukki on vain aikuisten lapsille luoma leikki, eikä pukkia ole oikeasti olemassa.

Pienet lapset hyvin harvoin edes vertailevat kokonaisuudessaan lahjojaan naapurin tenavan lahjoihin. Kun pieni lapsi menee naapuriin ja leikkii siellä naapurin lapsen leluilla, ei siinä mitään kokonaisuusvertailua tapahdu. "Mä sain joulupukilta tämän, tämän, tämän, tämän .... mutta en tuota, sen sain tädiltä synttärilahjaksi ja tuon kolmen sadan euron konsolin sain ukilta toissavuonna synttärilahjaksi" - EI näin. Mitä ap oikein kuvittelee?

Toki lapset voivat ladehtia, että naapurin lapsella on jotain, jota hänkin tykkäisi saada tai enemmän leluja kokonaisuudessaan - mutta lahjojen saantireitit ja hinnat ovat kyllä jotain, joka EI aukene alle viisivuotiaalle.

Joten summa summarum: murehdit ap ihan turhia. Luulet pienten lasten toimivan kuin aikuinen.

Okei, olen kohdannut ihan erilaisia lapsia sitten. Jotenkin... Julmaa sanoa, mutta ehkä fiksumpia ja/tai kehittyneempiä.

Enkä minä erityisesti murehdi, olen vela. Tämä ei ollut minun ideani, mutta levitän sanaa mielestäni tärkeästä aiheesta. Kaikki tuntemani vanhemmat, joille olen tästä livenä puhunut, pitävät asiaa tärkeänä.

Ap

Sun ajatuksista huomaa, että olet todellakin vela. Et tiedä lapsen kehitysvaiheista mitään.

Pitkä sivuaine psykologiasta, kehityspsykologia kiinnostuksen aiheena. Suvussa paljon lapsia, oma lapsuus takana. Tuo on taas tuo äitikortti, että jos ei itse ole pullauttanut ulos niin ei tiedä mitään. :D

Kyllä meidän sukujoulussa jo 2-vuotiailla tuli välillä kinaa siitä, kumpi saa leikkiä sillä superhienolla Ryhmä Hau-rekka-autolla.

Ap

Kyllä sillä on merkitystä, onko oikeaa kokemusta lapsista vai pelkkää sivusta luulottelua.

Se on kaksi eri asiaa, että lapset kinastelevat leluista ja se, että he tiedostaisivat, mitä kaikkea toinen on saanut lahjaksi ja vertailisivat joululahjaksi saatujen lelujen hintoja.

Sukujoulut ovat myös vähän eri asia kuin että pitäisi kamalasti suunnitella joulukertomuksen sisältöä naapuruston lasten varalta.

Edelleen, millainen vanhempi kertoo lahjan hinnan lapselleen? :D Et ole ihan tainnut tajuta mistä tässä puhun, mutta älä huoli, eivät ole muutkaan.

Oikea kokemus lapsista, mitä se on? Ei riitä, että viettää aikaa lasten kanssa ja opiskelee kehitykseen liittyviä asioita? On siis pakko tunkea itse sellainen ulos? Mitä ihmettä? :D

Ap

Oletko oikeasti noin tyhmä vai teeskenteletkö?

Oikea kokemus on vanhemmuutta, ei synnytystapaa.

Siis sitä, että elää 24/7 lapsen tai useamman lapsen kanssa, touhuaa heidän kanssaan ja kuulea heidän huolensa ja ilonsa. Sivulliselle ja besserwisseroivalle lapsettomalle tädille ei juosta kertomaan pieniä mielipahoja.

Ja se, että näet sukulaistesi lapsia jouluisin ja sillointällöin muulloinkin EI todellakaan tee sinusta asiantuntijaa. Kehityspsykologiaa et ole todellakaan lukenut tai jos olet, niin et ole siitä ymmärtänyt hittojakaan.

Hei nyt oikeasti, kuka on sanonut että olen asiantuntija? :D Miksi tämä aihe hermostuttaa sinua niin paljon? Ärsyttääkö, kun lapseton ihminen sanoo, että lapselle on hyvä opettaa että kiltteys ei johda parempiin lahjoihin? Miksi se ärsyttää, voitko vähän avata?

Kehityspsykologia on pohjimmiltaan aika simppeli ala. Täytyy olla aika paukapää, jos sitä ei ymmärrä. Ja arvosanathan sen kertovat objektiivisesti että ymmärtääkö vai ei.

Ap

Sinä itse katsot, että olet asiantuntija, vaikka sinulla ei ole omia lapsia ollenkaan, ja olet ainoastaan lukenut facebookista jonkun teorian. Mikä on muuten aika nolo lähde "kehityspsykologisille teorioille".

Minusta joulupukkia ei pidä sotkea kiltteyteen, koska pieni lapsi ei ymmärrä kiltteyttä , se on abstrakti ja tilannekohtainen arvio. Minusta ei myöskään pidä kiristää lasta sillä, että "lahjoja ei tule, jos et ole kiltti" eli suomeksi: jos et nyt tee kuten minä sanon, joulupukki ei tuo sinulle lahjoja. Älytöntä ylipäätään.

Sinulta puuttuu kokonaan taju siitä, mitä pienet lapset ymmärtävät. Kuvittelet heidän kartoittavan ja raportoivan joululahjasaaliinsa hintoineen naapurin tenaville.

Sen lisäksi et ymmärrä, että pienen lapsen elämään kuuluua ja pitääkin kuulua pieniä pettymyksiä, joiden suhteuttaminen ja lohduttaminen on olennainen osa vanhemmuutta ja kasvatusta.

Ja vielä: miten sinä ylipäätään kuvittelet lasta lohduttavan enemmän sen, että naapurin lapsella on varakkaat vanhemmat kuin sen, että joulupukki toi enemmän lahjoja naapurin lapselle? Koko stoorin viilaamisesi funktio ei nyt aukene millään tasolla.

Lopputulemahan on molemmissa täysin sama. Lapsi on pettynyt saamiinsa lahjoihin, on sen syy sitten typerä kiltteys-teoria tai se, että vanhemmat on persaukisia.

En lukenut kuin ensimmäisen kappaleen. Se oli jo sellaista soopaa, että jätin kesken.

1. Minä en ole asiantuntija. En ole niin väittänyt missään vaiheessa. Yritä jo painaa se kalloosi.

2. Facebookin päivitys ei ollut teoria. Se oli vanhemman vetoomus muiden vanhempiin tästä aiheesta.

Mä en enää tiedä mitä sanoisin. :D

Ap

Parasta jos et sano enää mitään, kun et edes lue saamiasi vastauksia.

Koko teoriasi siitä, että lapsille on parempi kuulla olevansa köyhiä kuin se, että pukki nyt vaan on sattunut tuomaan erilaisia lahjoja on idioottimainen.

En siis vastaa kommentteihin, joissa vihamielisesti viitataan minuun jonain asiantuntijana. Se on typerää panettelua, ja tiedät sen itsekin. Vastaan aiheeseen liittyviin kommentteihin.

Ja taas kerran, kyseessä ei ole teoria, eikä edes alkuperäisesti minun kirjoitukseni.

Kyllä minusta lapsi saa ihmetellä, miksi vuodesta toiseen toiset saavat muuta kuin itse. Mutta sinun mielestäsi ei saa. Se on ihan ok, kasvata lapsesi kuten parhaaksi näet.

Ap

Lapsi saa ihmetellä ihan mitä haluaa, mutta silloin ei aleta keksiä typeriä selityksiä, arvon "asiantuntija". Sinä itse väität tietäväsi kehityspsykologian opintoinesi enemmän kuin vanhemmat. Joten siis asetat itsesi asiantuntijan asemaan. Mikä on noloa, koska selvästi et ymmärrä yhtään mitään eri ikäkausista etkä kasvatuksesta.

Koska tämä ei mene sinulle jakeluun, poistun tekemään jotain järkevämpää kuin idi..tin kanssa vänkääminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle suosittelisin mitä pikimmin ammatillisen suuntautumisen vaihtamista, jos siis kehityspsykologia kuuluu siihen. Sen verran heikosti näyttää olevan luontaisia taipumuksia alalle. Miten olisi joku talousorientoitunut ammatti, kuten pankkineuvoja?

Jestas. :D Tiesitkö, että tieteen tekemisessä ja opiskelussa ei tarvita luontaisia taipumuksia. Opeta se ainakin äkkiä lapsellesi, jos et vielä ole sitä itse sisäistänyt.

Minä olen tässä vähävaraisten perheiden lapsien puolella, mutta se herättää palstalla vihaa. Tavallaan ei yllätä yhtään.

Ap

Juu ei. Sinähän päinvastoin haluat, että vanhemmat jo pienenä hierovat lapsensa naamaan sitä, että lahjojen erilaisuus johtuu vanhempien varattomuudesta.

Niin, ehdottomasti mieluummin kuin että lahjojen erilaisuus johtuu eroista killteydessä ja joulupukin mielivallasta.

Ap

Kuten sanottua, kiltteydestä ei joulupukin yhteydessä koskaan puhutakaan paitsi ehkä sun lapsuudessasi.

Sattuma sen sijaan on oikein hyvä selite. Sitten lohdutetaan lasta, mietitään kivaa tekemistä ja leikitään niillä muilla leluilla kuin jollain ryhmä hau-rekalla. Pukki-ikäisen lapsen mielenkiinto on hyvin helppo kiinnittää toisaalle.

Mulle ei ole koskaan puhuttu pukista sanallakaan. Mutta eikös kaikissa joululauluissakin lauleta että pukki tuo lahjat kilteille lapsille? Eikö pukki tullessaan perinteikkäästi kysy että onkos täällä kilttejä lapsia? Väitätkö tosissasi, että tällaista ilmiötä ei ole olemassa?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tuo 3-vuotias tiedä, paljonko naapurin lapsi lahjoja saa. Ja vaikka tietäisi, ei ymmärtäisi, koska ei tiedä mikä numero on enemmän kuin toinen. Hänelle on kerrottu, että tontut tekevät lahjat. Se riittää toistaiseksi. 

Eli jos sinun lapsesi saisi lahjaksi paketin keksejä ja kalsarit, ja ystävänsä saisi kaikki uusimmat lelut ja pelit, et usko että lapsesi miettisi tilannetta sekuntiakaan? En usko, mutta en toki tunne lastasi yhtään.

Ap

Vanhempien pitäisi kyllä vähän miettiä, että miten meni noin niinkuin omasta mielestä jos lapsi ei saa yhtään mieluista lahjaa niiden kalsareiden ja keksien lisäksi.

Älä muuta sano. Ja ainakin tehdä lapselle selväksi, että joulupukilla ei ole asian kanssa tekemistä.

Ap

Ihme pakkomielle sinulla tuosta joulupukkiasiasta. Jos lapselle kerrotaan, että pukki tuo lahjat, totta hitossa sillä pukilla on tekemistä niiden lahjojen kanssa. Jos ruvetaan erittelemään lahjoja, voidaan samantien unohtaa koko joulupukkisatu ja vain antaa lahjat itse lapsille. Joulupukissahan se juttu ei ole, että hän tuo mahdollisimman hienoja ja kalliita lahjoja. Se juttu on jännitys siitä, kun pukki tulee ja kun katsotaan mitä pukin paketeista paljastuu. 

Ei nyt helkkari. Ei ole pakkomiellettä. Joulupukki tosiaan on ihan kiva perinne. Mutta miksi pukki tuo aina enemmän ja parempia lahjoja toisille, se on tässä se ydin. Ehkä se meni sulta kaikkien näiden kommenttien jälkeen ohi.

Ap

Hukkaan on menneet sinunkin opintosi, kun et sen vertaa tiedä, että suurin osa lapsista ei ajattele niin kuin sinä. Tuo on materialististen aikuisten ajatus, että toiset lahjat ovat parempia kuin toiset. Terveet arvot omaavissa perheissä opetetaan, että kaikki lahjat ovat yhtä arvokkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaah. Ne lapset, jotka ymmärtävät rahan ja tavaroiden arvon, tietävät jo, ettei joulupukkia ole olemassa.

Tämä. Taaperoille ja pienille leikki-ikäisille lahjoissa oli jouluisin tärkeintä pahviloota ja korea käärepaperi. Eikä heille sen ikäisenä edes annettu mitään älylaitteita.

Ja noin 5-6 -vuotiaina he jo tiesivät, että pukki on vain aikuisten lapsille luoma leikki, eikä pukkia ole oikeasti olemassa.

Pienet lapset hyvin harvoin edes vertailevat kokonaisuudessaan lahjojaan naapurin tenavan lahjoihin. Kun pieni lapsi menee naapuriin ja leikkii siellä naapurin lapsen leluilla, ei siinä mitään kokonaisuusvertailua tapahdu. "Mä sain joulupukilta tämän, tämän, tämän, tämän .... mutta en tuota, sen sain tädiltä synttärilahjaksi ja tuon kolmen sadan euron konsolin sain ukilta toissavuonna synttärilahjaksi" - EI näin. Mitä ap oikein kuvittelee?

Toki lapset voivat ladehtia, että naapurin lapsella on jotain, jota hänkin tykkäisi saada tai enemmän leluja kokonaisuudessaan - mutta lahjojen saantireitit ja hinnat ovat kyllä jotain, joka EI aukene alle viisivuotiaalle.

Joten summa summarum: murehdit ap ihan turhia. Luulet pienten lasten toimivan kuin aikuinen.

Okei, olen kohdannut ihan erilaisia lapsia sitten. Jotenkin... Julmaa sanoa, mutta ehkä fiksumpia ja/tai kehittyneempiä.

Enkä minä erityisesti murehdi, olen vela. Tämä ei ollut minun ideani, mutta levitän sanaa mielestäni tärkeästä aiheesta. Kaikki tuntemani vanhemmat, joille olen tästä livenä puhunut, pitävät asiaa tärkeänä.

Ap

Sun ajatuksista huomaa, että olet todellakin vela. Et tiedä lapsen kehitysvaiheista mitään.

Pitkä sivuaine psykologiasta, kehityspsykologia kiinnostuksen aiheena. Suvussa paljon lapsia, oma lapsuus takana. Tuo on taas tuo äitikortti, että jos ei itse ole pullauttanut ulos niin ei tiedä mitään. :D

Kyllä meidän sukujoulussa jo 2-vuotiailla tuli välillä kinaa siitä, kumpi saa leikkiä sillä superhienolla Ryhmä Hau-rekka-autolla.

Ap

Kyllä sillä on merkitystä, onko oikeaa kokemusta lapsista vai pelkkää sivusta luulottelua.

Se on kaksi eri asiaa, että lapset kinastelevat leluista ja se, että he tiedostaisivat, mitä kaikkea toinen on saanut lahjaksi ja vertailisivat joululahjaksi saatujen lelujen hintoja.

Sukujoulut ovat myös vähän eri asia kuin että pitäisi kamalasti suunnitella joulukertomuksen sisältöä naapuruston lasten varalta.

Edelleen, millainen vanhempi kertoo lahjan hinnan lapselleen? :D Et ole ihan tainnut tajuta mistä tässä puhun, mutta älä huoli, eivät ole muutkaan.

Oikea kokemus lapsista, mitä se on? Ei riitä, että viettää aikaa lasten kanssa ja opiskelee kehitykseen liittyviä asioita? On siis pakko tunkea itse sellainen ulos? Mitä ihmettä? :D

Ap

Oletko oikeasti noin tyhmä vai teeskenteletkö?

Oikea kokemus on vanhemmuutta, ei synnytystapaa.

Siis sitä, että elää 24/7 lapsen tai useamman lapsen kanssa, touhuaa heidän kanssaan ja kuulea heidän huolensa ja ilonsa. Sivulliselle ja besserwisseroivalle lapsettomalle tädille ei juosta kertomaan pieniä mielipahoja.

Ja se, että näet sukulaistesi lapsia jouluisin ja sillointällöin muulloinkin EI todellakaan tee sinusta asiantuntijaa. Kehityspsykologiaa et ole todellakaan lukenut tai jos olet, niin et ole siitä ymmärtänyt hittojakaan.

Hei nyt oikeasti, kuka on sanonut että olen asiantuntija? :D Miksi tämä aihe hermostuttaa sinua niin paljon? Ärsyttääkö, kun lapseton ihminen sanoo, että lapselle on hyvä opettaa että kiltteys ei johda parempiin lahjoihin? Miksi se ärsyttää, voitko vähän avata?

Kehityspsykologia on pohjimmiltaan aika simppeli ala. Täytyy olla aika paukapää, jos sitä ei ymmärrä. Ja arvosanathan sen kertovat objektiivisesti että ymmärtääkö vai ei.

Ap

Sinä itse katsot, että olet asiantuntija, vaikka sinulla ei ole omia lapsia ollenkaan, ja olet ainoastaan lukenut facebookista jonkun teorian. Mikä on muuten aika nolo lähde "kehityspsykologisille teorioille".

Minusta joulupukkia ei pidä sotkea kiltteyteen, koska pieni lapsi ei ymmärrä kiltteyttä , se on abstrakti ja tilannekohtainen arvio. Minusta ei myöskään pidä kiristää lasta sillä, että "lahjoja ei tule, jos et ole kiltti" eli suomeksi: jos et nyt tee kuten minä sanon, joulupukki ei tuo sinulle lahjoja. Älytöntä ylipäätään.

Sinulta puuttuu kokonaan taju siitä, mitä pienet lapset ymmärtävät. Kuvittelet heidän kartoittavan ja raportoivan joululahjasaaliinsa hintoineen naapurin tenaville.

Sen lisäksi et ymmärrä, että pienen lapsen elämään kuuluua ja pitääkin kuulua pieniä pettymyksiä, joiden suhteuttaminen ja lohduttaminen on olennainen osa vanhemmuutta ja kasvatusta.

Ja vielä: miten sinä ylipäätään kuvittelet lasta lohduttavan enemmän sen, että naapurin lapsella on varakkaat vanhemmat kuin sen, että joulupukki toi enemmän lahjoja naapurin lapselle? Koko stoorin viilaamisesi funktio ei nyt aukene millään tasolla.

Lopputulemahan on molemmissa täysin sama. Lapsi on pettynyt saamiinsa lahjoihin, on sen syy sitten typerä kiltteys-teoria tai se, että vanhemmat on persaukisia.

En lukenut kuin ensimmäisen kappaleen. Se oli jo sellaista soopaa, että jätin kesken.

1. Minä en ole asiantuntija. En ole niin väittänyt missään vaiheessa. Yritä jo painaa se kalloosi.

2. Facebookin päivitys ei ollut teoria. Se oli vanhemman vetoomus muiden vanhempiin tästä aiheesta.

Mä en enää tiedä mitä sanoisin. :D

Ap

Parasta jos et sano enää mitään, kun et edes lue saamiasi vastauksia.

Koko teoriasi siitä, että lapsille on parempi kuulla olevansa köyhiä kuin se, että pukki nyt vaan on sattunut tuomaan erilaisia lahjoja on idioottimainen.

En siis vastaa kommentteihin, joissa vihamielisesti viitataan minuun jonain asiantuntijana. Se on typerää panettelua, ja tiedät sen itsekin. Vastaan aiheeseen liittyviin kommentteihin.

Ja taas kerran, kyseessä ei ole teoria, eikä edes alkuperäisesti minun kirjoitukseni.

Kyllä minusta lapsi saa ihmetellä, miksi vuodesta toiseen toiset saavat muuta kuin itse. Mutta sinun mielestäsi ei saa. Se on ihan ok, kasvata lapsesi kuten parhaaksi näet.

Ap

Lapsi saa ihmetellä ihan mitä haluaa, mutta silloin ei aleta keksiä typeriä selityksiä, arvon "asiantuntija". Sinä itse väität tietäväsi kehityspsykologian opintoinesi enemmän kuin vanhemmat. Joten siis asetat itsesi asiantuntijan asemaan. Mikä on noloa, koska selvästi et ymmärrä yhtään mitään eri ikäkausista etkä kasvatuksesta.

Koska tämä ei mene sinulle jakeluun, poistun tekemään jotain järkevämpää kuin idi..tin kanssa vänkääminen.

Nyt kiroilen täällä jo ääneen. :D Viimeisen kerran: minä en ole asiantuntija. En ole sellaista väittänytkään. Toin koulutukseni esille, kun minulle kerrottiin että en tiedä mitään lapsista enkä ole sellaisia koskaan nähnytkään. Vastasin, että tietoa on sekä teoriasta että käytännöstä. En ole sanonut tietäväni enemmän kuin vanhemmat, se on jotain sinun patoutunutta alemmuuskompleksiasi. Tai luoja tietää mitä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle suosittelisin mitä pikimmin ammatillisen suuntautumisen vaihtamista, jos siis kehityspsykologia kuuluu siihen. Sen verran heikosti näyttää olevan luontaisia taipumuksia alalle. Miten olisi joku talousorientoitunut ammatti, kuten pankkineuvoja?

Jestas. :D Tiesitkö, että tieteen tekemisessä ja opiskelussa ei tarvita luontaisia taipumuksia. Opeta se ainakin äkkiä lapsellesi, jos et vielä ole sitä itse sisäistänyt.

Minä olen tässä vähävaraisten perheiden lapsien puolella, mutta se herättää palstalla vihaa. Tavallaan ei yllätä yhtään.

Ap

Tarvitaan. Jos ei tarvittaisi, huomattavasti suurempi osa opiskelisi yliopistossa. Toisilta sujuu paremmin ajattelutyö, toisilta käytännöntyö. Sinun vahvuuksiisi ei selvästikään kuulu tuo jälkimmäinen. Ja teoriakin on aika heikosti omaksuttu, kun ihan peruskoulutason tieto siitä, että lapset kinaavat tavarasta kuin tavarasta ei ole hallussa. Vähävaraiset perheet eivät kaipaa tällaisia muka-päteviä "tieteellisiä" neuvoja. Jos heitä haluat auttaa, siihen on ihan muut väylät. Muotilelut eivät ole ratkaisu heidän ongelmiinsa. 

Eivät varmasti ole. Miten sinä selität jouluavustuskeräyksien lasten joululahjatoiveet? Miksi lapset eivät niissä koskaan toivo niitä pahvilaatikoita ja käpylehmiä?

P.S. On kymmeniä vuosia vanhentunutta höpötystä väittää, että ihmiset jakautuisivat käytännön tekijöihin ja ajattelijoihin.

Ap

Edelleen, ne lapset ketkä ymmärtävät rahan arvon, toivovat kallista. Ne lapset, jotka eivät ymmärrä rahan arvoa eli uskovat vielä joulupukkiin, eivät toivo kalliita lahjoja. Tai jos siellä joku 3v. pyytää jotain kallista, se on VANHEMPIEN toive.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle suosittelisin mitä pikimmin ammatillisen suuntautumisen vaihtamista, jos siis kehityspsykologia kuuluu siihen. Sen verran heikosti näyttää olevan luontaisia taipumuksia alalle. Miten olisi joku talousorientoitunut ammatti, kuten pankkineuvoja?

Jestas. :D Tiesitkö, että tieteen tekemisessä ja opiskelussa ei tarvita luontaisia taipumuksia. Opeta se ainakin äkkiä lapsellesi, jos et vielä ole sitä itse sisäistänyt.

Minä olen tässä vähävaraisten perheiden lapsien puolella, mutta se herättää palstalla vihaa. Tavallaan ei yllätä yhtään.

Ap

Tarvitaan. Jos ei tarvittaisi, huomattavasti suurempi osa opiskelisi yliopistossa. Toisilta sujuu paremmin ajattelutyö, toisilta käytännöntyö. Sinun vahvuuksiisi ei selvästikään kuulu tuo jälkimmäinen. Ja teoriakin on aika heikosti omaksuttu, kun ihan peruskoulutason tieto siitä, että lapset kinaavat tavarasta kuin tavarasta ei ole hallussa. Vähävaraiset perheet eivät kaipaa tällaisia muka-päteviä "tieteellisiä" neuvoja. Jos heitä haluat auttaa, siihen on ihan muut väylät. Muotilelut eivät ole ratkaisu heidän ongelmiinsa. 

Eivät varmasti ole. Miten sinä selität jouluavustuskeräyksien lasten joululahjatoiveet? Miksi lapset eivät niissä koskaan toivo niitä pahvilaatikoita ja käpylehmiä?

P.S. On kymmeniä vuosia vanhentunutta höpötystä väittää, että ihmiset jakautuisivat käytännön tekijöihin ja ajattelijoihin.

Ap

Edelleen, ne lapset ketkä ymmärtävät rahan arvon, toivovat kallista. Ne lapset, jotka eivät ymmärrä rahan arvoa eli uskovat vielä joulupukkiin, eivät toivo kalliita lahjoja. Tai jos siellä joku 3v. pyytää jotain kallista, se on VANHEMPIEN toive.

En ymmärrä miten onnistuittekin takertumaan tuohon raha-asiaan. Kyllä minun lapsuudessani lapset toivoivat niitä kaikkien halutumpia lahjoja; uusimpia muotipehmoleluja, juuri julkaistuja lautapelejä yms. Siinäkin iässä kun eivät rahasta ymmärtäneet vielä mitään. Kiinnostavat lelut maksavat, näin karkeasti sanottuna.

Ap