TEHY on seonnut: Haluaa hoitsuille 1,8%:n ylimääräinen palkankorotuksen! :O EI TULE KESÄÄ, SÄÄSTÖJÄHÄN VALTIO TARVITSEE!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa hoitajien palkkaus on typerästi järjestetty. Vanhusten pyllyjä pyyhkivä (karrikointia) voi saada saman palkan kuin teho-osastolla huomattavan paljon suurempaa tietoa-taitoa työssään tarvitseva sairaanhoitaja. Tehyn olisi jo kauan aika sitten pitänyt ruveta kehittämään palkkausta työn vaatimustasoja vastaaviksi. Jonkinlainen houkutin myös tarvittaisiin toki noihin enemmän hoivatason hommiin jotta sinne saataisiin työntekijöitä jatkossa, tai ainakin sinne lisää henkilökuntaa jotta työnkuorimitus olisi inhimillinen ja sitä kautta palkksuskkn tuntuisi ok:lta.

Samaa mieltä. Molemmissa mainituissa töissä olleena ei voi, kuin ihmetellä. Vastuu ja palkka eivät milläänlailla kulje käsikädessä. Paluu peppuja pesemään ollut monesti mielessä.

Näinpä, itse (ennen alan vaihtoa) olen tehnyt töitä psykogeriatrisella puolella, sisätautiosastoilla ja sydänvalvonnassa ja sitten teholla. Tein töitä myös Englannissa joitakin vuosia. Tuntuu kummalliselta että Suomessa on pidetty tiukasti kiinni siitä että palkka sama vaikka tehtävät aivan eri tasoisia. Englannissa on palkkaluokkia noviisista kokeneisiin ja työn vaativuuden mukaan. Se on myös palkitsevaa koska voit kehittää palkkaasi hakeutumalla toisenlaisiin tehtäviin lisäkoulutuksella ja kokemusvuosilla. Täällä olet aivan näköalaton sen jälkeen kun työhon menet, ei toivoa merkittävästä palkkakehityksestä.

Ymmärrän kyllä että vanhuspuolelle tarvitaan vetovoimatekijöitä, jotta työntekijöitä saadaan mutta tosiasia on että osa hoitajista ei koskaan edes halua akuuttipuolelle koska eivät vain halua/uskalla ottaa sellaista vastuuta.

Mä en ymmärrä miksi pitää opiskella hoitajaksi, jos ei kuitenkaan tykkää siitä että hoitajalle maksetaan hoitajan palkkaa?

Eikös hoitajiksi pitäisi opiskella vain niiden, joille raha ei ole niin tärkeää?

Kutsumusammatti kirjoitti:

Mä en ymmärrä miksi pitää opiskella hoitajaksi, jos ei kuitenkaan tykkää siitä että hoitajalle maksetaan hoitajan palkkaa?

Eikös hoitajiksi pitäisi opiskella vain niiden, joille raha ei ole niin tärkeää?

Kaikesta työstä ei tarvitse maksaa huippupalkkaa, kannattaa hoitajien muistaa se. Hoitotyö on ns tuottamatonta työtä vientialoihin verrattuna. Hoitajan palkalla pärjää hyvin kun jättää turhuudet ostamatta.

Vierailija kirjoitti:

Kutsumusammatti kirjoitti:

Mä en ymmärrä miksi pitää opiskella hoitajaksi, jos ei kuitenkaan tykkää siitä että hoitajalle maksetaan hoitajan palkkaa?

Eikös hoitajiksi pitäisi opiskella vain niiden, joille raha ei ole niin tärkeää?

Kaikesta työstä ei tarvitse maksaa huippupalkkaa, kannattaa hoitajien muistaa se. Hoitotyö on ns tuottamatonta työtä vientialoihin verrattuna. Hoitajan palkalla pärjää hyvin kun jättää turhuudet ostamatta.

Teen lähihoitajan työtä täydellä työajalla ja saan lisäksi asumistukea. Onko järkeä vai ei? Sitä paitsi on turha itkeä hoitajapulaa, jos työstä ei olla valmiita maksamaan palkkaa. Suomen olosuhteissa tarvitsee kunnon asunnon ja vaatteet, joiden maksamiseksi tarvitaan rahaa. Vai onko jättää asuntoni maksamatta, koska raha ei ole minulle tärkeää?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Valtion pitää säästää, jotta voidaan lapioida lisää rahaa finanssikeinottelijoille veroparatiiseihin.

Kyllä. Valtion pitää säästää, jotta voidaan lapioida lisää rahaa hoitajille hoitajien elintason nostamiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Kutsumusammatti kirjoitti:

Mä en ymmärrä miksi pitää opiskella hoitajaksi, jos ei kuitenkaan tykkää siitä että hoitajalle maksetaan hoitajan palkkaa?

Eikös hoitajiksi pitäisi opiskella vain niiden, joille raha ei ole niin tärkeää?

Kaikesta työstä ei tarvitse maksaa huippupalkkaa, kannattaa hoitajien muistaa se. Hoitotyö on ns tuottamatonta työtä vientialoihin verrattuna. Hoitajan palkalla pärjää hyvin kun jättää turhuudet ostamatta.

Tuottaahan se terveyttä ja sairaanhoitoa voi pitää myös tuottamisena. Monelta kysyttäessä terveys on melkein tärkein asia elämässä, rahaa, tavaraa jne. tärkeämpää. Esim. mielenterveyden menettäessään voi jopa tappaa itsensä, harva tappaa itseään jos menettää esim. televisionsa tai edes autoaan, osa haluaa jatkaa elämäänsä vaikka ei olisi enää edes asuntoa jonka olisi menettänyt. Rakennusalaa pidetään tuottavana, jopa vaikka kartonkitehdasta, vaikka ei me pahvilaatikot nyt niin kovin tärkeitä ole verrattuna terveyteen. Myöskään pelkästään viennistä ei kaikki valtiot elä asukkaineen, maailmassa on paljon maita jotka tuovat enemmän kuin vievät ja sisämarkkinat ovat osalle valtiosta, tulevaisuudessa mukaan lukien Suomi niitä tärkeimpiä, jo nyt Suomelle sisämarkkinat ovat merkittävämmät kuin vienti ja tuonti. Taloudessa esim. bruttokansantuotteessa lasketaan sekä tavarat että palvelut molemmat ja palvelujen tuotanto on Suomessakin jo tavaran tuotanto merkittävämpi osa taloutta, palvelut maksavat rahaa samalla lailla kuin tavara ja palvelualoilla yksityisellä puolella on palkka monella alalla parempi kuin tavaratehtaissa, esim. tietotekniikan alalla on palvelun tuotanto merkittävämmässä osassa kuin sen tavaran. Tietoteknisiä palveluina lasketaan ohjelmien tuottaminen, joka on aineetonta ihmistyötä, tavaraan taas esim. tabletit ja läppärit, toki myös älypuhelimet, joilla ei tee niilläkään mitään ilman käyttöjärjestelmää, Internetiä ja sovelluksia.

Kiinassa tuotetaan tavaraa paljon, ja vienti on suuri, mutta sielläkin on palvelujen tuotanto sisämarkkinoille tärkeää. Koska Suomessa on sosialismin hengessä 70-luvun alussa Itä-Saksast kopioitu tervydenhuoltojärjestslmä julkisena tuotantona verovaroin on toki terveydenhoidon alalla palkkojen sääntely tarkkaa eikä mene markkinaehtoisesti, kaikki kansalaiset ovat ikään kuin yhteisesti kansallisesti vakuutettu ja kaikkien on pakko maksaa vakuutusmaksu veroina. Kaatuessasi kotona portaissa pimeässä vaikka unenpöpperössä mennessäsi vessaan tai vaikka jos olet nukahtanut sohvalle alakertaan ja mennessäsi yläkertaan makuuhuonetta kohden ja kaatuessasi lyödessäsi pääsi pääset pienellä omavastuulla yöllä klo 3 ambulanssilla vaikka 100km Töölöön yliopistolliseen sairaalaan neurokirurgian tehovalvontaan neurokirurgin arvioon pään kuvauksineen jos on pienempikin aivoverenvuoto tapaturman seurauksena ja vaikka leikkaus tarvittaisiin on hoito maailman parasta luokkaa maailman parhaiden neurokirurgien antamana. Tuottaako se sitten mitään jos paranet työkykyiseksi perheen isäksi takaisin vai oletko imbesilli toiseen raajojen osalta halvaantunut vaiko et vai onko se arvokkaampaa ja tuottavampaa jos kartonkitehdas tekee pahvia maailmalle vietäväksi, sitä voi jokainen miettiä. Toki tuossa on kyse erikoislääkäreiden tuottamasta asiasta ja palkat heillä julkisellakin puolella toki OK. Mutta maksaisi omakotitalon verran yksityisesti maksaessa tuo hoito, kun nyt saat ehkä 500€ sairaalaskun hoidosta Suomessa.

Viime lamataantuma alkoi Sari-sairaanhoitajien korotuksesta.

Joko taas?

Vierailija kirjoitti:

Viime lamataantuma alkoi Sari-sairaanhoitajien korotuksesta.

Joko taas?

Kyllä se taantuma alkoi globaalista talouskriisistä. Finanssikriisi 2007–2009 oli maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Kriisi sai alkunsa Yhdysvalloista, jossa syynä olivat keskuspankin pitkään ylläpitämä matala korkotaso, maksukyvyttömien asiakkaiden holtiton asuntoluototus liittovaltion painostuksesta, asuntolainoille vuonna 1997 säädetyt veroedut, rahoituslaitosten valtava riskihalukkuus ja monikymmenkertaisella velkavivulla sijoittaminen, laajaksi paisuneen johdannaiskaupan läpinäkymättömyys, pankkivalvonnan vakavat puutteet ja lainsäädännön porsaanreiät.

Asuntolainojen arvopaperistaminen otettiin alun perin käyttöön Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Sitten asuntoluotot arvopaperistettiin tekemällä niistä edelleenmyytäviä, nimellisarvoltaan monikymmenkertaisia johdannaisia kansainvälisille markkinoille. Yhdysvaltojen asuntomarkkinabuumissa maan pankit arvopaperistivat laajamittaisesti taseissaan olevia asuntolainoja, erityisesti niin sanottuja subprime-lainoja, asuntovelkavakuudellisiksi arvopapereiksi (Mortgage-Backed Security, MBS). Nämä MBS-tuotteet olivat tuottorakenteeltaan joukkovelkakirjojen kaltaisia johdannaisia, jotka edustivat vaadetta tietyn asuntolainamassan tuottamaan kassavirtaan.

Liittovaltio piti korot erityisen matalina, mikä nosti asuntojen ja osakkeiden hintoja. Valtio myös painosti pankit lainaamaan erityisen paljon vähävaraisimmille ihmisille. Lisäksi puolivaltiolliset Freddie Mac ja Fannie Mae takasivat tai ostivat puolet asuntolainoista. Syntyi asuntokupla, hinnat paisuivat keinotekoisen korkeiksi. Vuonna 1997 säädetyt asuntolainojen veroedut paisuttivat kuplaa. tuhansien miljardien arvoisessa johdannaiskaupassa sijoittajat pelasivat liian suurella velalla ja valtavilla riskeillä, joiden määrästä ei ollut likimääräistäkään tietoa. Pankit siirsivät luottoriskiä eteenpäin investointipankeille, jotka muodostivat asuntolainoista johdannaisia myydäkseen niitä eteenpäin sijoittajille. Hyvätuottoiset arvopaperit saivat yleensä luottoluokituslaitoksilta parhaat arvosanat, joten varovaisimmatkin sijoittajat, kuten eläkesäätiöt, innostuivat ostamaan niitä. Niinpä vuosikymmenen puolivälissä asuntoluottojohdannaisten kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti: niiden osuus amerikkalaisista joukkovelkamarkkinoista oli jo neljännes ja ylitti 4500 miljardin dollarin arvollaan jopa Yhdysvaltain valtion velkakirjasijoitusten määrän 2007. Subrime-kriisi muuttui valtavaksi finanssikriisiksi, kun asuntolainapankkien luottotappiot alkoivat kertautua lainoista muodostettuihin, nimellisarvoltaan monikymmenkertaisiin johdannaisiin. Pankeille itselleenkin selvisi vasta useiden kuukausien mittaan, minkälaisia tappioita niille alkoi muodostua, mikä vähensi markkinoiden luottamusta entisestään.

Riskin lauetessa tiedon puutteesta johtunut epävarmuus aiheutti paniikkia, joka pahensi jatkuvasti syöksykierrettä. Osakkeiden kurssilasku alkoi monissa maailman suurissa pörsseissä touko-kesäkuussa 2008 ja kulminoitui voimakkaaseen romahdukseen Yhdysvaltain New Yorkin Wall Streetin pörsseissä maanantai-iltana 29.9.2008. Välitön syy tähän oli talouden elvytysehdotuksen kaatuminen kongressissa.

Talouden elvytyslaki kaatui kongressissa ja Kaukoidässä oli tapahtunut romahdus. Maanantaina 29. syyskuuta S&P 500 -indeksi putosi 9 %, ja Dow Jonesin teollisuusindeksi romahti melkein 778 pistettä eli 6,98 %. Talouskriisi levisi Eurooppaan, ja muun muassa Islannissa valtio otti pankkeja haltuunsa.