Syntyvyyden laskun tekosyyt
Ylen uutisissa kerrottiin juuri, miten Norjassa ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo 29,5 vuoteen ja lapsia syntyy historiallisen vähän. Tämä siitäkin huolimatta, että Norja on rikas maa, lapsilisät ovat hyvät, talous kasvaa ja työllisyys on hyvä.
Suomessa naiset perustelevat alhaista syntyvyyttä tulevaisuuden ja talouden epävarmuudella ja ratkaisuksi ehdotetaan tukien parantamista. Minä suvaitsen epäillä, että syyt ovat jossain muussa. Etenkin kun moni vauvakuumeinen on valmis romuttamaan taloutensa kalliissa lapsettomuushoidoissa.
Kyse on siis enemmän jostain muusta kuin rahasta. Sopivan kumppanin puutteesta tai jostain muusta syystä. Mielipiteitä?
Kommentit (348)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki syyttävät pelkästään naisia tämän asian suhteen? Onko kaikilla miehillä muka joku vauvakuume Suomessa?
Miehillä ei ole koskaan ollut vauvakuumetta ja nyt sitä ei ole enää naisillakaan.
Nykyään vauvanhoitovastuuta yritetään puoliväkisin työntää miehille, joiden tunnerepertuaariin vauvakuume ei kuulu. Normaali mies reagoi ryhtymällä vapaaehtoisesti lapsettomaksi.
Niin ajatella! Ennen miehiltä vaadittiin vain se alulle laittamisen "vaiva" mutta nyt kehtaavat vaatia, että pitäisi vielä hoitaakin sitä tulokasta. Ei saatana, että miehiltä vaaditaan liikaa. Ei ihme, että lapsenteko halut on miehilta kadonneet!
Ennen miehiltä vaadittiin kovaa työntekoa, vastuunottoa taloudesta, mihin terve mies on helppo motivoida. Nyt yritetään vaatia vaipanvaihtoa, joka ei luonnistu. Siksi länsimainen sivilisaatio on tullut tiensä päähän.
Naapurimaista löytyy just tuollaisia naisia. Työläs työläinen saa luvan mennä etsimään omaansa.
Vain naiset kykenevät synntttämään.
Miten asiat pitäisi muuttua että naiset synnyttäisivät enemmän lapsia?
Syitä vain ihmiset etsii tähän "ongelmaan" mutta kukaan ei ole vielä ehdottanut mitään toimenpidettä miten syntyvyys saataisiin nostettua ylös.
Pohjoismaissa missään maassa syntyvyyttä ei ole saatu nostettua vaikka tukia on yhteiskunnan taholta on korotettu, jokaisen pohjoismaan syntyvyys on aaltoillut 1,4-1,8 välillä jo vuosia.
Ruotsissa syntyvyys on korkea koska sinne on muuttanut paljon ihmisiä niistä maista missä perinteisesti nainen synnyttää lapsia tosi paljon, kantaruotsalaisen hedelmällisyysluku on noin 1,55.
Ja mikä huomioitavaa niin jokaisessa pohjoismaassa syntyvyys on laskenut tässä 10 vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on tavoitetilaan pääsystä. Naiset haluttiin työelämään, joka vaatii pitkää kouluttautumista. Samaan aikaan hedonismia ja promiskuiteetti lanseerattiin elämän de factoksi. Lapsia ei tarvitse tehdä vanhuuden varalle siten kuin ennen (toisin kuin kehittyvissä maissa).
On todella tyhmää lähteä etsimään syitä ihmisistä, jotka ovat aivopesty itsekeskeiseen ja nautinnon maksimoivaan maailmaan.
Ei se ole aivopesua. Näin 46-v stereotyyppisenä keskiluokkaisena perhefaijana voin sanoa ihan hyvällä omatunnolla ettei tässä touhussa ole sitten mitään järkeä. Tasan ainoa rooli olla mahdollistajaresurssi eikä mitään muuta, niin perhekoossa kuin isommassakin mittakaavassa oikeasti tuottavana veronmaksajana ja mitään ei saa takaisinpäin.
Sen takia en ihmettele yhtään että viesti alkaa mennä perille ja "pitäkää tunkkinne"-asenne leviää.
Joo, oikeassa olet. Minun syyni on ei huvita. Tai ei huvittanut, olen jo vaihdevuosissa. Ihana elää vapaassa pohjoismaassa, jossa arvoani ei mitata lasten määrällä.
Mites muilla?
113, mä olen sua vaivaiset 5 vuotta vanhempi nainen, kasvanut samankokoisessa käpylässä ja aivan vieraalta kuulostaa nuo sun naisia jakavat bilepiirit. Teineinä käytiin kyllä kotibileissä, hengattiin kaupungilla, lukion jälkeen lähdettiin kuka minnekin opintojen ja töiden perässä. Kumppani löytyi monelle jommastakummasta, osalle baarista ja osalle netistä. Ihan normaalisti, niin että kaksi ihmistä on kiinnostunut toisistaan.
Ei syntyvyys ole laskenut jotenkin sairaalloisen alhaiselle tasolle. Aiemmin syntyvyys oli sairaalloisen korkealla tasolla. Nyt syntyvyys on laskenut normaalille tasolle.
Nyt ei ole ongelmaa. Aiemmin oli ongelma. Nyt se ongelma on korjaantunut.
Ihmiset vain ovat idiootteja ja tottuvat ongelmiin ja luulevat ongelmien olevan hyvä normaalitila. Ihmiset ajattelevat että "aiemmin oli paremmin" vain koska he olivat tottuneet siihen miten karmeasti asiat aiemmin olivat eivätkä tienneet mistään muusta, eivät koskaan tulleet ajatelleeksi että asiat olivat silloin aivan pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Minun nuoruudessa 80-90-luvuilla jouduttiin ottamaan vastuuta jo melko nuoresta iästä lähtien. Ei ollut somea eikä muuta ja sitä sosiaalisuutta piti hakea livenä. Ihmiset liikkui enemmän ja näki enemmän. Lisäksi sinkkuutta tai velaa katsottiin vähän kieroon vielä tuolloin. Oli ns. ryhmäpainetta enemmän ja muistan itsekin ajatelleeni joskus, että voisin elää ilmankin, mutta kai se on tehtävä. Sitä pidettiin jotenkin itsestään selvyytenä, että joku päivä minustakin tulee äiti, halusin tai en. Nykypäivänä vela ja sinkkuus ewi ole mitään. Lisäksi esim. aikusten lasteni luokkatovereista lähes kaikki vanhemmat ovat eronneet. Siinä on sitten oikein hyvä malli sille nykyajan somekolttuurilaisten nähtäväksi. Itsekkyys ja vastuuttomuuden puute tekee ihmisistä veloja, ei niinkään raha, koska tunnen njuorisoa, jotka ovat jo nyt minimalisteja, eivätkä arvosta samalla tavalla rahaa, kuten monet vanhemmat. Riittää, että pärjää ja siihen kuvioon ei lapset sovi.
Olen samaa ikäluokkaa ja olin jo tuolloin vakaasti vela, ja toin sen myös ilmi. Siinä olet oikeassa, että se oli poikkeavaa ja siitä sai kyllä kuulla mm. vanhemmilta ihmisiltä. Itse onnekseni lähinnä sellaista huvittunutta "no odotahan kun aikaa kuluu..". Mieleni ei muuttunut ja on ollut ilo huomata, että nykypäivänä myös velat hyväksytään "kunnon ihmisten joukkoon".
Omat vanhempani eivät eronneet mutta todella monen muun kyllä, en itse usko tämän vaikuttavan asiaan. Suomessa voi tehdä lapsia, tuli ero tai ei, tai vaikka ihan ilman pysyvää suhdetta. Sitä ei tuomita, eikä siitä joudu ikuiseen köyhyyteen ja kurjuuteen.
En myöskään näe somea pahana juttuna, päinvastoin se on avartanut monen pikkukaupunkilaisen nuoren elämää ja tuonut sosiaalisia verkkoja yksinäisille.
Vierailija kirjoitti:
Ei syntyvyys ole laskenut jotenkin sairaalloisen alhaiselle tasolle. Aiemmin syntyvyys oli sairaalloisen korkealla tasolla. Nyt syntyvyys on laskenut normaalille tasolle.
Nyt ei ole ongelmaa. Aiemmin oli ongelma. Nyt se ongelma on korjaantunut.
Ihmiset vain ovat idiootteja ja tottuvat ongelmiin ja luulevat ongelmien olevan hyvä normaalitila. Ihmiset ajattelevat että "aiemmin oli paremmin" vain koska he olivat tottuneet siihen miten karmeasti asiat aiemmin olivat eivätkä tienneet mistään muusta, eivät koskaan tulleet ajatelleeksi että asiat olivat silloin aivan pielessä.
Aamen!
naukumista ja nassuttamista kirjoitti:
Valitettavasti tässä maailmassa nämä alfaurokset näyttävät paikkansa, eivätkä he kaihda väkivaltaa näissä toimissaan.
Nalle Wahlroosin mukaan kyse on vahvimpien yksilöiden selviytymisestä, Henry lässykän mukaan nämät psykopaatit ovat ylemmän tason miehiä ja poliittinen oikeisto tähän vedoten yhdessä vauvapalstan feministien kanssa vaatii miehiä kehittämään itseään enemmän psykopaattiseen suuntaan naisia saadakseen. Minun kaltaiset miehet ovat kuulemma luusereita ja meillä on paskemmat geenit. Wahlroosia ja seksuaalirikollisia pitäis palvoa paremman perimän omaavina jumalina.
Yhteenvetona sanoisin, että yhdessä nämä ongelmat pariutumisessa, sekä naisten koulutus- ja urakeskeisyys, sekä työn ja etenkin vaikituisen työn saannin vaikeus nuorille ihmisille niin miehille, kuin naisillekin ovat vaikeuttamassa tätä uusien lasten tuloa.
Toisaalta taas päihdeongelmaiset ja luonnehäiriöiset tuntuvat lisääntyvän nykypäivänä erittäin hyvin. Näille ei ole mikään ongelma, että seitsemän lasta lilluu lattialla oksennuksessa heroiinipiikkien seassa, eikä isien nimiä tiedetä.
Itse tiedän yhden sosiopaattimiehen, joka tehtailee lapsia täysin vastuuttomasti sinne sun tänne. Mies on ollut väkivaltainen jopa vauvoja kohtaan ja sossut antavat silti lapset miehen hoitoon... miehellä, kun on hyvä välit paikkakuntansa sossuihin.
Miten mä olen onnistunut pariutumaan itä-eurooppalaisen naisen kanssa? Olen tavallinen, juon viikottain vain yhden oluen, tupakoimaton eikä mulla ole lapsia edes niitä lehtolapsia. Ainoa mitä maksan hänelle on ulkona syömiset vielä kun asumme eri maissa. Tänne muuttaessaan autan (totta kai) elinkustannuksissa siihen asti kunnes löytää opiskelu-/työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Tukia on enemmän kuin koskaan, neuvoloita ynnä muuta. Ruokaa, vettä ja vaippoja. Naiset eivät uskalla tehdä lapsia koska miehistä ei voi olla satavarma onko heistä isiksi. Rahasta ei ole kyse.
90% ei ole vastuullisiksi, perheestään huoltapitäviksi perheenisiksi. Sen takia minäkään en uskalla lapsia tehdä, en halua päätyä yksinhuoltajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukia on enemmän kuin koskaan, neuvoloita ynnä muuta. Ruokaa, vettä ja vaippoja. Naiset eivät uskalla tehdä lapsia koska miehistä ei voi olla satavarma onko heistä isiksi. Rahasta ei ole kyse.
90% ei ole vastuullisiksi, perheestään huoltapitäviksi perheenisiksi. Sen takia minäkään en uskalla lapsia tehdä, en halua päätyä yksinhuoltajaksi.
Mä väittäisin, että tuo sinun 90% on todennäköisemmin joku 20%, mutta kun ette te naiset edes näe muuta, kuin ne päihdeongelmaiset ja persoonallisuushäiriöiset miehet...
Vai onkos tää nyt niin, että sinun mielestä ne 90%, jotka eivät ole persoonallisuushäiriöisiä, eivät sovi isiksi...
Aika harhaista settiä moiset piirit ja naisten jakamiset. Olen 80 -90 -lukujen nuori. Ihmiset alkoivat seurustelemaan eri aikoihin. Peruskoulussa seurustelivat yleensä kiltit tytöt ja kiltit pojat, keskenään. Huonommista oloista tulevat tytöt pyörivät hieman iäkkäämpien poikien kanssa. Suurin osa löysi vasta kahdenkympin ylitettyään parin. Näitä löytyi silloin opiskeluista, opiskeljariennoista tai ihan vaan baareista. Nykyisin baarien tilalla lienee netti. Pääsääntöisesti kaikki seukkasivat 20+ pl. täysin mielenterveysongelmaiset. Nykyisin olemme 40+ ja toisella kierroksella, kuka jäi välissä leskeksi, toinen erosi.
naukumista ja nassuttamista kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
113, mä olen sua vaivaiset 5 vuotta vanhempi nainen, kasvanut samankokoisessa käpylässä ja aivan vieraalta kuulostaa nuo sun naisia jakavat bilepiirit. Teineinä käytiin kyllä kotibileissä, hengattiin kaupungilla, lukion jälkeen lähdettiin kuka minnekin opintojen ja töiden perässä. Kumppani löytyi monelle jommastakummasta, osalle baarista ja osalle netistä. Ihan normaalisti, niin että kaksi ihmistä on kiinnostunut toisistaan.
Tässä kotikaupungissani asuu rapia 300 000 ihmistä, mutta kyseisellä mainitsemallani alueella asuu noin 50 000.
Aika moni mies on täällä jäänyt tyhjin käsin ja joillekin harvoille miehille tuntuu naisia riittävän. Tasan ei käy onnen lahjat.
Yleisesti ottaen tuntuisi siltä, että psykopaattisten, sosiopaattisten ja narsististen miesten osuus parisuhdemarkkinoilla on korostunut, kun muunlaisten miesten osuus on heikentynyt. Nämä psykopaattiset, sosiopaattiset ja narsistiset miehet saavat vielä aiempaakin enemmän naisia ja he siittävät nykyään jo yli puolet lapsista.
Täytynee siis vältellä pk-seutua. Täällä 240 000 asukkaan kaupungissa lapset syntyvät enimmäkseen ihan tavallisille ihmisille, ja pitäisin hyvin erikoisena, jos puolet Prismassa hedelmäkoreja kanniskelevista nuorista isistä olisi psykopaatteja, sosiopaatteja tai narsisteja. Tässä iässä lähipiirissä on enää yksi vauvaperhe, jonka isä on oikein mukava mies hänkin, vanha ystävä. Eikä tuollaisia jakelubileporukoita taida olla nuoremmillakaan, mitä olen oman nuoren aikuisen elämää katsellut.
AP:n omasta linkistä: "Suurin osa haluaa saada ensin ammatin tai tutkinnon ja asettua aloilleen. Ensiasunnon ostaminen on kallista.
– Siinä vaiheessa ikää on helposti yli 30 vuotta, Kristensen miettii."
Eli taloudella todellakin on sielläkin merkitystä. Norja on Euroopan kallein maa mitä elinkustannuksiin tulee.
Tilastonkkari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastonikkari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukia on enemmän kuin koskaan, neuvoloita ynnä muuta. Ruokaa, vettä ja vaippoja. Naiset eivät uskalla tehdä lapsia koska miehistä ei voi olla satavarma onko heistä isiksi. Rahasta ei ole kyse.
Perheiden realiset tuet sekä tulot ovat laskeneet 90-luvun alusta alkaen. Ihmisillä ei enää ole varaa lapsiin.
Tilastokeskus väittää, että ihmisten keskimääräinen ostovoima on parantunut vuodesta 1990 lähtien 56%. Tukien realinen taso on hieman pudonnut, mutta silti lapsiperheidenkin ostovoima on puolitoistakertainen verrattuna 30 vuoden takaiseen.
Tilastot ja tarkoitushakuinen propaganda ei oikein kohtaa. Kumpaa uskot?
-Tuossa ei ole mitään perää, mm. lapsilisän ostovoima on laskenut 2000-luvulla 40%.
-Tutkimusten mukaan suurin syy suomalaisen tipahtamiseen höyhyysrajan alle on lapsen tekeminen, ylivoimaisesti yleisin syy.
-Minä saan tällä hetkellä 480euroa/kk työmarkkinatukea, sen lisäksi lapsilisät 199e, mutta ei euroakaan muuta mistään, 2 lasta.
V
Onko sinuulla jotain linkkiä mielipiteesi tueksi?
Ps. Monessa lapsiperheessäkin vähintään toinen vanhempi käy töissä. Muuten tuo jää pelkän mielipiteen (vähäiseen) arvoon.
Työttömän yksinhuoltajan tulosaso ei 90-luvullakaan ollut kummoin tosin kuin luulet.
Tiedätkö mitä tarkoittaa ostovoima?
Nämä ei ole tekosyitä vaan omia mielipiteitä tähän asiaan liittyen.
-sinkkujen määrä kasvaa vuosi vuodelta
-parisuhteet ei ole kovinkaan kestäviä nykyään
-korkea ensisynnyttäjien ikä koska pitää opiskella ,etsiä kumppani,työpaikka pitää etsiä, asunto pitää etsiä... jne
-nuorten ihmisten pätkätyöt sekä alhainen ostovoima
-nykyään ihmisillä on kaikkea muuta mielekkäämpää tekemistä kuin parisuhde ja/tai perheen perustaminen
-vapaus valita haluaako lapsia, palstalla tuntuu olevan ainakin tosi paljon niitä ketkä ei halua lapsia
Ja kuten todettu tämä ei ole vain suomen "ongelma" vaan oikeastaan lähes jokaisen länsimaan "ongelma" sekä osassa aasiaa.
Jollain on täällä harhat päällä. Itse olen pariutunut -80-luvun lopulla. Mitään bilerinkejä ei näkynyt. Muutin Helsinkiin opiskelemaan. Tapasin toiselta puolelta Suomea tulleen opiskelijanuorukaisen fysiikan laskareissa. Laskettiin yhdessä tarpeeksi kauan ja mentiin 20 v naimisiin. Näin teki kaikki muutkin tuttavapiirissä ja myös omat sisarukset. Sisarukseni tosin valkkasivat kumppaninsa jo ihan lukiosta ja ilman mitään bilerinkejä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kaikki me olemme edelleen naimisissa saman kumppanin kanssa ja kaikilla on se 2-3 lasta. Tämä oli se "normaali" tapa toimia.
Itse ajattelisin , että syntyvyys laskee koko tulevaisuus näyttää nykyisin epävarmalta. Monien työura on sirpaleinen ja myöskään parisuhteissa ihmiset eivät ole nykyisin niin sitoutuneita kuin ennen. Vaikka tuet olisi kuinka hyvät niin ei niillä muuta tee kuin juuri pysyy hengissä. Harva haluaa tehdä lapsia kun tulee itsekin juuri ja juuri toimeen. Toisaalta hyvintoimeentuleville se lapsi merkitsee huomattavaa elintason laskua ja vapauden menetystä. Vanhemmuudesta on tullut suoritus.
Mielestäni kyse on siitä, että nykyään oma elämä halutaan käyttää omaan itseen, harrastuksiin, uraan ja itsensä kehittämiseen. Näin kahden lapsen äitinä voin sanoa, että kyllähän se oma elämä on täysin jäissä vähintään vauvavuoden ajan. "Vauvan kanssa voi käydä missä tahansa, päikkäriaikaan voi tehdä töitä jne.", sanotaan. Mutta kun ei voi. Kun vauva on haastava, eikä viihdy vaunuissa tai turvaistuimessa eikä nuku kunnolla koskaan, niin sitä on jumissa kotona hänen kanssaan, kuunnellen loputonta kitinää saamatta koskaan itse levätä tai tehdä mitään. Jopa kotitöiden tekeminen on pitkälti mahdotonta. Sitä vain on, yrittää sietää elämää ja toivoo, että aika kuluisi nopeasti. Koko ajan ahdistaa ja stressaa. Sitä on kuin vankina omassa elämässään. Ymmärrän heitä, jotka eivät tahdo käyttää lyhyttä elämäänsä tällaiseen.
Itselleni oli jo 1980-luvulla selvää etten halua kuin yhden lapsen. Päätin, että yksi lapsi riittää ja nautin hänen lapsuudestaan täysillä. En tiedä, olisinko muuttanut mieltäni, jos mies olisi halunnut toisen ja tarjoutunut hoitamaan hänet kotona, mutta sellainen ei tullut hänelle kuuloonkaan,
Tuo oma lapseni on nyt yli kolmekymppinen eikä puolisoineen aio hankkia yhtään lasta, ja minusta se on täysin ok. En koe pienintäkään tarvetta tulla mummoksi enkä näe yhtään syytä, miksi lapsia pitäisi tehdä, jos niitä ei itse halua. Maapallolla riittää kyllä ihmisiä ja heidän joukossaan on niitäkin, jotka tähän kurjaan ilmastoon ovat halukkaita muuttamaan.
En ole lukenut ketjua, mutta äitini kun jaksaa tästä aiheesta jauhaa, niin totean vain aina, että vaikka yhteiskunta alkaisi maksamaan minulle tonnin siitä, että lisääntyisin, niin ei silti kiinnostaisi. En ole koskaan halunnut lapsia. Olen 29v, eli voi olla, että mieleni vielä muuttuu, mutta näillä näkymin niin selityksenä on yksinkertaisesti omalla kohdallani se, että en vain halua lapsia. Hallitus voi väsätä oikeasti ihan mitä tahansa kannustimia siihen maan ja taivaan väliltä, mutta se ei sitä perussyytä muuta.
Jos nyt haluaisin lapsia, niin ei olisi taloudellisesti siihen varaa siltä osin, että haluaisin tarjota lapselleni sellaisen elämän, jossa lapsi voi olla onnellinen. En koe, että taloudellinen tilanteemme tällä hetkellä tulee sellainen olemaan vielä muutamaan vuoteen. Mutta tämäkin on sellainen asia, että JOS nyt haluaisimme lapsen mieheni kanssa, niin kyllä sen tekisi ja järjestäisi taloudellisenkin puolen niin. Suomi on kuitenkin yksi parhaita maita hankkia lapsia, koska yhteiskunta tukee sitä.