Lue keskustelun säännöt.
Emme pärjää enää lapsen kanssa, muttei saada apua.
16.12.2019 |
Kyse 6v lapsesta, jonka kanssa elämä ollut haastavaa siitä 2v lähtien, mutta käytös ollut todella hurjaa nyt 5v lähtien. Poika on käynyt hoidossa, vapaa-ajalla on virikkeitä, nykyään harrastuksia, kavereita ja tietenkin aikaa perheen kanssa.
Olemme miehen kanssa ihan poikki tämän lapsen kanssa, muut lapsemme eivät ole tällaisia. Apua haettu, meille sanottu lapsella olevan todennäköisesti adhd, mutta koska eskarissa vielä mennyt ihan ok häntä ei tutkita. Pelkään, että varmaan kohta eroamme, koska pojan käytös saa koki perheen murenemaan.
Pojan kanssa on keskusteltu, miten tietyissä tilanteissa voi toimia kun eism suututtaa. Mutta lapsi ei osaa toimia niin eikä häneen saa enää kontaktia kun suuttuu. Raivari alkaa heti jostain mikä ei mennyt miten halusi, siitä seuraa tavaroiden heittelyä aikaisia päin, lyömistä, potkimista, kun pitää kiinni sylkee ja puree. Kun päästää irti jatkaa jne. Ei toimi mitkään vakavana kieltämiset. Joko pidettävä kiinni tai mentävä itse pakoon vessaan, johon nyt ei todellakaan lähdetä. Myös pienemmät aisörukset pelkäävät ja itkevät kun toinen raivoaa.
Kaikki on vaikeaa aamusta iltaan. Ei syö mitään, paitsi leipää. Ei ole omatoiminen. Joka asiaan vänkää vastaan. Lähtö tilanteet vieläkin vaikeita, usein myöhästytään raivareiden takia. Lapsella on sellaiset kuva jutut mistä voi katsoa mitä tapahtuu, joskus niistä apua. Puhuu aina huutamalla vaikka olisi hiljaista ja toinen istuu vieressä, unohtaa tavarat kaikkialle eikä muista mitä esim tehty eskarissa samana päivänä.
Lapsi on niin energinen, ettei ole väsynyt iltaisin, vaikkei nuku edes päiväunia. Nyt illat mennytkin siihen, että kun pienemmät sisarukset laitetaan nukkumaan tämä kailottaa täällä jatkuvasti, alkaa härnäämään eli juoskee huoneeseen missä nukutetaan toisia, nauraa ja tekee kaikensa ettei tosiry nukahda tai heräävät. Kun vanhempi sitten puuttuu tähän alkaa taas nämä raivarit huudon kera mistä kirjoitin. Nyt joka kerta käynyt nin että toiset lapset herää. Tämä yksi menee sitten vihdoin ja viimein unta saatuaan 11 aikaan unille, me joudumme valvomaan taaperoiden kanssa esim 12 tai 1 asti yöllä kun heitä ei saa heti takaisin nukkumaan. Herätään taas aamulla 6 ja ollaan ihan poikki kaikki.
Meillä on aina ollut säännölliset rytmit, ulkoillaan, tehdään yhdessä juttuja, mutta mikään ei riitä. Olen niin väsynyt ja ahdistunut itsekin jo, mietin miten tästä helvetistä pääsee pois. Meille on vain hoettu apua hakiessa, että pitkällä tähtäimellä näkee kasvatuksen tuloksen ja ihan oikein ollaan kasvatettu. Vaan mikä on se pitkä tähtäin? Nyt 2v putkeen tuota käytöstä, alkaa meidän voimat olla lopussa. Kun eläisi saman päivän lapsen kanssa joka ei opi mitään ja toistaa samat jutut päivästä toiseen, kerran itse saanut jopa mustan silmän tämän raivareiden takia.
Anteeksi sekalainen teksti, tätä kirjoitan taas ihan poikki kun viime yö valvottu ja unta taas sellaiset reilu 4h. En jaksa enää!
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Mä en millään ymmärrä miten pystyy käyttäytymään eskarissa ns. Normaalisti ja aiemmin hoidossa. Tuskin on siis mitään virallista diagnoosia tulossa. En usko, että lapsi pystyy esittämään vuodesta toiseen hoidossa, mutta esim isovanhemmilla ei pysty olemaan lyömättä ja hepuloimatta. Ottaisin yhteyttä jonnekin perheneuvolaan ja kertoisin siellä täysin rehellisesti asioista. Ei tietenkään lapsen kuullen, mutta siellä hänkin voisi kertoa miltä hänestä tuntuu eskarissa, kotona jne. Voi olla, että teette jotain mikä saa lapsen käyttäytymään huonosti. Ei välttämättä mikään iso juttu, lapset kun reagoi tosi vahvasti kaikkeen.
Mä ymmärrän oikein hyvin. Mun molemmat lapset tsemppaavat aivan tosi paljon hoidossa. Ovat siis ihan normaalin rajoissa, mutta esim. nuorempi lapseni on melko vilkas, ja hän sai varsinkin pienempänä tosi voimakkaita raivareta ja häippäili omille teilleen. Päiväkodin työntekijät katsoivat mua hyvin epäuskoisena, kun kerroin lapsen edesottamuksista. Lapsi on päiväkodissa varsinainen kultapoika, mitä hän toki kotonakin on, mutta sen lisäksi hänellä on toinenkin puoli, joka ilmenee mm. suorana huutona.
Se, että tsemppaa tosi paljon koulussa, eskarissa, päiväkodissa, voi vain kiihdyttää niitä raivareita, kun sen olon, jonka raivari aiheuttaa, pitää päästä jossain vaiheessa ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jotkut ehdotti tuota kuvaamista. On käynyt mielessä, mutta entiedä missä välissä ehtii."
Oletko aina yksin kotona kun lapsi riehuu?
Lisäisin vielä, että selkeät ja muuttumattomat rajat on kaikissa lapsiperheissä tarpeen, mutta erityslasten perheissä erityisen tarpeellisia. Älä pelkää olla tiukka sääntöjen kanssa. Normaalista jämäkkyydestä lapsi ei mene rikki, ja varsinkin teillä lapsi tarvitsee sääntöjä ja turvaa.
Vierailija kirjoitti:
Rangaistukset eivät ole riittäviä. Pelkkä lässytys ei toimi. Jos jo sukkulamadot osaavat muuttaa käytöstään sanktioiden mukaan, osaavat myös ihmiset.
Jos autismikirjoa suhteettoman kovat rangaistukset helposti vaan lisää uhmaa. Itse toivoin lapsena että veljeni olisi voitu lukita johonkin laitokseen...
T: aspergerin sisko
Et siis nae mitään syytä tuohon käytökseen? Kotona on aivan kuin täydellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
- Lapsi suuttuu lautapelistä = Hänen kanssaan ei pelata kunnes on vähän kasvanut ja uusi kokeilu aikaisintaan kuukauden kuluttua.
- Lapsi kiukkua niin ettei ehditä pulkkamäkeen = Sanotaan ajoissa milloin pitää olla ulkona tai lapsi jää sitten kotiin kun muut menevät.
- Lapsi häiriköi pikkusisarusten nukutusta = saa itse jäädä laulamaan tai kertomaan satua kunnes nukahtavat. Häirikkö ei mene nukkumaan vaan valvoo kuten muutkin ja nukkumaan vasta sisarusten nukahdettua.
- Lapsi käyttäytyy huonosti esim. Saa raivareita ja käy käsiksi = menettää karkit, menettää esim. oikeuden harrastaa sillä viikolla.
- Lapsi ei syö = ravintoterapeutille, mutta jos ei ruoka kannustuksesta huolimatta maistu niin jääköön nälkäiseksi.
- Lapsi käy käsiksi= saa kerran kunnolla piiskaa ja toistuva uhkaus, että toistetaan tarvittaessa.
Meinaatko ihan oikeasti, että raivoava ja häiriköivä lapsi saadaan rakentavasti laulamaan ja satuilemaan pikkusisaruksille?
Lapsen pahoinpiteleminen on rikos. Ja huomaa, että alle 18-vuotiaaseen kohdistuva pahoinpitely ei ole edes lievänä asianomistajarikos, vaan aina virallisen syytteen alainen rikos.
Vierailija kirjoitti:
"Jotkut ehdotti tuota kuvaamista. On käynyt mielessä, mutta entiedä missä välissä ehtii."
Oletko aina yksin kotona kun lapsi riehuu?
En ole. Mutta lapsen raivarit ei ole mistään hiljaisesta päästä. Joss ellainen tulee ja pienemmät on nukkumassa he heräävät. Siinä on toinen pojan kanssa ja toinen yrittää rauhoittaa ja nukuttaa pienemmät uudelleen. Tai päivällä sama mutta toinen lohduttaa sisaruksia koska nämä itkevät peloissaan. Mutta kyllä joskus olen tietenkin yksin jos mies on töissä,eipä siinä auta kun hoitaa tilanne. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kyllä tarvitsee apua, ihan jo sisarustenkin hyvinvoinnin takia. Olen itse kasvanut perheessä jossa yhden perheenjäsenen raivarit ja niiden varominen rytmittivät arkea, koko perhe joutui hissuttelemaan tämän yhden ympärillä. Nyt kun lapsi on pieni niin pitäisi puuttua, murrosikäistä ei enää ihan tuosta vaan pidellä kiinni jos saa päähänsä paiskoa tavaroita tai käydä sisarusten päälle.
Kai sisaruksetkin saavat tarpeeksi henkilökohtaista huomiota vanhemmilta? Lapsesta voi olla turhauttavaa kun vanhemmat hössöttävät yhden sisaruksen ympärillä, vaikka tämä olisikin erityislapsi. Sisarusten välit eivät myöskään pääse kehittymään kovin normaaleiksi jos yksi on muiden mielestä aina se joka raivareilla yms "pilaa" kaiken kivan.Ymmärrän hyvin! Me ei olla lähdetty tuolle linjalle ja siksi varmasti vaikeaa onkin. Jos ei laitettaisi niitä rajoja, sääntöjä, annettaisiin tehdä kaikkea mitä haluaisi ja ei kiellettäisi mitään niin oishan pojan kanssa helpompaa varmasti.
Mutta joo, on se ikävä että noiden takia peruuntuu monet kivat jutut. Esim jos vapaapäivä ja suunniteltu että aamupalan jälkeen tehdään äkkiä lounas valmiiksi ja lähdetään sitten koko perheellä pulkkamäkeen, todennäköisesti menee siihen että pojan kanssa taistellaan se kaksi tuntia, todetaan ettei keretä enää mennä vaan syödään se lounas ja pienet menee päiväunille. Sitten seuraavaksi itketään ja huudetaan siitä kun ei lähdetä. Tai jos kaikki meneekin ok ja mennään porukalla pelaamaan jalkapalloa ulos se hauska pelihetki menee siihen että poika huutaa ja raivoaa, heittelee kenkiään yms kun joku nyt teki maalin ja hän ei jne. Sitten kun itse saat tarpeeksesi ja ilmoitat että peli lopetetaan, niin sitte taas itketään sitä eikä ymmärretä. Ap
Olisiko mahdollista tehdä niin, että jos isompi käyttäytyy noin, niin sitten jää/ viedään kotiin, jonne toinen aikuinen hänen kanssaan jää. Pienemmät pääsisivät sinne pulkkamäkeen tai tekemään muuta kivaa?
Peli heti poikki kun käyttäytyy rumasti, eikä pienempien lasten tulisi saada isomman käytöksestä ” rangaistusta”.
Kannatan ehdottomasti tätä! Pienempiä käy sääliksi (toki esikoistakin, mutta ei pikkusisarusten kuulu kärsiä hänen takiaan). Kaikkea ei ole pakko tehdä yhdessä perheenä. Meillä on 5v ikäero normilapsilla ja hyvin paljon ollaan jakauduttu 2+2 tyylillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et siis nae mitään syytä tuohon käytökseen? Kotona on aivan kuin täydellistä.
Ihan oikeasti en tiedä! Luuletko oikeasti, kun mekin joka ilta murehdit ja itket itsesi uneen ettei mieti mikä voisi mättää? Raivarit tulee ihan perusasioista. Esim nukkumaan meno aika ja lapsi sanoo että en tahdo nukkua vaan haluisin katsoa vaikka tv. No eihän me nyt silloin enää anneta katsoa tv vaan iltapuuhat ja sänkyyn. Tai puuhataan yhdessä jotain, kaikilla on mukavaa ja yhtäkkiä lapsella pimahtaa päässä, alkaa kiusaamaan muita ja kun kielletään / tulee rangaistus sitten seuraa tämä raivari ja taas mennään. Toki joskus mietin saako varmasti meitä huomiota tarpeeksi tai onko tylsistynyt, mutta taas vaikka olisi kuinka kivaa tekemistä ja aikaa vanhemman kanssa ilman muita ei ole mitään vaikutusta asiaan. :( ap
Minä kyllä ymmärrän. Meillä on vähän samanlainen 7v tyttö ja elämä on todella raskasta hänen kanssaan, kukaan ulkopuolinen ei tunnu ymmärtävän koska esim.koulussa on sitten ihan erilainen ja siellä menee hyvin. Jääkö teillä pojan yöunet tosi lyhyiksi jos vasta 23 aikaan käy nukkumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kokeillut heittäytymistä samalle tasolle? Vedät hirveet raivarit itkien potkien?
Kun muu ei auta meillä lapset hiljenee näin. Pokka täytyy vaan pitää.
Vierailija kirjoitti:
- Lapsi suuttuu lautapelistä = Hänen kanssaan ei pelata kunnes on vähän kasvanut ja uusi kokeilu aikaisintaan kuukauden kuluttua.
- Lapsi kiukkua niin ettei ehditä pulkkamäkeen = Sanotaan ajoissa milloin pitää olla ulkona tai lapsi jää sitten kotiin kun muut menevät.
- Lapsi häiriköi pikkusisarusten nukutusta = saa itse jäädä laulamaan tai kertomaan satua kunnes nukahtavat. Häirikkö ei mene nukkumaan vaan valvoo kuten muutkin ja nukkumaan vasta sisarusten nukahdettua.
- Lapsi käyttäytyy huonosti esim. Saa raivareita ja käy käsiksi = menettää karkit, menettää esim. oikeuden harrastaa sillä viikolla.
- Lapsi ei syö = ravintoterapeutille, mutta jos ei ruoka kannustuksesta huolimatta maistu niin jääköön nälkäiseksi.
- Lapsi käy käsiksi= saa kerran kunnolla piiskaa ja toistuva uhkaus, että toistetaan tarvittaessa.
Sen lisäksi, että yllä olevan kirjoittaja kehottaa laiminlyömään lapsen tarpeita ja rikkomaan Suomen lakia, vaikuttaa siltä ettei hän ole koskaan ollut edes tekemisissä kovin haastavan lapsen kanssa.
-Ei ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä vakuutus tai rahaa? Yksityiselle adhd turkimuksiin tai hakemaan lähete lastenpsykiatrian polille? Nopeampi reitti kuin odottaa perheneuvolan aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rangaistukset eivät ole riittäviä. Pelkkä lässytys ei toimi. Jos jo sukkulamadot osaavat muuttaa käytöstään sanktioiden mukaan, osaavat myös ihmiset.
Jos autismikirjoa suhteettoman kovat rangaistukset helposti vaan lisää uhmaa. Itse toivoin lapsena että veljeni olisi voitu lukita johonkin laitokseen...
T: aspergerin sisko
Hei, haluaisitko kertoa millaista teidän arki oli ja miten veljesi käyttäytyi? En tietenkään tässä nyt ala omaa lastani diagnosoimaan, mutta mielenkiinnosta kyselen. Pakko ei tietenkään ole kertoa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jotkut ehdotti tuota kuvaamista. On käynyt mielessä, mutta entiedä missä välissä ehtii."
Oletko aina yksin kotona kun lapsi riehuu?En ole. Mutta lapsen raivarit ei ole mistään hiljaisesta päästä. Joss ellainen tulee ja pienemmät on nukkumassa he heräävät. Siinä on toinen pojan kanssa ja toinen yrittää rauhoittaa ja nukuttaa pienemmät uudelleen. Tai päivällä sama mutta toinen lohduttaa sisaruksia koska nämä itkevät peloissaan. Mutta kyllä joskus olen tietenkin yksin jos mies on töissä,eipä siinä auta kun hoitaa tilanne. Ap
Jos raivareita tulee päivittäin niin, voisiko mummo tai vaari viettää päivää teidän kanssa auttaa kuvaamisessa, jos oikeesti hoitava taho ei ymmärrä miten ne raivarit menee.
Kauanko lapsi jaksaa raivota?
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän. Meillä on vähän samanlainen 7v tyttö ja elämä on todella raskasta hänen kanssaan, kukaan ulkopuolinen ei tunnu ymmärtävän koska esim.koulussa on sitten ihan erilainen ja siellä menee hyvin. Jääkö teillä pojan yöunet tosi lyhyiksi jos vasta 23 aikaan käy nukkumaan?
Lisään vielä että meillä lapsi kyllä nukahtaa illalla ajoissa, ja jos jostain syystä yöunet jäävät lyhyiksi, on käytös moninkerroin sitten pahempaa seuraavana päivänä.
En osaa auttaa mutta tukeni saat tilanteeseenne.
Mulle sanottiin, kun kerroin saman kuin sinä, että muuta omaa käytöstäsi, mutta apua ei saatu. Sanottiin että lapsi on normaali, ja että rutiinit on tärkeät, pitää ulkoilla tarpeeksi jne, eikä uskottu kun kerrottiin että rutiinit on kunnossa. Kuulemma kaikki lapset ovat pienenä tuollaisia, kyllä se siitä. Tämä johtui ehkä siitä että olin 19v saadessani lapseni. Mikä hieno ja ylevä syy evätä lapselta tuktimukset ja hoito! Että tätä lasta ei nyt auteta, koska rangaistaan sen äitiä kun teki niin nuorena lapsen.
No nyt lapsi on 20v, eikä mene hyvin todellakaan. Päihteitä ja ei mitään opiskeluja valmiina, saati työpaikkaa. Niin joo, ja tämä on minun vikani kun tein niin nuorena lapsen enkä osannut hoitaa :D
Jouduin muuttamaan toiselle paikkakunnalle kosoka en vain kestänyt asua paikassa jossa kaikki muistuttaa minun mokaamisestani. En saanut myöskään itse apua ennen kuin tällä uudella paikkakunnalla. On nimittäin aika traumatisoivaa hoitaa lasta jota ei auteta, ja katsoa hänen luisumistaan tuhon tielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Lapsi suuttuu lautapelistä = Hänen kanssaan ei pelata kunnes on vähän kasvanut ja uusi kokeilu aikaisintaan kuukauden kuluttua.
- Lapsi kiukkua niin ettei ehditä pulkkamäkeen = Sanotaan ajoissa milloin pitää olla ulkona tai lapsi jää sitten kotiin kun muut menevät.
- Lapsi häiriköi pikkusisarusten nukutusta = saa itse jäädä laulamaan tai kertomaan satua kunnes nukahtavat. Häirikkö ei mene nukkumaan vaan valvoo kuten muutkin ja nukkumaan vasta sisarusten nukahdettua.
- Lapsi käyttäytyy huonosti esim. Saa raivareita ja käy käsiksi = menettää karkit, menettää esim. oikeuden harrastaa sillä viikolla.
- Lapsi ei syö = ravintoterapeutille, mutta jos ei ruoka kannustuksesta huolimatta maistu niin jääköön nälkäiseksi.
- Lapsi käy käsiksi= saa kerran kunnolla piiskaa ja toistuva uhkaus, että toistetaan tarvittaessa.
Sen lisäksi, että yllä olevan kirjoittaja kehottaa laiminlyömään lapsen tarpeita ja rikkomaan Suomen lakia, vaikuttaa siltä ettei hän ole koskaan ollut edes tekemisissä kovin haastavan lapsen kanssa.
-Ei ap.
Sen lisäksi, että negatiivinen kehä vain kiihtyy ja kaikkien olo huononee, ei tälläisillä toimilla ole toivottua vaikutusta. Aspergerin ja ADHD:n piirteitä omaavalle on normaalia, että äänenkäyttö on helposti hallitsematonta sekä ajantaju huono. Ei voi rangaista asioista, joille ei aina voi mitään. Ei vatsataudissa olevaa lastataan rangaista siitä, että voi huonosti.
Mä en millään ymmärrä miten pystyy käyttäytymään eskarissa ns. Normaalisti ja aiemmin hoidossa. Tuskin on siis mitään virallista diagnoosia tulossa. En usko, että lapsi pystyy esittämään vuodesta toiseen hoidossa, mutta esim isovanhemmilla ei pysty olemaan lyömättä ja hepuloimatta. Ottaisin yhteyttä jonnekin perheneuvolaan ja kertoisin siellä täysin rehellisesti asioista. Ei tietenkään lapsen kuullen, mutta siellä hänkin voisi kertoa miltä hänestä tuntuu eskarissa, kotona jne. Voi olla, että teette jotain mikä saa lapsen käyttäytymään huonosti. Ei välttämättä mikään iso juttu, lapset kun reagoi tosi vahvasti kaikkeen.