Lue keskustelun säännöt.
Mies ei "anna" valvoa ylhäällä kun hän itse menee nukkumaan. Onko kenelläkään muulla näin? Vai muuttuisiko mies?
erittäinpettynyt
15.12.2019 |
Olen aika kokematon miesasioissa, mutta tämä tuntuu silti pahalta, oudolta. Tää mies siis vaatii aina minua kansaan sänkyyn nukkumaan kun hän itsekin menee nukkumaan. Siis silloinkin kun ei ole seksistä kyse. Meillä kuitenkin on käytössämme asunto, jossa makuuhuoneen oven saa kiinni ja esim. läppärillä tai puhelimella voisin olla kuulokkeiden kanssa hyvinkin äänettömästi. Mutta EI, kun miestä häiritsee ja hän ei saa nukuttua ellen makaa hiljaa vieressä.
Mieluiten kuulisin niitä menestystarinoita, että miten vastaavanlainen mies onkin tottunut siihen että kumppani elää hiljakseen asunnossa miehen ollessa jo nukkumassa. Inhoaa korvatulppia, niitä ei siis suostu käyttämään.
Kommentit (232)
erittäinpettynyt kirjoitti:
Kyse ei ole siitä, etteikö osaisi nukahtaa ilman minua vaan siitä, että hän ei pysty nukkumaan jos nainen "elää" asunnossa hänen nukkuessaan. Vaikka kyse tosiaan olisi tässä tapauksessa siitä, että olen kuulokkeilla läppärillä tai puhelimella. Hän matkustaa paljon, joten helposti nukkuu ilman minua. Kyse on tuosta toisesta asiasta.
Eniten ihmetyttää, että hän on vieläpä suurperheestä, jossa ei ole koskaan saanut omaa huonetta. Luulisi meluunkin tottuneen, mutta ei!
Ap
Tunnistan itsessäni tuota samaa. En pysty rentoutumaan, jos tiedän, että avopuolisoni on vielä olohuoneessa hereillä. Jään silloin jotenkin odottamaan pienintäkin ääntä mitä saattaa kuulua, esim kantapäät osuu lattiaan kävellessä, vessan oven käyminen, ehkä iltapalan tekeminen yms. Aivot ei jotenkin käänny pois päältä vaan odottavat jotain koko ajan. Sitäkin odotan, milloin kömpii sänkyyn sillä olen melko herkkäuninen ja jos olen vasta nukahtanut, niin tuohon säpsähdän takuuvarmasti hereille.
Me onneksi mennään lähestulkoon joka ilta samaan aikaan nukkumaan avopuolison kanssa jotta päivärytmi pysyy hyvin kasassa. Meillä ei tästä asiasta siis riidellä, mies tietää että minulla on vaikeuksia nukahtaa ja on sen kanssa ok.
Lemmikkejä en voi edes harkita tämän asian takia ja lapsiakaan en tähän ikään mennessä ole halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Apua, hieman kauhistuttaa lukea ketjua kun on näin negatiivisia kommentteja...sillä minä jollain tasolla ymmärrän miestä, koska olen vähän samanlainen. Olen aina ollut huono saamaan unta - olosuhteiden pitää olla juuri tietyllä lailla stabiilit. Joku erityisherkkyyden muoto kenties. Jo lapsena kotona valvoin sängyssä jos isä oli iltavuorossa, siihen saakka kun tuli kotiin - vaikka muut olivat myös jo vuoteissaan. Sama toistui opiskeluaikana soluasunnossa, jos joku kämppäkavereista oli myöhään jossain. Ja nyt yli 20 vuotta parisuhdetta takana, enkä saa unta ennenkuin talo on pimeä ja hiljainen, jos mies/teinit valvovat tai tiedän että ovat tulossa myöhään kotiin. En puolustele itseäni sen kummemmin, tämä vain jostain syystä on ominaisuutenI ja maksaisin maltaita jos voisin nukahtaa koska haluan. Olen myös toimitellut vuosien varrella miestä nukkumaan kun olen jo mennyt petiin, ja onneksi meillä ei kovin erilaiset vuorokausirytmit olekaan. Syksyisin etenkin on aikoja, jolloin hän tulee välillä metsästämästä iltalennolta myöhään, ja toki silloin tällöin käy kavereidenkin kanssa saunailloissa tms - sitten olen silmät ristissä seuraavan päivän. En tietenkään voi pakottaa häntä joka ikinen ilta tulemaan nukkumaan aikaisin, koska hän suurimmalta osin ymmärtää tämän minun outouteni.
Sama täällä. Eroaisin jopa mieluummin, jos kumppani haluaisi valvoa myöhään iltaisin samassa asunnossa.
Tämö on yhteensopivuuskysymys, kaikki vain eivät sovi asumaan yhdessä.
Ap:n miehellä ei ole oikeutta käskeä ap:ta, muttei myöskään ap:lla oikeutta käskeä miestä elömään niin, ettei pysty nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan itsessäni tuota samaa. En pysty rentoutumaan, jos tiedän, että avopuolisoni on vielä olohuoneessa hereillä. Jään silloin jotenkin odottamaan pienintäkin ääntä mitä saattaa kuulua, esim kantapäät osuu lattiaan kävellessä, vessan oven käyminen, ehkä iltapalan tekeminen yms. Aivot ei jotenkin käänny pois päältä vaan odottavat jotain koko ajan. Sitäkin odotan, milloin kömpii sänkyyn sillä olen melko herkkäuninen ja jos olen vasta nukahtanut, niin tuohon säpsähdän takuuvarmasti hereille.
Me onneksi mennään lähestulkoon joka ilta samaan aikaan nukkumaan avopuolison kanssa jotta päivärytmi pysyy hyvin kasassa. Meillä ei tästä asiasta siis riidellä, mies tietää että minulla on vaikeuksia nukahtaa ja on sen kanssa ok.
Lemmikkejä en voi edes harkita tämän asian takia ja lapsiakaan en tähän ikään mennessä ole halunnut.
Aivan sama.
En pysty nukahtamaan silloin, ja uni on elintärkeää.
En voisi asua yhdessä ihmisen kanssa, joka haluaa jäädä valvomaan.
N49
En minäkään ennen saanut unta, jos mies jäi valvomaan. Mutta kun mies jäi eläkkeelle, niin opettelin vaan. Olisi kohtuutonta vaatia miestä tulemaan yhdeksän jälkeen nukkumaan, kun hän lopultakin saa mennä nukkumaan ja herätä kun tahtoo.
Hankkikaa omat makuuhuoneet, kumpikin saa nukkua silloin kun haluaa. Ei tarvitse taistella mistään muustakaan esim. lämpötilasta, saako toinen lukea tai katsoa TV:tä kuulokkeilla. Se, että on yhdessä ei tarkoita sitä, että eletään vain toisen pillin mukaan. Jos tuo ei käy niin muutto omiin asuntoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt vastauksista..meillä on ollut alusta asti vahva "sääntö", että mennään yhtä aikaa sänkyyn illalla. Sitten luetaan. Mies yleensä mukshtaa fnsin ja mä luen pidempääin.
Jos tästä poikkeaa, niin se on kuin mykkäkoulu tai iso protesti ja riidan aihe.
Tämä on mulla ensimmäinen seurustelusuhde ja olen jotenkin luulkur, että kaikilla on näin ja että se kuuluu asiaan. En tiedä, miten se sai alkunsa meillä, se vaan meni niin.
Tietysti jos ap ei halua mennä yhtä aikaa ja se tuntuu ikävältä, niin ei pitäisi joutua tekemäänkään niin.
No ei todellakaan ole normaalia, sairasta läheisriippuvuutta ja vallankäyttöä. Ehkä pitäisi miettiä, mitä kaikkea muutakin sinä luulet terveeksi ja normaaliksi. Vinkkaan, että väkivalta nyt ainakaan ei ole normaalia. Fyysinen. Henkinenhän näyttää teillä olevan arkipäivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa nykyään ei enää mennä nukkumaankaan yhdessä. Ei taida liitot olla pitkäikäisiä, eivätkä olekaan.
Hyvin monissa pitkissä liitoissa omat sängyt tai omat makuuhuoneet ovat itsestäänselvyys erilaisten vuorokausirytmien, kuorsaamisen tai muiden syiden vuoksi. Ihan jo silloin menneinäkin aikoina, ei tämä ole mikään ”nykyään”.
Puhuiko joku samassa sängyssä nukkumisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on kanssa sellainen. Hän vain haluaa, että mennään nukkumaan yhdessä. Mun ongelma on, että mulle ei liian aikainen sovi ja sitten herään kolmelta. Mutta mies ei usko, että se johtuu liian aikaisesta nukkumaanmenoajasta. Mä pärjään paljon vähemmillä unilla kuin mies. Mies kiukuttelee, jos en ole nukkumassa hänen kanssaan. On vähän kuin lapsi, joka ei halua nukkua yksin.
Itselläni on sama, jos menen nukkumaan 21 aikaan illalla, herään varmasti yhdeltä yöllä enkä saa enää unta koko yönä. Ilmeisesti pää luulee minun olevan päiväunilla. Ja tämä käy joka ikinen kerta.
Ei ole tervettä kuten ei sekään että ei saa nukutuksi jos toinen ei tule samaan aikaan tai on jossain menossa eikä toinen voi nukkua sen takia. Toisen hallitsemista tuo on eikä mitään muuta. Normaali aikuinen nukkuu kyllä yönsä ihan OK ilman sitä puolisoaankin.
En edes käsitä miten kukaan pitää tuota asiana jota edes ehdottaa puolisolle? Onko näiden vanhemmat niitä jotka 3 tuntia esittivät iltaisin nukkuvaa että saivat lapsen nukahtamaan?
Nauraisin miehen suohon jos sanoisi että samaan aikaan on tultava nukkumaan tai itkisi ettei saa nukutuksi jos en ole kotona. Ihan käsittämätöntä että joku vielä suostuu!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuollaisen toiveen voi esittää. Kun et siihen suostu, miehen tulee harkita haluaako edelleen asua yhdessä vai olisiko teidän parasta vaan jatkaa suhdetta eri asunnoista käsin. Hänen on yhtä tärkeää saada nukkua kuin sinunkin, ja oman asunnon rauhassa se onnistunee parhaiten. Mitään oikeutta vaatia tuota hänellä ei ole ja sen tietty sanot hänelle, jos asiasta joudutaan kiistaan.
Outoa käytöstä.
Itse nukun paljon paremmin kun mieheni on valveilla olohuoneessa. Saan koko sängyn itselleni ja on jotenkin turvallisempi tunne nukahtaa kun joku on valveilla viereisessä huoneessa. Harvoin näin tosin on, vaan itse valvon usein myöhempään kuin mieheni.
Ja onpas herkkäunista porukkaa täällä kun toisen kömpiminen sänkyyn herättää ja valvottaa teitä. Kannattaa pyytää jotain unta ylläpitäviä troppeja tuohon vaivaan. Ei ole tervettä, että kesken unien heräämisen jälkeen ei enää uni tule millään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outoa käytöstä.
Itse nukun paljon paremmin kun mieheni on valveilla olohuoneessa. Saan koko sängyn itselleni ja on jotenkin turvallisempi tunne nukahtaa kun joku on valveilla viereisessä huoneessa. Harvoin näin tosin on, vaan itse valvon usein myöhempään kuin mieheni.
Ja onpas herkkäunista porukkaa täällä kun toisen kömpiminen sänkyyn herättää ja valvottaa teitä. Kannattaa pyytää jotain unta ylläpitäviä troppeja tuohon vaivaan. Ei ole tervettä, että kesken unien heräämisen jälkeen ei enää uni tule millään.
Me herkkäuniset ja herkästi häiriintyvät juuri olemme niitä, jotka käyttävät unilääkkeitä.
Minä käytän joka ilta nukahtamislääkettä ja korvatulppia. Silti en pystyisi nukahtamaan, jos asunnossa valvoisi ja liikkuisi joku.
Big red flag!
Kuulostaa ihmiseltä joka ei ymmärrä että ihmisellä saa olla henkilökohtaisia rajoja. Että hän vaatii jotain saakelin nukkumaanmenoaikaa aikuiselta ihmiseltä on todella huolestuttavaa, kontrolloivaa käytöstä! Älä nyt ainakaan jatka tuota!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ex vaimo oli just tollnen. Onneks halus ite eron. Nyt hänel uus mies, ja saas nähä kauanko uus mies jaksaa näitä kaikkia hullutuksia..
jätin naisen kun se häiritsi mua todella paljon yöisin. sillä oli tapana valvoa ja minä nukun säännöllisesti öisin.
oma terveys tulee sitten raha ja sitten muut asiat.
Lukemaan voin mennä, mutta se että joku pakottaisi oikeasti nukkumaan liian aikaisin tai ainakin makaamaan pimeässä liikkumatta - silkkaa väkivaltaa. Osa ketjuun kirjoittavista aikaisin väsähtävistä läheisriippuvaisista tuntuu kuvittelevan, että se aikaisin nukahtaminen on kaikille helppoa ja myöhäisempi valvominen pelkkää kiusantekoa. Siinä ei kyllä nähdä senttiäkään omaa nokkaa pidemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miestäsi.
En saa nukutuksi, jos toinen tulee myöhemmin. Sitä jännittää, heräänkö ja sitten en saa unta.
Jep, mulla oli sama. Sitten tajusin, et ongelma on mun päässä, enkä voi rajoittaa toisen elämää kohtuuttomasti oman ongelmani takia.
Aika auttaa, nyt helpompaa jo, osaan jo nukahtaa, vaikka mies olisi liesussa.
Avioa takana 23v
Vierailija kirjoitti:
Sopikaa niin, että menet hetkeksi sylittelemään ja poistut sitten hiirenhiljaa. Yhteinen hempeä iltahetki tekee hyvää suhteelle. Toki voisit myös koettaa muuttaa rytmiä samaksi, tutkitusti iltayön uni on hyväksi koska se on tärkeää syvää unta. On kuitenkin kohtuutonta vaatia, että sinun olisi pakko maata tuntikausia hiljaa valveilla hänen vieressään tekemättä mitään, jos unirytmin kääntäminen ei onnistu.
Sylittelemään😆 herranjumala. En kyllä " sylittele" aikuista äijää. Menköön äitinsä syliin.
Minä sylittelen lapsiani ja nain mieheni kanssa.
Eri aikaan tosin.
öö jätit kertomatta etnisen alkuperän mutta aavistan että samasta suunasta kuin meidänki, se kontrolli ja ohjaus on jotenkin heille tärkeää, että on yläpuolella muita ja ohjailee jopa uniinkin. onko teillä samanlaista?
Kuulostaa kontrolloivalta mieheltä. Miksi alistut hänen komentoihinsa? Olisiko parempi erota? Tai sitten vain menet sinne toiseen huoneeseen jos haluat. Ihme jos edes kirjan lukeminen ei käy