Mies ei "anna" valvoa ylhäällä kun hän itse menee nukkumaan. Onko kenelläkään muulla näin? Vai muuttuisiko mies?
Olen aika kokematon miesasioissa, mutta tämä tuntuu silti pahalta, oudolta. Tää mies siis vaatii aina minua kansaan sänkyyn nukkumaan kun hän itsekin menee nukkumaan. Siis silloinkin kun ei ole seksistä kyse. Meillä kuitenkin on käytössämme asunto, jossa makuuhuoneen oven saa kiinni ja esim. läppärillä tai puhelimella voisin olla kuulokkeiden kanssa hyvinkin äänettömästi. Mutta EI, kun miestä häiritsee ja hän ei saa nukuttua ellen makaa hiljaa vieressä.
Mieluiten kuulisin niitä menestystarinoita, että miten vastaavanlainen mies onkin tottunut siihen että kumppani elää hiljakseen asunnossa miehen ollessa jo nukkumassa. Inhoaa korvatulppia, niitä ei siis suostu käyttämään.
Kommentit (232)
Jännitän tietenkin sitä, että herään enkä saa enää unta. En tietenkään jännitä omaa ukkoani!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nukun oikein hyvin, jos mies ei ole kotona. Kiitos kysymästä. Silloin tiedän, että kukaan ei avaa ovea ja tule huoneeseen juuri, kun olen nukahtanut. En odota ketään makuuhuoneeseen enkä jännitä heräämistä. Parhaiten nukun, kun mies tulee viereen nukkumaan tai on matkalla. Huom. En silti vaadi häntä viereen nukkumaan tai matkalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aikuinen. Elin aikaisemmin suhteessa, jossa molemmilla oli suunnilleen samanlainen hellydentarve. Ajattelin jotenkin, että se on normaalia, kun olin itse siihen tottunut. Nykyinen mieheni on erilainen ja siihen oli vaikea tottua. Se tuntui suorastaan siltä, että suhteessa ei ollut rakkautta. No tiedän, että kyse ei ole siitä. Hän ei vaan ole samanlainen kuin minä, rakkauttaan kosketuksella ilmaiseva. Hän osoittaa rakkauttaan esim. imuroimalla ja tällaiset rakkaudenosoitukset menivät minulta pitkään ohi, sillä en itse ole niin tarkka kodin siisteydestä. Onneksi mieheni on kuitenkin ihana ja empaattinen eikä meuhkaa "saatanan hellyydentarpeesta" vaan ymmärtää, että ihmisillä on omat tarpeensa niin hellyyden, seksin kuin vaikkapa siisteyden suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisivatko alapeukuttajat kertoa, mikä viestissäni on pielessä? Ajattelin vain, että olisi tärkeää selvittää, mistä ap:n miehen tapauksessa on kysymys ja miettiä yhdessä keskustellen tilanteeseen jokin ratkaisu.
Hellyysvaje ja unettomuus pistävät ihmisen myös herkille, jolloin asiat tulee helposti ilmaistua väärällä tavalla. Siispä keskustelu, jossa molemmat tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi, olisi ensiarvoisen tärkeää. Jos mies ei tähän pysty ja kyse on todellakin vain määräilystä ja kontrolloinnista, on ero varmaan paras ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuin ap:n mies, mutta siis nainen.
Minun on ollut todella vaikea tottua nukahtamaan itsekseni, kun mies saattaa tulla petiin välillä 1 - 6.
Ymmärrän kyllä, että unirytmi on erilainen enkä halua pakottaa miestä odottamaan unta pimeässä huoneessa.
En todellakaan ajattele mitään pettämisjuttuja eikä kyse ole siis mistään kontrolloinnista.
Edellisessä suhteessa mentiin yhdessä nukkumaan ja nukahdettiin lusikassa. Taloon tuli hiljaista ja tiesin, ettei kukaan avaa yöllä ovea ja herätä minua.Nyt en siis nukahda, koska poden hellyysvajetta. Tuntuu surulliselta nukahtaa yksin, koska yhdessä nukkuminen on minusta ihaninta, mitä parisuhteessa eläminen voi tarjota.
En saa nukuttua myöskään, koska tiedän, että herään samantien, kun mies avaa makkarin oven. Enkä yleensä saa enää unta. Jos en ole nukahtanut vielä kahden aikaan, pidän turhana nukahtaa enää, sillä heräisin kuitenkin, kun mies tulee nukkumaan.
Aloin mennä nukkumaan lastenhuoneeseen patjalle lasten kanssa ja sain nukuttua paljon paremmin. Mutta sitten miestä loukkasi, kun en ollut meidän sängyssä nukkumassa.Jos en vaan saa unta, menen edelleen toiseen huoneeseen, jotta pystyn heräämään aamulla töihin.
Joskus auttaa, jos menen sohvalle nukkumaan miehen vielä valvoessa. Hän voi vähän paijailla ja silitellä, jolloin saan kosketusvajeen täytettyä ja pystyn nukahtamaan sohvalle tai sänkyyn.Ap:n kannattaa selvittää, mistä kiikastaa. Kyse ei välttämättä ole kontrolloinnin tarpeesta.
Voi herran jestas. Oletko aikuinen ihminen vai joku 5-vuotias??? Tyydytä ne saatanan hellyysvajeesi ihmisten aikoihin ja mene nukumaan!
No kyllä kuulostaa todella omituiselta että aikuista ihmistä pitää paijailla ja silitellä, että pystyy nukahtamaan... Miten pystyt nukkumaan jos joudutte viettämään öitä erillänne?
Omituista sekin että sinun täytyy "jännittää" että joku avaa makkarin oven. Sinulla taitaa olla jotain ihme käsittelemättömiä lapsuustraumoja. Ei kuulosta normaalilta jännittää omaa ukkoaan.
Vierailija kirjoitti:
Jännitän tietenkin sitä, että herään enkä saa enää unta. En tietenkään jännitä omaa ukkoani!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nukun oikein hyvin, jos mies ei ole kotona. Kiitos kysymästä. Silloin tiedän, että kukaan ei avaa ovea ja tule huoneeseen juuri, kun olen nukahtanut. En odota ketään makuuhuoneeseen enkä jännitä heräämistä. Parhaiten nukun, kun mies tulee viereen nukkumaan tai on matkalla. Huom. En silti vaadi häntä viereen nukkumaan tai matkalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aikuinen. Elin aikaisemmin suhteessa, jossa molemmilla oli suunnilleen samanlainen hellydentarve. Ajattelin jotenkin, että se on normaalia, kun olin itse siihen tottunut. Nykyinen mieheni on erilainen ja siihen oli vaikea tottua. Se tuntui suorastaan siltä, että suhteessa ei ollut rakkautta. No tiedän, että kyse ei ole siitä. Hän ei vaan ole samanlainen kuin minä, rakkauttaan kosketuksella ilmaiseva. Hän osoittaa rakkauttaan esim. imuroimalla ja tällaiset rakkaudenosoitukset menivät minulta pitkään ohi, sillä en itse ole niin tarkka kodin siisteydestä. Onneksi mieheni on kuitenkin ihana ja empaattinen eikä meuhkaa "saatanan hellyydentarpeesta" vaan ymmärtää, että ihmisillä on omat tarpeensa niin hellyyden, seksin kuin vaikkapa siisteyden suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisivatko alapeukuttajat kertoa, mikä viestissäni on pielessä? Ajattelin vain, että olisi tärkeää selvittää, mistä ap:n miehen tapauksessa on kysymys ja miettiä yhdessä keskustellen tilanteeseen jokin ratkaisu.
Hellyysvaje ja unettomuus pistävät ihmisen myös herkille, jolloin asiat tulee helposti ilmaistua väärällä tavalla. Siispä keskustelu, jossa molemmat tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi, olisi ensiarvoisen tärkeää. Jos mies ei tähän pysty ja kyse on todellakin vain määräilystä ja kontrolloinnista, on ero varmaan paras ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuin ap:n mies, mutta siis nainen.
Minun on ollut todella vaikea tottua nukahtamaan itsekseni, kun mies saattaa tulla petiin välillä 1 - 6.
Ymmärrän kyllä, että unirytmi on erilainen enkä halua pakottaa miestä odottamaan unta pimeässä huoneessa.
En todellakaan ajattele mitään pettämisjuttuja eikä kyse ole siis mistään kontrolloinnista.
Edellisessä suhteessa mentiin yhdessä nukkumaan ja nukahdettiin lusikassa. Taloon tuli hiljaista ja tiesin, ettei kukaan avaa yöllä ovea ja herätä minua.Nyt en siis nukahda, koska poden hellyysvajetta. Tuntuu surulliselta nukahtaa yksin, koska yhdessä nukkuminen on minusta ihaninta, mitä parisuhteessa eläminen voi tarjota.
En saa nukuttua myöskään, koska tiedän, että herään samantien, kun mies avaa makkarin oven. Enkä yleensä saa enää unta. Jos en ole nukahtanut vielä kahden aikaan, pidän turhana nukahtaa enää, sillä heräisin kuitenkin, kun mies tulee nukkumaan.
Aloin mennä nukkumaan lastenhuoneeseen patjalle lasten kanssa ja sain nukuttua paljon paremmin. Mutta sitten miestä loukkasi, kun en ollut meidän sängyssä nukkumassa.Jos en vaan saa unta, menen edelleen toiseen huoneeseen, jotta pystyn heräämään aamulla töihin.
Joskus auttaa, jos menen sohvalle nukkumaan miehen vielä valvoessa. Hän voi vähän paijailla ja silitellä, jolloin saan kosketusvajeen täytettyä ja pystyn nukahtamaan sohvalle tai sänkyyn.Ap:n kannattaa selvittää, mistä kiikastaa. Kyse ei välttämättä ole kontrolloinnin tarpeesta.
Voi herran jestas. Oletko aikuinen ihminen vai joku 5-vuotias??? Tyydytä ne saatanan hellyysvajeesi ihmisten aikoihin ja mene nukumaan!
No kyllä kuulostaa todella omituiselta että aikuista ihmistä pitää paijailla ja silitellä, että pystyy nukahtamaan... Miten pystyt nukkumaan jos joudutte viettämään öitä erillänne?
Omituista sekin että sinun täytyy "jännittää" että joku avaa makkarin oven. Sinulla taitaa olla jotain ihme käsittelemättömiä lapsuustraumoja. Ei kuulosta normaalilta jännittää omaa ukkoaan.
Korvatulpat korviin ja unimaski silmille. Hyvää yötä. Ja opettele lainaamaan.
Aijai, mulla oli joskus sama tilanne tapailemani meihen kanssa! Ei hitto en voinut sietää tota! xD Niinkun hän ois joku maailman napa ja kaikki menee hänen ajan mukaan. Oli se kyllä raivostuttavaa kun vessassa peset naamaa tai hampaita tai mitä ikinä, niin mies huutelee sängystä vähän väliä "Mitä sä siellä teet!?", "Meneeko vielä kauan?!", "Tuu jo!?" Ei saa iltatoimia ees rauhassa tehdä vaikka tyyliin peräkkäin ne tehtiin!
Ja ei, ei ollut mies kiirehtimässä sen takia että seksiä olisi tiedossa, kuinka viehättävää :D Sitä oli harvoin. En muista enää häiritsikö häntä sekin kun hain hyvää nukkuma-asentoa. Paljon mahdollista... Olin tuolloin n.18-19v. Ja mies vähän yli 30v. Ei mullakaan ollut kokemusta juurikaan. Vitsit kun nyt on NIIN paljon fiksumpi kuin silloin nuorempana, niin täräyttäisin kaikille urpoille miehille saman tien suorat sanat! :D Kyllä mä välillä tonkin luota lähin ovet paukkuen kun vitutti suorastaan. Mitä harvoin teen. Suosittelen että jätät sunki miehen. Oli tääkin tapaus muutenkin vähän nipo ja sanomattakin selvää että ei olla yhdessä. Jätin sen hetken tapailun jälkeen, kun näin ettei tässä vaan oo tarpeeksi MITÄÄN jatkoon. En nähnyt syytä jäädä. Eikä tää urpo ymmärtänyt/ajatellut juurikaan kuin vain itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa hyvältä mennä yhtä aikaa nukkumaan. Silloin ollaan samanrytmisiä. Nukahdetaan ja herätään samaan aikaan. Seksin harrastaminenkin on helppoa, kun ollaan sängyssä samaan aikaan.
Ei ihmisen luontainen rytmi muutu, vaikka hän menisi jonkun kanssa samanaikaisesti nukkumaan. Uni-valverytmiä ei voi synkronoida.
Kyllä pystyy jonkin verran säätelemään. Mihin aikaan päivässä esim. harrastaa liikuntaa ja ulkoilee. Minä usein myös nukahdan seksin jälkeen.
ROTFLMAO LOL LOL :D :D :D
Anteeksi, etten osaa lainata oikein. Kirjoitinhan, että saatan mennä toiseen huoneeseen nukkumaan, mutta mies taas kokee sen loukkaavana.
Jaa nykyään ei enää mennä nukkumaankaan yhdessä. Ei taida liitot olla pitkäikäisiä, eivätkä olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Jaa nykyään ei enää mennä nukkumaankaan yhdessä. Ei taida liitot olla pitkäikäisiä, eivätkä olekaan.
Hyvin monissa pitkissä liitoissa omat sängyt tai omat makuuhuoneet ovat itsestäänselvyys erilaisten vuorokausirytmien, kuorsaamisen tai muiden syiden vuoksi. Ihan jo silloin menneinäkin aikoina, ei tämä ole mikään ”nykyään”.
Vierailija kirjoitti:
Entäpä sitten kun tilanne on niin päin, että haluaisin miehen tulevan nukkumaan edes suunnilleen samoihin aikoihin? Itse olen aamuvirkku ja herään töihin aikaisin ja viikonloppuisinkin käyn nukkumaan 21-23 välillä ja herään 7-9 välillä. Mies käy nukkumaan 01-05 välillä ja saattaa nukkua 16 saakka! On sekin aika raivostuttavaa kun pienikin ääni herättää hänet sitten ja alkaa se marina kuinka koskaan ei saa nukkua. Minusta sekin on väärin, että säännöllistä työaikaa tekevän pitäisi vapaa-ajalla olla ihan hiljaa tekemättä mitään, jotta työaikansa itse määrittävä yrittäjä voi nukkua koko päivän, jolloin valtaosa ihmisistä on hereillä ja suorittaa asioita. Vituttaa myös sekin kun kaikki yhteinen tekeminen on melkolailla nollassa koska mies vain NUKKUU päivät ja kun herää, on niin väsynyt koko hereilläolo aikansa ja ihmettelee mistä voisi johtua. Niin no mistäköhän. :)
Ja tuo selvisi vasta muutettuanne yhteen?
Et missään tapauksessa suostu tottelemaan.Ethän sinä ole hänen äitinsä, jonka kuuluis nukutaa häntä. Akuinen ihminen saa valvoa kotonaan miten itse tykkää. Nykyään monet valvoo pitkään. Et sinä ole hänen orja vaan aikuinen kumppani. Hän tulee aina tarkkailemaan sinua. Pakko nyt miettiä sitä jatkoa. Joskus todellakin käy niin että mies ymmärtää väärin, luulee omistavansva naisensa. eiiii, eeiii ja ei. Alistuisit aina kaikkeen. Onneksi on avoliitto olemassa. Minä jään aina valvomaan,koska tykkään.
Apua, hieman kauhistuttaa lukea ketjua kun on näin negatiivisia kommentteja...sillä minä jollain tasolla ymmärrän miestä, koska olen vähän samanlainen. Olen aina ollut huono saamaan unta - olosuhteiden pitää olla juuri tietyllä lailla stabiilit. Joku erityisherkkyyden muoto kenties. Jo lapsena kotona valvoin sängyssä jos isä oli iltavuorossa, siihen saakka kun tuli kotiin - vaikka muut olivat myös jo vuoteissaan. Sama toistui opiskeluaikana soluasunnossa, jos joku kämppäkavereista oli myöhään jossain. Ja nyt yli 20 vuotta parisuhdetta takana, enkä saa unta ennenkuin talo on pimeä ja hiljainen, jos mies/teinit valvovat tai tiedän että ovat tulossa myöhään kotiin. En puolustele itseäni sen kummemmin, tämä vain jostain syystä on ominaisuutenI ja maksaisin maltaita jos voisin nukahtaa koska haluan. Olen myös toimitellut vuosien varrella miestä nukkumaan kun olen jo mennyt petiin, ja onneksi meillä ei kovin erilaiset vuorokausirytmit olekaan. Syksyisin etenkin on aikoja, jolloin hän tulee välillä metsästämästä iltalennolta myöhään, ja toki silloin tällöin käy kavereidenkin kanssa saunailloissa tms - sitten olen silmät ristissä seuraavan päivän. En tietenkään voi pakottaa häntä joka ikinen ilta tulemaan nukkumaan aikaisin, koska hän suurimmalta osin ymmärtää tämän minun outouteni.
Mun mies on kanssa sellainen. Hän vain haluaa, että mennään nukkumaan yhdessä. Mun ongelma on, että mulle ei liian aikainen sovi ja sitten herään kolmelta. Mutta mies ei usko, että se johtuu liian aikaisesta nukkumaanmenoajasta. Mä pärjään paljon vähemmillä unilla kuin mies. Mies kiukuttelee, jos en ole nukkumassa hänen kanssaan. On vähän kuin lapsi, joka ei halua nukkua yksin.
Kotona pitää olla eri oikeudet kuin lapsuuskodissa. Jos kaipaa hellyys leluja ota joku pehmolelu kainaloon ja käytä vähän mielikuvitusta. On se nukkuminen vähän sama kuin syöminen, pitää olla oikeus kotona tehdä oman maun mukaan. Tiedän tästä läheltä yhden tapauksen, jossa ongelmana oli koko yön asioita analysoiva puoliso , mies. Koko yön paasasi, eikä lopettanut lainkaan. Oliko sitten sairastunut vai miksi piti vatkata jotain tyhjänpäiväistä koko yön toisen kiusaksi. Tuli mieleen se Alttarilla ohjelmassa ollut poninhäntäpoika, joka myös jaksoi höpöttää ihan koko ajan, ihan kaiken analysoi , pimeetä, ihan pimeetä touhua. Tässä lähipiirissä siitä yömaratoonipuhujasta pääsi eroon vaan oikean avioeron ottamalla. Siis vaimo lähti lapsen kanssa omaan asuntoon. Sai sitten nukkua vasta. En vain käsitä miten voi mennä niin pitkälle jatkuva häirintä, huoneita olisi kyllä ollut.
Olen yllättynyt vastauksista..meillä on ollut alusta asti vahva "sääntö", että mennään yhtä aikaa sänkyyn illalla. Sitten luetaan. Mies yleensä mukshtaa fnsin ja mä luen pidempääin.
Jos tästä poikkeaa, niin se on kuin mykkäkoulu tai iso protesti ja riidan aihe.
Tämä on mulla ensimmäinen seurustelusuhde ja olen jotenkin luulkur, että kaikilla on näin ja että se kuuluu asiaan. En tiedä, miten se sai alkunsa meillä, se vaan meni niin.
Tietysti jos ap ei halua mennä yhtä aikaa ja se tuntuu ikävältä, niin ei pitäisi joutua tekemäänkään niin.
Varmaan sanottu jo moneen kertaan, mutta ihan oikeasti JUOKSE kun/jos vielä voit!!!
Kokeile unilääkkeitä.
Sekoita miehen iltapalaan tai mihin vaan vahvaa unilääkettä.
Leiki meneväsi miehen kanssa nukkumaan ja sitten kun mies nukahtaa niin nouset omiin hommiisi.
Toinen tapa on nuijanukutus.
Sopikaa niin, että menet hetkeksi sylittelemään ja poistut sitten hiirenhiljaa. Yhteinen hempeä iltahetki tekee hyvää suhteelle. Toki voisit myös koettaa muuttaa rytmiä samaksi, tutkitusti iltayön uni on hyväksi koska se on tärkeää syvää unta. On kuitenkin kohtuutonta vaatia, että sinun olisi pakko maata tuntikausia hiljaa valveilla hänen vieressään tekemättä mitään, jos unirytmin kääntäminen ei onnistu.
Minä taas nukahdan helposti kun toinen puuhailee olkkarissa tai katsoo siellä leffaa hiljaisella äänellä. Tulee sellainen turvattu olo, että joku valvoo untani
Minua on jokaisessa suhteessani onnistuttu syyllistämään myöhään valvomisestani, jolle en yksinkertaisesti voi mitään. Tämä voi olla uskomattoman hallitseva ongelma yhteiselon kannalta, ja olenkin päättänyt jättäytyä ikisinkuksi ihan suosiolla, että saan nukkua ja valvoa just niinkuin tykkään, tsempit kohtalotovereille!
Mieheni nukahtaa aina aiemmin kuin minä, ja mennäänkin siis yhtäaikaa sänkyyn mutta yleensä nousen ja hiippailen puuhiini kun hän on nukahtanut. Tuo yhteinen iltahetki on hyvä kun siinä tulee juteltua ja luettuakin jotain järkevämpää kuin somepäivityksiä.
Omituista sekin että sinun täytyy "jännittää" että joku avaa makkarin oven. Sinulla taitaa olla jotain ihme käsittelemättömiä lapsuustraumoja. Ei kuulosta normaalilta jännittää omaa ukkoaan.