Lue keskustelun säännöt.
YYA-ankeus. Kuka muistaa enää?
15.12.2019 |
Muistan, kun koulun rehtori toi liimapuikot ja käski jokaisen oppilaan liimaamaan muutamat sivut historian oppikirjasta yhteen lukukelvottomiksi.
Liimasin tahallani "väärät" sivut ja luin oikeat.
Sivuilla kerrottiin Mainilan laukauksista.
Kommentit (78)
Sehän mitätöitiin varsinaisesti vasta 1992, eli ei kovin kauaa sitten. Ei se omaan elämään mitenkään vaikuttanut. Ainakaan koulussa ei kukaan uskonut koulukirjojen valheita. Kaikkien vanhemmat ja sodan kokeneet isovanhemmat pitivät huolen, ettei Ylen ja lehtien tyrkyttämä neukkupropaganda tehonnut. Moni oli myös käynyt Leningradissa ihmettelemässä paikallista kurjuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin lapsi YYA aikana.
Televisiosta tuli paskaa ohjelmaa.
Lasten ohjelmina olivat tsekkiläiset savianimaatiot ja puolalaiset paperianimaatiot.
Suomalainen Hinku ja Vinku voitti itäblokin animaatiot mennen tullen.
Televisio oli mustavalkoinen. Kanavia aluksi vain yksi. Myöhemmin jo toinenkin.
Olen syntynyt 1983 ja muistan ne kököt lastenohjelmat. Vihasin niitä. Muuten en juurikaan muista propagandaa, mutta olin niin nuori että en varmaan huomannut sellaisia asioita.
Repo-radion aikaan YLEn toimittajiksi seulottiin kovimmat kommunistit.
Hannu Taanila jms.
Jos Päivi Istalalla olisi olleet isommat tissit, koko suomalaista feminismiä ei olisi edes koskaan keksitty.
Oi, muistan! Talous oli paljon vakaampi, markkinatalousmaiden nousu- ja laskusuhdanteet eivät ollenkaan niin jyrkästi näkyneet Suomessa. Ei täällä nuorempi väki (ts. YYA-aikaan elänyt) kunnolla edes tiennyt, mikä se sellainen lama on. Se sitten nähtiinkin siinä kun Holkerin hallitus ei pätkääkään varautunut lamaan, joka alkoi suunnilleen samoihin aikoihin kun Neukkula sortui.
Mutta liimaa ei käytetty muuta kuin osa kotilähiöni nuorista imppaamiseen ja minä askarteluun, joka oli 70-luvun muotiharrastus. Koulussa kyllä opetettiin Mainilan laukaukset kuten olivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistan, oli juuri kuten vastaaja 6 kertoi. eikä todellakaan mitään sivuja liimailtu. ja poliitikot olivat viisaita ja kokeneita ammattilaisia. oi niitä aikoja, sen ajan kunpa saisi takaisin.
eikä ollut juurikaan työttömiä. jos joltain työt loppui kohta löytyi uusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
muistan, oli juuri kuten vastaaja 6 kertoi. eikä todellakaan mitään sivuja liimailtu. ja poliitikot olivat viisaita ja kokeneita ammattilaisia. oi niitä aikoja, sen ajan kunpa saisi takaisin.
Kuten Paavo Väyrynen. 29-vuotiaana opetusministeriksi. Tai Ulf Sundqvist samaan pestiin 27-vuotiaana. Harri Holkeri, 34-vuotiaana Kokoomuksen puheenjohtajaksi, mutta luojan kiitos noina vuosina ns. yleiset syyt estivät Kokoomuksen pääsyn hallitukseen.
Niin se aika kultaa muistot :)
Vierailija kirjoitti:
eikä ollut juurikaan työttömiä. jos joltain työt loppui kohta löytyi uusi.
Tai muutettiin Ruotsiin. Ruotsiin lähti elintasopakolaisiksi satoja tuhansia suomalaisia. Osa päätyi ns. Slussenin sisseiksi. Ja syntyi sanonta "en finne igen", kun oli oltu vähän puukkohippasilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
muistan, oli juuri kuten vastaaja 6 kertoi. eikä todellakaan mitään sivuja liimailtu. ja poliitikot olivat viisaita ja kokeneita ammattilaisia. oi niitä aikoja, sen ajan kunpa saisi takaisin.
Kuten Paavo Väyrynen. 29-vuotiaana opetusministeriksi. Tai Ulf Sundqvist samaan pestiin 27-vuotiaana. Harri Holkeri, 34-vuotiaana Kokoomuksen puheenjohtajaksi, mutta luojan kiitos noina vuosina ns. yleiset syyt estivät Kokoomuksen pääsyn hallitukseen.
Niin se aika kultaa muistot :)
tuollaiset toisarvoiset tehtävät olivat harjoittelupaikkoja nouseville poliitikoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
muistan, oli juuri kuten vastaaja 6 kertoi. eikä todellakaan mitään sivuja liimailtu. ja poliitikot olivat viisaita ja kokeneita ammattilaisia. oi niitä aikoja, sen ajan kunpa saisi takaisin.
Kuten Paavo Väyrynen. 29-vuotiaana opetusministeriksi. Tai Ulf Sundqvist samaan pestiin 27-vuotiaana. Harri Holkeri, 34-vuotiaana Kokoomuksen puheenjohtajaksi, mutta luojan kiitos noina vuosina ns. yleiset syyt estivät Kokoomuksen pääsyn hallitukseen.
Niin se aika kultaa muistot :)
tuollaiset toisarvoiset tehtävät olivat harjoittelupaikkoja nouseville poliitikoille.
Opetusministerin pestiä ei tuolloin sivistyksen kulta-aikoina pidetty suinkaan toisarvoisena. Siinähän juuri pääsi määräilemään, mitkä sivut liimataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poliitikot olivat asiantuntevia ja osasivat tehdä kompromisseja, ajattelivat laajemmin kuin vain oman pienen piirin etua. Oli konsensus ja solidaarisuutta ihmisten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Poliitikot olivat asiantuntevia ja osasivat tehdä kompromisseja, ajattelivat laajemmin kuin vain oman pienen piirin etua. Oli konsensus ja solidaarisuutta ihmisten kesken.
Nyt kyllä sanoisin taas, että aika kultaa muistot.
Hallitukset olivat lyhytikäisiä, yleensä kaatuivat kesken vaalikauden. Nykyisistä yli 1000 päivää istuvista hallituksista saatettiin vain haaveilla. ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_valtioneuvosto. Mutta se tietysti auttoi paljon, ettei Kokoomus kovin usein hallitukseen päässyt, ja myönnänkin että merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia saatiin noina vuosina toteutettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä elintasopakolainen sitten kun eräät tehtaat vielä 60 luvulla aika viheliäisiä työpaikkoja joihin kantaväestöä enään niin saanut ja uusiutuivat myöhemmin.Ne jotka kieltä opiskeli eteni nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi YYA aikana.
Televisiosta tuli paskaa ohjelmaa.
Lasten ohjelmina olivat tsekkiläiset savianimaatiot ja puolalaiset paperianimaatiot.
Suomalainen Hinku ja Vinku voitti itäblokin animaatiot mennen tullen.
Televisio oli mustavalkoinen. Kanavia aluksi vain yksi. Myöhemmin jo toinenkin.
Television mustavalkoisuudesta tuskin voi syyttää YYA-sopimusta.
Tsekkiläiset animaatiot olivat ihania! Joskus kun oikein mietin, mitä vientituotteita sillä maalla on, niin tulivat mieleen olut, puhallinsoittimet, tennispelaajat ja animaatiofilmit.
Hinku ja Vinku oli hyvä kyllä kanssa.
Niinä vuosina televisiota jaksoi katsoakin, kun ei ollut mainoksia sotkemassa ohjelmia. Eikä ollut toinen toistaan typerämpiä tosi-tv-kilpailuformaatteja. Tupla tai kuitti oli ainoa kilpailu.
Länsi-Eurooppaan pääsi töihin jos halusi ihan yhtä vaivatta kuin nykyään jos oli rahkeita. Samoin Amerikkaan ja Australiaan. YYA:n aikakausi oli Suomelle sen historian nopeimman talouskasvun aikaa. Öljykriisiä ei Suomessa ollut kuin ulkomaanuutisissa kun öljyä saatiin ostaa Neuvostoliitosta. Suomelle idänkauppa oli erittäin tuottoisaa.
Vuosi 1979, jossain Turun Runosmäen alueen koulun jumppasalissa satujumppa, olin 6v:
"...Ja noustaan ihailemaan upealla punaisella tähdellä koristettua Nukkumatin avaruusalusta..."
"....heitetään pallo kaaressa ja se lentää komeasti kuin Sputnik-satelliitti taivaan halki..."
"...leijutaan avaruuskävelyä ja katsotaan alas maapalloa kohti, jossa nähdään pieni Suomi ja naapuriystävämme suuren suuri Neuvostoliitto..."
(Jokseenkin noin 40 vuoden takaa muisteltuna).
Hienoa tarinankerrontaa ja jumppaa vetäneet setä ja täti olivat selkeästi innostuneet avaruusjutuista. Mutta minusta oli itkettävän surkea juttu kun isäni (tuolloin ns tutkiva journalisti) kielsi äitiäni viemästä minua sinne enää koskaan ja ihmettelin syytä.
Myöhemmin ymmärrettyäni syyn, täytyy kyllä ihmetellä että kakaroiden satujumppailuun asti piti tuota tuoda. Joskin samoihin aikoihin Pirkkalassa oli menossa vähän järempi operaatio lasten ajatusmaailman muokkaamiseksi jotta Suomen Sosialistinen Neuvostotasavalta olisi realisoitunut.
Hyi stana, kuinka tuon aikaisia päättäjiä ei saatu koskaan valtakunnansyyttäjän eteen valtiopetoksesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
muistan, oli juuri kuten vastaaja 6 kertoi. eikä todellakaan mitään sivuja liimailtu. ja poliitikot olivat viisaita ja kokeneita ammattilaisia. oi niitä aikoja, sen ajan kunpa saisi takaisin.
Kuten Paavo Väyrynen. 29-vuotiaana opetusministeriksi. Tai Ulf Sundqvist samaan pestiin 27-vuotiaana. Harri Holkeri, 34-vuotiaana Kokoomuksen puheenjohtajaksi, mutta luojan kiitos noina vuosina ns. yleiset syyt estivät Kokoomuksen pääsyn hallitukseen.
Niin se aika kultaa muistot :)
tuollaiset toisarvoiset tehtävät olivat harjoittelupaikkoja nouseville poliitikoille.
Jatketaanpa sitten valtiovarainministeri Erkki Liikasella, 36. Teki todella ison mokan kun ei noususuhtanteessa mitenkään varautunut tulevaan lamaan. Sikäli tietysti ymmärrettävää, että Neuvostoliiton romahdusta ei osattu aavistaa, mutta kyllä minäkin silloinen opiskelija kirosin, kun Hoas-soluumme tipahti ne valtion painattaman "verotus kevenee!" -ilosanomakirjeet. Arvasin, että ollaan tekemässä isoa mokaa.
En muista mitään korjan sivujen liimailua. Minäkin jo lapsesta tiesin Mainilan laukauksista ja että neukut valehtelee että suomalaiset ne ampuivat. Stalinin vainoistakin tiedettiin.
Setäni oli töissä tehtaalla, jonne tuotiin jotain tavaraa rekalle Neuvostoliitosta. Antoivat neuvostokuskeille lahjoja, kun Neukuissa oli niin ankeaa. Yksi kuljettaja kertoi miten vaikeaa heillä on ja kuinka hän ei enää pääse uudestaan ajamaan rekkaa Suomeen, koska pomot aina vaihtavat kuskeja etteivät ota yhteyksiä suomalaisiin.
Faija oli töissä eräässä suuressa suomalaisessa yrityksessä, joka vei tuotteitaan NL:oon. Joka matkalle faija otti mukaan vanhoja farkkuja, osti sukkahousuja, suihkusaippuaa sen semmoista. Nämä oli mustassa pörssissä kuumaa kamaa, ja neuvostoväki vaihtoi noihin mitä heillä vaan oli. Mullakin oli komea Puna-armeijan maajoukkojen vyö.
Ei YYA vaikuttanut mitenkään negatiivisesti tavallisen ihmisen elämään, Suomen liike-elämä kukoisti Venäjänkaupan ansiosta. Joku muisteli tv:n ankeutta, mutta sekään ei pidä paikkaansa. Päinvastoin venäläiset ja muut itäeurooppalaiset lasten piirrosfilmit ja animaatiot olivat sen ajan huippuja. Kaikkien suosikki oli muistaakseni DDR:läinen Nukkumatti. Jouluna tuli myös Moskovan sirkus ja se oli todella suosittu, katsoimme sen joka vuosi. Suomessa oli silti länsimaisiakin sarjoja ja leffoja pilvin pimein, kuten Columbo (USA), Mennään bussilla (UK), jne... Kaupasta sai länsimaista musaa, muotivaatteita, jne... Käytiin Ruisrockissa kesällä, ja talvella diskoissa tai keikoilla Tavastialla tai muualla.
Pahinta varmaan oli katsoa kuinka Punakone jyräsi aina Suomen jääkiekossa.
Joten minusta tuo oli mielenkiintoista aikaa, kun sai kokea kulttuuria kummaltakin puolen Rautaesirippua. NL oli tavallaan todella pelottava naapuri, niillä oli tuohon aikaan niitä niin epäinhimillisen oloisia johtajia, tiedettiin että Tehtaankatu pyrki joissakin asioissa painostamaan Suomen poliitikkoja. Suomeen loikkasi NL:sta kirjailijoita, yms, esim. se kuuluisa viulisti Viktoria Mullova sai suomalaisilta apua loikatessaan länteen. Äitini luki Solzenitshinin kirjaa Vankileirien saaristo, kyllä me tiesimme gulageistakin.
Ei se Amerikka mikään hirveä onnela ollut monien mielestä. Vietnamin sota, Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset ja Nixonin viraltapano, oli muistissa. Lisäksi oltiin tietoisia siitä, että USA oli junaillut Chilen juntan vallankaappauksen ja oli myös vastuussa kauheista ihmisoikeusrikoksista. Lisäksi tuohon aikaan USA:ssakin kansalliskaarti ampui kuoliaaksi nuoria aseettomia opiskelijoita Ohiossa.
Ei aika ainakaan mun näkökulmasta ollut ankeaa vaan yhtä moniulotteista joka tavalla kuin nykyäänkin.
Muistan hyvin, jokaisessa uutislähetyksessä yya mainittiin. Mutta kauppa kävi hyvin, itsekin olin töissä tehtaassa, jossa tehtiin neukkulaan menevää tavaraa, öljyä saatiin niillä tavaroilla.