YYA-ankeus. Kuka muistaa enää?
Muistan, kun koulun rehtori toi liimapuikot ja käski jokaisen oppilaan liimaamaan muutamat sivut historian oppikirjasta yhteen lukukelvottomiksi.
Liimasin tahallani "väärät" sivut ja luin oikeat.
Sivuilla kerrottiin Mainilan laukauksista.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vuosi 1979, jossain Turun Runosmäen alueen koulun jumppasalissa satujumppa, olin 6v:
"...Ja noustaan ihailemaan upealla punaisella tähdellä koristettua Nukkumatin avaruusalusta..."
"....heitetään pallo kaaressa ja se lentää komeasti kuin Sputnik-satelliitti taivaan halki..."
"...leijutaan avaruuskävelyä ja katsotaan alas maapalloa kohti, jossa nähdään pieni Suomi ja naapuriystävämme suuren suuri Neuvostoliitto..."
(Jokseenkin noin 40 vuoden takaa muisteltuna).
Hienoa tarinankerrontaa ja jumppaa vetäneet setä ja täti olivat selkeästi innostuneet avaruusjutuista. Mutta minusta oli itkettävän surkea juttu kun isäni (tuolloin ns tutkiva journalisti) kielsi äitiäni viemästä minua sinne enää koskaan ja ihmettelin syytä.
Myöhemmin ymmärrettyäni syyn, täytyy kyllä ihmetellä että kakaroiden satujumppailuun asti piti tuota tuoda. Joskin samoihin aikoihin Pirkkalassa oli menossa vähän järempi operaatio lasten ajatusmaailman muokkaamiseksi jotta Suomen Sosialistinen Neuvostotasavalta olisi realisoitunut.
Hyi stana, kuinka tuon aikaisia päättäjiä ei saatu koskaan valtakunnansyyttäjän eteen valtiopetoksesta?
Ei kukaan 6-vuotias muista tuollaisia. Todellakaan.
Veikkaan että feikki muistelo.
Tunkkainen kiveshiki haisi joka paikassa.
Joo, YYA:n syytä oli kaikki ankeus, keväthallat ja kännyköiden puuttuminen....
Eihän kaikki(juuri mikään) vanhoillisuus johtunut neukkulasta, Suomi nyt vain oli Euroopan koillisnurkan periferiaa.
Itse en törmännyt kouluopetuksessa neukkulan nuoleskeluun, toki oppikirjoissa NL esitettiin aika positiivisessa valossa.
Yläasteella kyllä kettottiin historisssa Mainilan laukausten olleen NL:n provokaatio.
Työläistaustaisissa kodeissa kyllä useinmaailmanpolitiikkaa käsiteltiin näkökulmasta hyvä NL, paha U.S.A.
Eihän tuo asenne ole outo vieläkään, NL:n tilalla on vain jotain muuta.
Ei sattunut kommarirehtoria kouluihini, jollakin oli varmadti toisenlaiset muistot.
Amiksessa törmäsin oikein DDR- opettajiiin, hiustyyliä, pukeutumista ja autoa(Wartburg) myöten.
Rehtori oli kuitenkin lestadiolsinen, joten piti kommariopet kai aisoissa.
Itäeuroopasta tuli hienoja piirros- ja animaatipfilmejä, joista poliittisuutta saa hakea.
Nukku-Matissa varmaan haluttiin esitellä sosialistista edistystä avaruusaluksineen ja leikkuupuimureineen, mutta mitä sittten? Samoha asioita oli lännessä.
Nalle Luppakorva oli hieno animaatio.
Siinähän tuli valistusta sähkö- ja paloturvallisuudesta, toisren huomioonottamisests ja käytöstavoista....
Pahin poliittinen propaganda lastenohjelmassa lienee sarja "Jänikset maailmankartalle".
Ei se elämä mitenkään erityisen ankeaa ollut 70- luvun ja 80- luvun lapsen näkökulmasta.
Oman elämän ankeudet tulivat muista, varsin arkipäiväisistä asioista, koulukiusaaminen jne.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1983 ja muistan ne kököt lastenohjelmat. Vihasin niitä. Muuten en juurikaan muista propagandaa, mutta olin niin nuori että en varmaan huomannut sellaisia asioita.
Et huomannut kun mitään huomattavaa ei ollut. Yleisesti tv-ohjelmato li paljon laadukkaampia kuin putoukset ym nytten
Assburger kirjoitti:
Joo, YYA:n syytä oli kaikki ankeus, keväthallat ja kännyköiden puuttuminen....
Eihän kaikki(juuri mikään) vanhoillisuus johtunut neukkulasta, Suomi nyt vain oli Euroopan koillisnurkan periferiaa.
Itse en törmännyt kouluopetuksessa neukkulan nuoleskeluun, toki oppikirjoissa NL esitettiin aika positiivisessa valossa.
Yläasteella kyllä kettottiin historisssa Mainilan laukausten olleen NL:n provokaatio.
Työläistaustaisissa kodeissa kyllä useinmaailmanpolitiikkaa käsiteltiin näkökulmasta hyvä NL, paha U.S.A.
Eihän tuo asenne ole outo vieläkään, NL:n tilalla on vain jotain muuta.Ei sattunut kommarirehtoria kouluihini, jollakin oli varmadti toisenlaiset muistot.
Amiksessa törmäsin oikein DDR- opettajiiin, hiustyyliä, pukeutumista ja autoa(Wartburg) myöten.
Rehtori oli kuitenkin lestadiolsinen, joten piti kommariopet kai aisoissa.Itäeuroopasta tuli hienoja piirros- ja animaatipfilmejä, joista poliittisuutta saa hakea.
Nukku-Matissa varmaan haluttiin esitellä sosialistista edistystä avaruusaluksineen ja leikkuupuimureineen, mutta mitä sittten? Samoha asioita oli lännessä.Nalle Luppakorva oli hieno animaatio.
Siinähän tuli valistusta sähkö- ja paloturvallisuudesta, toisren huomioonottamisests ja käytöstavoista....Pahin poliittinen propaganda lastenohjelmassa lienee sarja "Jänikset maailmankartalle".
Ei se elämä mitenkään erityisen ankeaa ollut 70- luvun ja 80- luvun lapsen näkökulmasta.
Oman elämän ankeudet tulivat muista, varsin arkipäiväisistä asioista, koulukiusaaminen jne.
Ai muualla Euroopassa oli kännyköitä Oletko täysi idiootti
Ronald Reagania solvattiin yhtä paljon kuin Trumpia nyt.
Olikin yllätys, kun myöhemmin selvisi, että Reaganin aikana liennytys ja aseistariisunta eteni enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Koulujen reksit olivat yleensä porvareita. Äidinkielenopettajat taistolaisia.
Englanninopettajilla oli skottiruutuinen kietaisuhame, jota piti koossa valtava messinkinen hakaneula.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Joo, YYA:n syytä oli kaikki ankeus, keväthallat ja kännyköiden puuttuminen....
Eihän kaikki(juuri mikään) vanhoillisuus johtunut neukkulasta, Suomi nyt vain oli Euroopan koillisnurkan periferiaa.
Itse en törmännyt kouluopetuksessa neukkulan nuoleskeluun, toki oppikirjoissa NL esitettiin aika positiivisessa valossa.
Yläasteella kyllä kettottiin historisssa Mainilan laukausten olleen NL:n provokaatio.
Työläistaustaisissa kodeissa kyllä useinmaailmanpolitiikkaa käsiteltiin näkökulmasta hyvä NL, paha U.S.A.
Eihän tuo asenne ole outo vieläkään, NL:n tilalla on vain jotain muuta.Ei sattunut kommarirehtoria kouluihini, jollakin oli varmadti toisenlaiset muistot.
Amiksessa törmäsin oikein DDR- opettajiiin, hiustyyliä, pukeutumista ja autoa(Wartburg) myöten.
Rehtori oli kuitenkin lestadiolsinen, joten piti kommariopet kai aisoissa.Itäeuroopasta tuli hienoja piirros- ja animaatipfilmejä, joista poliittisuutta saa hakea.
Nukku-Matissa varmaan haluttiin esitellä sosialistista edistystä avaruusaluksineen ja leikkuupuimureineen, mutta mitä sittten? Samoha asioita oli lännessä.Nalle Luppakorva oli hieno animaatio.
Siinähän tuli valistusta sähkö- ja paloturvallisuudesta, toisren huomioonottamisests ja käytöstavoista....Pahin poliittinen propaganda lastenohjelmassa lienee sarja "Jänikset maailmankartalle".
Ei se elämä mitenkään erityisen ankeaa ollut 70- luvun ja 80- luvun lapsen näkökulmasta.
Oman elämän ankeudet tulivat muista, varsin arkipäiväisistä asioista, koulukiusaaminen jne.
Ai muualla Euroopassa oli kännyköitä Oletko täysi idiootti
Itse olet.
Aloituksessa mainittiin mustavalko-TV YYA- ankeudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ronald Reagania solvattiin yhtä paljon kuin Trumpia nyt.
Olikin yllätys, kun myöhemmin selvisi, että Reaganin aikana liennytys ja aseistariisunta eteni enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Tuo on totta.
Tosin uran alulussa Reaganilla oli visio rajoitetusta ydinsodasta, joka voitaisiin käydä vain Eurooppan sijoitetuilla keskimatkan aseilla. En tiedä, oliko tämä vain NL- propagandaa.
Kotitaustani on vasemmistolainen.
Kommunisteja oli ennen myös pienyrittäjissä ja puenemmpien tilojen viljelijöissä, SDP aina on ollut palkkatyöläisten puolue.
En muista yhtään mitään ankeutta lapsuudestani ja nuoruudestani 70-80-luvuilta. En esim. tiedä ketään joka olisi hakenut rahaa sossusta, leipäjonoja ei tainnut olla olemassakaan. Neukkukauppa veti. Ne, jotka kävivät Neukuissa kertoivat hauskoja juttuja, miten siellä purkalla ja nailonsukkiksilla sai ajella taksilla niin paljon kuin halusi. Meillä ei kotona politiikkaa puhuttu, enkä minä ollut siitä yhtään kiinnostunut. Lapset leikki ja ulkoili. Hyvää aikaa se oli, ei ollut tällaista pinnallisuutta ja roskakulttuuria.
Yksi hulluimmista jutuista oli TUL ja SVUL. Oliko jopa niin että molemmilla liitoilla oli omat SM-kisansa?
"Neuvostovastainen" oli pahin haukkumasana. "Ryssistä" uskalsi puhua vain joku kovis poikien vessassa.
1970-luku kirjoitti:
Muistan kyllä että ruotsin kirjasta jätettiin se tarina väliin ,jossa kerrottiin Afrikasta ja Leijonasta ja n-pojasta ,jonka ensinmanittu sitten tarinassa (taisi olla jossain runomuodossa vielä) söi.
Opettaja vain kertoi, että se on kouluhallituksen tai opetusneuvoston tms. päätös ja että jatketaan siis vaan suoraan seuraavaan kappaleeseen ja sillä siisti. Kirja oli Kaukoranta-Nikkinen 'Lär dig svenska 1' Tämä oli siis joskus 1970-luvun alkuvuosina.
2. luokan lukukirjassa kyllä opetettiin, ettei tummaihoisia saa nimitellä rumasti n#kruiksi, korrekti sana on n##keri.
Aloitin peruskoulun i1978.
Käsittääkseni liennytys- ja aseistariisunta alkoi, kun piippalakki päästi paskaiset naurut Reaganin rajoitettu- ydinsota- ehdotukselle.
Reagan muutti taktiikkaansa.
Juu, erittäin negatiivisessa valossa Ronald täällä esitettiin js paljolti esitetään yhä.
Vierailija kirjoitti:
Koulujen reksit olivat yleensä porvareita. Äidinkielenopettajat taistolaisia.
Englanninopettajilla oli skottiruutuinen kietaisuhame, jota piti koossa valtava messinkinen hakaneula.
Naisilla vai miehillä?
Neukkujen nuolijat ja YYA-kaihoilijat ovat vanhasta muistista vieläkin kehityksen, turvallisuuden ja NATO-jäsenyyden jarruna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosi 1979, jossain Turun Runosmäen alueen koulun jumppasalissa satujumppa, olin 6v:
"...Ja noustaan ihailemaan upealla punaisella tähdellä koristettua Nukkumatin avaruusalusta..."
"....heitetään pallo kaaressa ja se lentää komeasti kuin Sputnik-satelliitti taivaan halki..."
"...leijutaan avaruuskävelyä ja katsotaan alas maapalloa kohti, jossa nähdään pieni Suomi ja naapuriystävämme suuren suuri Neuvostoliitto..."
(Jokseenkin noin 40 vuoden takaa muisteltuna).
Hienoa tarinankerrontaa ja jumppaa vetäneet setä ja täti olivat selkeästi innostuneet avaruusjutuista. Mutta minusta oli itkettävän surkea juttu kun isäni (tuolloin ns tutkiva journalisti) kielsi äitiäni viemästä minua sinne enää koskaan ja ihmettelin syytä.
Myöhemmin ymmärrettyäni syyn, täytyy kyllä ihmetellä että kakaroiden satujumppailuun asti piti tuota tuoda. Joskin samoihin aikoihin Pirkkalassa oli menossa vähän järempi operaatio lasten ajatusmaailman muokkaamiseksi jotta Suomen Sosialistinen Neuvostotasavalta olisi realisoitunut.
Hyi stana, kuinka tuon aikaisia päättäjiä ei saatu koskaan valtakunnansyyttäjän eteen valtiopetoksesta?
Ei kukaan 6-vuotias muista tuollaisia. Todellakaan.
Veikkaan että feikki muistelo.
Miksei muistaisi? Olin 4-vuotias vuonna 1956, kun ihmettelin radiosta kuuluva hoentaa: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Vieläkin muistan lukijan puheen nuotin.
80-luvulla Mtv:llä oli Pätkis-ohjelma (tuli kerran viikossa), jossa näytettiin amerikkalaisia animaatioelokuvia (mm. Mikki Hiirtä). Muistan että Tom & Jerry -animaatioitakin näytettiin paljon. Tykkäsin lapsena myös niistä Albert Barillen Olipa kerran-sarjoista.
Yksi asia, mikä kyllä jäi puuttumaan omasta lapsuudestani, oli se että Disneyn klassisimpia pitkiä animaatioelokuvia (Dumbo, Bambi jne.) ei ollut mahdollista nähdä. Televisiossa niitä ei tietenkään esitetty, mutta ei niitä myöskään ollut videona saatavilla, eikä elokuvateatterissa niitä näytetty, ainakaan siellä, missä asuin. En ole niitä tähän päiväänkään mennessä nähnyt, koska vanhempana ne eivät enää kiinnostaneet.
Vasemmistolehdissä paheksuttiin Aku Ankkaa amerikkalaisen elämäntavan ylistyksenä.
Tilalle suositeltiin Pelle Fantti- ja Maailman vahvin Nalle(Bamse)- sarjiksia.
Isänikin meni aluksi tähän halpaan.
Myöhemmin hänkin huomasi, ettei asia näin ole, Roope Ankkaa ei Akussa varaulsetta ihailla, vaan hänen ahneutensa esitetään tavallisesti naurettavana.
Muutenkin 80- luvun Aku oli aika satiirinen ja yhteiskuntakriittinenkin Bamsen ja Fantin ollessa aika yksiulotteisia lastensarjakuvia.
Muistan kyllä että ruotsin kirjasta jätettiin se tarina väliin ,jossa kerrottiin Afrikasta ja Leijonasta ja n-pojasta ,jonka ensinmanittu sitten tarinassa (taisi olla jossain runomuodossa vielä) söi.
Opettaja vain kertoi, että se on kouluhallituksen tai opetusneuvoston tms. päätös ja että jatketaan siis vaan suoraan seuraavaan kappaleeseen ja sillä siisti. Kirja oli Kaukoranta-Nikkinen 'Lär dig svenska 1' Tämä oli siis joskus 1970-luvun alkuvuosina.