11-vuotiaan menkat alkoi ja tuli kauhea itkukohtaus :(

Tulee vain pahentumaan tuosta ja joskus 15-17-vuotiaana alkaa helpottamaan.

11v.on vielä aika lapsi ja varmasti tuntuu melkoiselle muutokselle kun menkat alkaa. Ja mitä itse muistelen niin kyllä itketti joka kuukausi pienetkin vastoinkäymiset menkkojen aikaan ja kesti tottua ajatukseen että ne menkat on joka kuukausi vuosia eteenpäin halusi tai ei.

ÄLÄ kirjoita tänne lapsesi henkilökohtaisia asioita!

Käyttäydyin aikoinaan täsmälleen samalla tavalla kuin sun tyttö ja olin 14-vuotias. Kyllä se helpottaa ajan myötä:)

Kannattaa sanoa lapselle että hän tietää vain yhden luokkakaverin menkoista, mutta monella muullakin voi olla. Ei kaikki siitä puhu eikä tarvitsekaan.

Normaali osa menkkoja. Kerrot vaan että mistä mm. buranat löytyy ja miten helpottaa kramppeja (mm. lenkkeily, lämpöpullo alavatsalla ym.)

Lapsesi on alaikäinen, mutta kerrot hänen hlökohtaisia asioitaan julkisella palstalla.

Miksi?

Ja tuo on niin normaali asia, että tietoa löytyy varmasti kirjoista ja netistä yllin kyllin.

Voi hyvinkin olla että monella muullakin luokan tytöllä on jo alkanut. Niistä ei vaan ole kerrottu. Oman lapsen tilannetta kun olen seurannut niin ei niistä yleensä tytöt puhu keskenään. Saattaa tulla sitten vaan ajan kanssa ilmi kun joku ei tule uimaan tmv ja läheiselle kaverille kerrotaan se oikea syy (eikä luokalle mainittu jalka kipee tmv).

Muistan, että itse olin myös järkyttynyt, kun menkkani alkoivat. En raivonnut tai itkenyt, mutta kyllä siinä oli mieli hieman maassa että miksi nyt, ja pelkoa miten suojien käyttö onnistuu, huomaako muut, tuleeko ylivuotoja yms. Ekat menkat eivät olleet kovin kipeät, mutta myöhemmin vatsa oli kunnolla kipeä pari ekaa päivää.

Kysy mieheltäsi. Hän tietää millainen rumba on joka kuukausi.

Tyttö voi ajatella, että nyt hän ei enää voi olla lapsi ja se pelottaa ja ahdistaa. Tästä kannattaa puhua hänen kanssaan, että vaikka fyysinen kehitys olisi mitä, niin hän saa edelleen olla se pieni tyttö joka 11-vuotias on.

Ei ne välttämättä ala vielä noin nuorella tulemaan kuukausittain. Voi tulla vaikka puolen vuoden välein ja vuosien päästä vasta kuukausittaon.

Onhan 11-vuotias kovin nuori vielä, lapsi. Joten ymmärrän kyllä hänen järkytyksensä, vaikka oletkin hienosti puhunut asiasta, ja valmistellut häntä tulevaan. Luultavasti tulee olemaan yhtä hormoonimyrskyä vielä jonkin aikaa, kunnes hän tottuu kehonsa uuteen vaiheeseen.

Minä olin 14 kun kuukautiseni alkoivat, silloin kauan sitten, ystäväni myös 13-14 -vuotiaita, ja olimme henkisesti paljon kypsempiä ottamaan vastaan tämän uuden elämänvaiheen, kuin nämä 10-12 -vuotiaat ovat tänä päivänä.

Itsekin itkin. Olin vasta 10! Itkin seuraavalla viikolla joka päivä koulun jälkeen ja kirjoitin päiväkirjaan, miten vihasin menkkoja :D Tokenin sitten jossain vaiheessa. Pakkohan se oli. Älä hössötä ainakaan asiasta, anna tytölle rauhaa ja tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Onhan 11-vuotias kovin nuori vielä, lapsi. Joten ymmärrän kyllä hänen järkytyksensä, vaikka oletkin hienosti puhunut asiasta, ja valmistellut häntä tulevaan. Luultavasti tulee olemaan yhtä hormoonimyrskyä vielä jonkin aikaa, kunnes hän tottuu kehonsa uuteen vaiheeseen.

Minä olin 14 kun kuukautiseni alkoivat, silloin kauan sitten, ystäväni myös 13-14 -vuotiaita, ja olimme henkisesti paljon kypsempiä ottamaan vastaan tämän uuden elämänvaiheen, kuin nämä 10-12 -vuotiaat ovat tänä päivänä.

Sehän tuossa juuri on, että tyttö helposti kokee, että nyt koko elämä muuttuu. Näinhän se ei ole, vaikka keho muuttuu, niin se ei tarkoita, että pitäisi luopua lapsuudesta. Tytölle kannattaa puhua siitä, että hän voi elää ihan samaa 11-vuotiaan elämää kuin ennenkin vaikka kuukautiset ovatkin.

Vierailija kirjoitti:

Tyttö voi ajatella, että nyt hän ei enää voi olla lapsi ja se pelottaa ja ahdistaa. Tästä kannattaa puhua hänen kanssaan, että vaikka fyysinen kehitys olisi mitä, niin hän saa edelleen olla se pieni tyttö joka 11-vuotias on.

Just tätä tulin mäkin kommentoimaan. Aikuistuminen pelottaa, tyttö haluaa tuntea olevansa lapsi vielä.

Minua ei aikoinaan haitannut, mutta kun kuulin äitini kertovan asiasta puhelimessa siskolleen, niin siihen loppui luottamus äitiin. Kannattaa miettiä, miten tarkoin asioita selostaa nettiin tai puhelimessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttö voi ajatella, että nyt hän ei enää voi olla lapsi ja se pelottaa ja ahdistaa. Tästä kannattaa puhua hänen kanssaan, että vaikka fyysinen kehitys olisi mitä, niin hän saa edelleen olla se pieni tyttö joka 11-vuotias on.

Just tätä tulin mäkin kommentoimaan. Aikuistuminen pelottaa, tyttö haluaa tuntea olevansa lapsi vielä.

Siksi tyttöä pitäisikin rohkaista siihen, että hän saa olla juuri sellainen kuin on, ei tarvitse ryhtyä "isoksi". Jos tyttö kokee, että ei saa olla enää lapsi vaan hänen täytyy ottaa erilainen rooli, niin tämä altistaa jopa seksuaaliselle hyväksikäytölle. Tytöt, joilla fyysisiä murrosiän merkkejä tulee aikaisin, voivat kokea, etteivät voi enää olla osa muiden lasten joukkoa, vaan täytyy siirtyä ikäistään vanhempaan seuraan. Siinä tulee helposti hyväksikäytetyksi.

Itsekin itkin teininä, vaikka olin jo odottanut menkojen alkua. Mulla ne alkoi vasta 15-vuotiaana. Itku johtui siitä, että vatsa oli niin pirun kipeä ja oksensin kivusta. Oli oikeasti tosi kipeä olo ja ärsytti ne pirun siteet.

Anna tytölle buranaa tai panadolia. Helpottaa oloa kummasti. Opeta jossain vaiheessa myös tamponien käyttö. Ne helpottavat elämää huomattavasti.

Kuin tyhmä täytyy olla, jos luulee samaksi asiaksi kertoa jostain tyttären alkaneista menkoista anonyymisti anonyymillä palstalla kuin juoruta niistä koko suvulle tai jossain omassa facebookissa.