Äärimmäinen introverttiys. VIHAAN ihmisiä. Onko muita kaltaisiani?
Kaupassa asioiminenkin tuntuu usein raskaalta ajatukselta, ärsyttää lähellä kuljeksivat ihmiset ja ärsyttää jos joku katsoo päin. Ärsyynnyn siis todella pienestä. Koen ihmisten katseiden olevan lähes aina tuomitsevia, vaikka jos järjellä asiaa kovin mietin tajuan, että näin ei aina voi olla. Toinen puoli päässäni taas sanoo, että ulkonäössäni on jotain vikaa ja minua arvostellaan. Tänäänkin on ollut päivä, että en ole jaksanut vaivautua ulos, kun en jaksa sitä että minut nähdään. Tunnen tietynlaista vihaa ihmisiä kohtaan. Olen koko ikäni ollut hyvin epäsosiaalinen ja lapsena kiusattu. Jonkinlaista sosiaalista fobiaakin on ollut aina. Roskia viedessäkin toivoo ettei tarvitsisi kohdata ketään. Onneksi työ on sentään sellaista, jota voi tehdä yksin omassa huoneessani. Onko kellään muulla tällaista?
Kommentit (93)
Miksi sitten hankkiudut keskustelemaan muiden ihmisten kanssa asiasta?
On minullakin tuollaista. En nyt sano että VIHAAN ihmisiä, mutta en rakastakaan. Viihdyn parhaiten itsekseni, ja suoraan sanottuna häiritsee ne oletusarvot, joiden mukaan kaikkien täytyisi olla niin sosiaalisia ja kulkea aina ryhmässä jne.
Viihdyn ja tulen toimeen yksikseni, en ala sitä keneltäkään pyytelemään anteeksi, varsinkin kun pidän itseäni himpun verran sivistyneempänä kuin keskivertoa salkkarien vahtaajaa ja hyvinvointikuplassa asujaa.
M40+
Sitä, että viihtyy mieluummin yksin/pienessä seurassa kuin ihmisten ympäröimänä. Uupuu liiallisesta kanssakäymisestä eikä ole liiemmin kiinnostunut tapaamaan jatkuvasti uusia ihmisiä.
Et ole introvertti vaan sinulla on antisosiaalinen luonne.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten hankkiudut keskustelemaan muiden ihmisten kanssa asiasta?
Täällä ei tarvitse nähdä kenenkään naamaa. Haloo?????
Minä en vihaa, mutta en oikein halua olla tekemisissäkään. Ärsyttää ekstrovertit, jotka vaikkapa avaavat oven minulle ihan vain saadakseen taas ihmiskontaktin. Kun minä mieluummin avaan sen oven itse niin ei tarvitse katsoa ketään päin ja sanoa kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Et ole introvertti vaan sinulla on antisosiaalinen luonne.
Tarkoitit kai asosiaalinen. Vai onko ap sinusta sosiopaatti?
En mä vihaa mutta välttelen niitä aina kun mahdollista, koska viihdyn yksin. Se onnistuu Helsingissäkin helposti. Ruoan voi tilata kotiin, roskia katokseen voi viedä aamuyöstä jolloin siellä ei ole muita viejiä jne.
Itse en ajattele ollenkaan sitä mitä muut minusta ajattelee tai miten katsoo vaan olen kuin niitä muita ei olisi olemassakaan, omissa ajatuksissani.
en vihaa ihmisiä, mutta en viihdy isoissa ihmisjoukoissa. ammatinkin valitsi sillä perusteella, että voin tehdä sitä yksin. tuo kun sanot tuntevasi ihmisten katseet tuomitsevina ja arvostelevina, ja se että ärsyynnyt helposti ei mielestäni kerro introverttiydestä vaan jostain muusta
Kyse on kohdallasi jostain muusta kuin introverttiydestä. Itse olen introvertti ja rakastan itsekseni oloa ja ystäviini on valikoitunut samanlaisia. Kukaan meistä ei kuitenkaan vihaa ihmisiä vaikka yksin viihdytäänkin ja erakoidutaan. Sosiaaliset tilanteet vain kuormittavat, mutta se ei ole sama asia kuin kuvailemasi ihmisviha.
Googlettamisen jälkeen voisin sanoa, että en kyllä ole antisosiaalinen luonne.
Ap
Olen ääri-introvertti mutta en samaistu. En vihaa, ellei siihen ole jokin hyvin painava syy.
Meitä aivan äärimmäisiä erakkoja on tietysti harvinaisen vähän, mutta on kuitenkin. Ihmiskunta olisi jo kuollut sukupuuttoon, jos kaikki olisivat olleet erakoita, mutta jokin funktio meilläkin on arvatenkin ollut.
Itse pärjäisin monia viikkoja, kenties kuukausiakin, ilman että näen tai kuulen ketään ihmistä tai sanon ihmiselle sanaakaan (ja kyllä, olen täällä nyt "sosialisoimassa" av:lla, mutta se ei mitätöi edellä mainittuja asioita). Varsinkin työelämä tuntuu raskaalta, koska tuloksellinen työ alkaa olla nykyään joka paikassa toissijaista, mutta kaikenlainen palaveeraaminen ja turhan jauhaminen yhteistyönä sitäkin tärkeämpää.
Introvertti on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän käyttäytymyksellinen kuin kognitiivinen kuvaus. Ennen kaikkea introvertti orientoituu omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie energiaa häneltä kuin ylläpitää sitä.
Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut. Tutkimuksissa[8] on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia
Sinun kuvaamasi on ennemmin huonon itsetunnon aiheuttamaa ahdistusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa kuin introverttiyttä.
Olen melko extrovertti ihminen, mutta inhoan väenpaljoutta ja keskimäärin tilanteita, joissa minun on työni ulkopuolella oltava sosiaalinen.
Ei käytännössä vapaa-ajallani kestä ihmisiä muutamaa lukuun ottamatta.
Ymmärrän ap:ta hyvin.♥
Vierailija kirjoitti:
Googlettamisen jälkeen voisin sanoa, että en kyllä ole antisosiaalinen luonne.
Ap
Etkä ole myöskään introvertti. Introvertin piirteisiin ei kuulu ihmisviha tai ajatukset siitä, että muut moittisivat tai katsoisivat pahalla. Sinun tilanteesi kuulostaa kiusaamistaustan (ja ehkä muunkin syyn) aiheuttamalta traumalta, ei luonteenpiirteeltä.
Sama täällä, osittain. Joku voisi luulla minua ihan normaaliksi, mutta todella usein ihmiset vaan ärsyttää. Tuntuu, että ne eivät tajua mitään ja elävät omaa typerää elämäänsä. Haluan olla omassa rauhassa. Usein ihan kaverinkin näkeminen ärsyttää, kun mietin enkö vaan voisi olla kotona ilman kaverin läsnäoloa tai menoa mihinkään. Kaupassa asioiminen on kaikkein mukavinta silloin, kun siellä on vain vähän muita ihmisiä.
Tilanteeni on siten tosin erilainen, että joudun osittain myös työssäni olemaan sosiaalinen. Ja selviydyn sosiaalisista tilanteista ihan hyvin. Yllättäen olen välillä jopa puhelias. Tämä ei silti poista tunnetta siitä, että muut ovat ympärilläni idiootteja.
Mutta kertomuksesi perusteella herää ajatus, että onko sinulla masennusta tai muuten mieliala maassa? Sellainen saattaa vaikuttaa. Tosin onhan meitä introverttejä paljon, ihan ilman masennustakin.
Meitä on monta ja onneksi nykyään pystyy elämään pitkiäkin aikoja ilman ihmiskontakteja.
Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa introverttiys?