Lue keskustelun säännöt.
Äärimmäinen introverttiys. VIHAAN ihmisiä. Onko muita kaltaisiani?
15.12.2019 |
Kaupassa asioiminenkin tuntuu usein raskaalta ajatukselta, ärsyttää lähellä kuljeksivat ihmiset ja ärsyttää jos joku katsoo päin. Ärsyynnyn siis todella pienestä. Koen ihmisten katseiden olevan lähes aina tuomitsevia, vaikka jos järjellä asiaa kovin mietin tajuan, että näin ei aina voi olla. Toinen puoli päässäni taas sanoo, että ulkonäössäni on jotain vikaa ja minua arvostellaan. Tänäänkin on ollut päivä, että en ole jaksanut vaivautua ulos, kun en jaksa sitä että minut nähdään. Tunnen tietynlaista vihaa ihmisiä kohtaan. Olen koko ikäni ollut hyvin epäsosiaalinen ja lapsena kiusattu. Jonkinlaista sosiaalista fobiaakin on ollut aina. Roskia viedessäkin toivoo ettei tarvitsisi kohdata ketään. Onneksi työ on sentään sellaista, jota voi tehdä yksin omassa huoneessani. Onko kellään muulla tällaista?
Kommentit (93)
Meinasin tulla kirjoittamaan samaa kuin monet muut, mutta se on täällä jo moneen kertaan sanottu. AP:n aloituskuvaus ei kerro introverttiudesta vaan jostain muusta. Toki ap voi tämän lisäksi olla introvertti, mutta introverttius ei todellakaan ole synonyymi ihmisvihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten hankkiudut keskustelemaan muiden ihmisten kanssa asiasta?
Täällä ei tarvitse nähdä kenenkään naamaa. Haloo?????
Eli et vihaa ihmisiä, vaan heidän naamojaan?
En ole ap, mutta minua ahdistaa erityisesti ihmisten silmät ja naama, sillä niistä näkee esimerkiksi asennoitumisen ja muuta ahdistavaa näin huonoitsetuntoisena. Miksi ei ole keksitty vaikka naamaria, joka muuntaisi naamat vaikkapa koiran naamoiksi 🐶
Ja en ole hullu.
Ei naamaria vaan lasit tarkoitin 🙈
Mitä? Tottakai on olemassa introvertteja, vaikket itse sellainen olekaan. Minä on juuri tuon kuvauksen kaltainen introvertti. Koko ikäni olen saanut kuulla kommenttia hiljaisuudestani ja varautuneisuudestani. Olen toki oppinut ymmärtämään ja hyväksymään ne piirteet, vaikeki niitä yleisesti yhteiskunnassa pidetä hyvinä piirteinä. Olen jo etukäteen ahdistunut sosiaalisita työpäivistä, jos tiedän sellaisen olevan edessä. Se aiheuttaa jännitystä ja laaskee suorituskykyäni. Loistan itsenäisissä tehtävissä ja olen oppinutkin hyväksi hakemaan tietoa ja tekemään johtopäätöksiä itsekseni, josta olen saanut kehuja. Eli meitä on introvertteja ja ekstrovertteja ja myös työpaikoilla tämä olisi syytä tiedostaa, ettei yritetä änkeä kaikkia samaan muottiin, vaan ottaa kaikista se paras hyöty irti heidän vahvuuksiensa kautta.
-no mun mielestä taas toi on samaan muiottiin tunkemista, et on intro ja ekstrovertit. mites, jos on molempia, vaihtelevasti, niinku esim minä oon??? =DD
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Tottakai on olemassa introvertteja, vaikket itse sellainen olekaan. Minä on juuri tuon kuvauksen kaltainen introvertti. Koko ikäni olen saanut kuulla kommenttia hiljaisuudestani ja varautuneisuudestani. Olen toki oppinut ymmärtämään ja hyväksymään ne piirteet, vaikeki niitä yleisesti yhteiskunnassa pidetä hyvinä piirteinä. Olen jo etukäteen ahdistunut sosiaalisita työpäivistä, jos tiedän sellaisen olevan edessä. Se aiheuttaa jännitystä ja laaskee suorituskykyäni. Loistan itsenäisissä tehtävissä ja olen oppinutkin hyväksi hakemaan tietoa ja tekemään johtopäätöksiä itsekseni, josta olen saanut kehuja. Eli meitä on introvertteja ja ekstrovertteja ja myös työpaikoilla tämä olisi syytä tiedostaa, ettei yritetä änkeä kaikkia samaan muottiin, vaan ottaa kaikista se paras hyöty irti heidän vahvuuksiensa kautta.
-no mun mielestä taas toi on samaan muiottiin tunkemista, et on intro ja ekstrovertit. mites, jos on molempia, vaihtelevasti, niinku esim minä oon??? =DD
Googlaa ambivertti.
Olen introvertti. En vihaa ihmisiä, päinvastoin. En jaksa olla pitkään hälinässä ihmisjoukossa. Tarvitsen omaa aikaa ja omia ajatuksia.
Ei introvertit vihaa ihmisiä, heillä on usein erittäin hyvät sosiaaliset taidot, ovat hyviä kuuntelijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo lapsesta lähtien olen tuntenut ihmisten katseet negatiivisina. Lapsena siis jo hermostuin ja suutuin esim. kauppakeskuksessa käydessä. Minuakin on arvosteltu pienestä pitäen juurikin ujoudesta ja hiljaisuudesta, se oli suurinpiirtein kamalin piirre mitä lapsessa voi olla esim. koulussa. Arvostelu jatkui aikuisuuteen asti. On jäänyt tunne, että olen aina vääränlainen ja että näytänkin vääränlaiselle tai oudolle, vaikka ulkonäköni ei siis ole mitenkään erikoinen.
Käyn kyllä kaupoilla välillä ilman näitä vihan tuntemuksia, mutta välillä on kausia kun tunne on voimakkaampi. Jonkinlaista masennusta on useinkin ja se ilmenee ärtymyksenä.
Ap
Ekstovertti ja introvertti on jatkumo, ei joko-tai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai että kun voisi vaan työntää ihmisiä junan alle eikä siitä tulisi mitään rangaistusta.
Olisin niin onnellinen 🤸♂️
Voivoi, tuon täytyy olla kuluttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ai että kun voisi vaan työntää ihmisiä junan alle eikä siitä tulisi mitään rangaistusta.
Olisin niin onnellinen 🤸♂️
Oletko tosissasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Tottakai on olemassa introvertteja, vaikket itse sellainen olekaan. Minä on juuri tuon kuvauksen kaltainen introvertti. Koko ikäni olen saanut kuulla kommenttia hiljaisuudestani ja varautuneisuudestani. Olen toki oppinut ymmärtämään ja hyväksymään ne piirteet, vaikeki niitä yleisesti yhteiskunnassa pidetä hyvinä piirteinä. Olen jo etukäteen ahdistunut sosiaalisita työpäivistä, jos tiedän sellaisen olevan edessä. Se aiheuttaa jännitystä ja laaskee suorituskykyäni. Loistan itsenäisissä tehtävissä ja olen oppinutkin hyväksi hakemaan tietoa ja tekemään johtopäätöksiä itsekseni, josta olen saanut kehuja. Eli meitä on introvertteja ja ekstrovertteja ja myös työpaikoilla tämä olisi syytä tiedostaa, ettei yritetä änkeä kaikkia samaan muottiin, vaan ottaa kaikista se paras hyöty irti heidän vahvuuksiensa kautta.
-no mun mielestä taas toi on samaan muiottiin tunkemista, et on intro ja ekstrovertit. mites, jos on molempia, vaihtelevasti, niinku esim minä oon??? =DD
ekstrovertti vs introvertti on liukuva asteikko, jolle ihmiset asettuvat normaalijakauman mukaisesti. ylivoimaisesti suurin osa on siis jossakin asteikon keskivälillä, ns ambiverttejä. äärimmäiset ekstrovertit ja introvertit ovat hyvin harvinaisia, siksi tuo jako onkin mustavalkoisuudessaan vähän typerä.
Vihaat ihmisiä, mutta kummastelet, jos joku ei mielestäsi pidä sinusta tai tuijottaa sinua?
Uskon, että inhon näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain muusta on kyse kuin introverttiydestä.
Ikävä kuulla tuo tarina, melkoisen traumatisoivaa lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole introvertti vaan sinulla on antisosiaalinen luonne.
Tarkoitit kai asosiaalinen. Vai onko ap sinusta sosiopaatti?
Ei, siksi en sanonut sosiopaatti. Sosiopaatti vihaa ja halveksii ihmisiä sekä käyttää kaikkia hyväkseen, mutta ap vain vihaa ihmisiä ja haluaa eristäytyä joten hän on vain tavallinen ihmisten vihaaja eli antisosiaalinen, mutta ei persoonallisuushäiriöön asti eli sosiopatiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja ap:lla on epävakaa persoonallisuushäiriö. Se aiheuttaa vihan tunteet ja kaiken tulkitsemisen negatiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Tottakai on olemassa introvertteja, vaikket itse sellainen olekaan. Minä on juuri tuon kuvauksen kaltainen introvertti. Koko ikäni olen saanut kuulla kommenttia hiljaisuudestani ja varautuneisuudestani. Olen toki oppinut ymmärtämään ja hyväksymään ne piirteet, vaikeki niitä yleisesti yhteiskunnassa pidetä hyvinä piirteinä. Olen jo etukäteen ahdistunut sosiaalisita työpäivistä, jos tiedän sellaisen olevan edessä. Se aiheuttaa jännitystä ja laaskee suorituskykyäni. Loistan itsenäisissä tehtävissä ja olen oppinutkin hyväksi hakemaan tietoa ja tekemään johtopäätöksiä itsekseni, josta olen saanut kehuja. Eli meitä on introvertteja ja ekstrovertteja ja myös työpaikoilla tämä olisi syytä tiedostaa, ettei yritetä änkeä kaikkia samaan muottiin, vaan ottaa kaikista se paras hyöty irti heidän vahvuuksiensa kautta.
-no mun mielestä taas toi on samaan muiottiin tunkemista, et on intro ja ekstrovertit. mites, jos on molempia, vaihtelevasti, niinku esim minä oon??? =DD
ekstrovertti vs introvertti on liukuva asteikko, jolle ihmiset asettuvat normaalijakauman mukaisesti. ylivoimaisesti suurin osa on siis jossakin asteikon keskivälillä, ns ambiverttejä. äärimmäiset ekstrovertit ja introvertit ovat hyvin harvinaisia, siksi tuo jako onkin mustavalkoisuudessaan vähän typerä.
On varmasti näin, että asia ei ole mustavalkoinen. Siksi ärsyttääkin hölöttäjät ja somettajat, jotka sanovat itseään introvertiksi, vaikka hakeutuvat jatkuvasti sosiaalisiin kontakteihin ihan omasta halustaan. Ovat korkeintaan ambivertteja jos sitäkään.
Tällaisena ahdistuvana ja väsyvänä introverttina on ihan erilaista. Ei yksinkertaisesti halua olla paljoa ihmisten kanssa. Jonkin verran kuintenkin, eli en halua eristäytyä erakoksi, vaan se oman ajan tarve ja latautuminen omien ajatuksieni kanssa on vaan niin suuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole introvertti vaan sinulla on antisosiaalinen luonne.
Tarkoitit kai asosiaalinen. Vai onko ap sinusta sosiopaatti?
Ei, siksi en sanonut sosiopaatti. Sosiopaatti vihaa ja halveksii ihmisiä sekä käyttää kaikkia hyväkseen, mutta ap vain vihaa ihmisiä ja haluaa eristäytyä joten hän on vain tavallinen ihmisten vihaaja eli antisosiaalinen, mutta ei persoonallisuushäiriöön asti eli sosiopatiaan.
En nyt sotkisi sosiopatiaa tähän kun ei sille edes ole mitään virallista määritelmää.
Ehkä jos äärimmäisiä persoonallisuuksia (ja persoonallisuushäiriöitä) pitäisi pohtia niin eristäytyvä (skitsoidi) ja epäsosiaalinen persoonallisuus olisivat ne relevantit. Ihmisten vihaaminen sinänsä ei ole erityisesti kumpaankaan viittaava piirre.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja ap:lla on epävakaa persoonallisuushäiriö. Se aiheuttaa vihan tunteet ja kaiken tulkitsemisen negatiivisesti.
Enpä tätä tiennytkään, kiitos diagnoosista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Tottakai on olemassa introvertteja, vaikket itse sellainen olekaan. Minä on juuri tuon kuvauksen kaltainen introvertti. Koko ikäni olen saanut kuulla kommenttia hiljaisuudestani ja varautuneisuudestani. Olen toki oppinut ymmärtämään ja hyväksymään ne piirteet, vaikeki niitä yleisesti yhteiskunnassa pidetä hyvinä piirteinä. Olen jo etukäteen ahdistunut sosiaalisita työpäivistä, jos tiedän sellaisen olevan edessä. Se aiheuttaa jännitystä ja laaskee suorituskykyäni. Loistan itsenäisissä tehtävissä ja olen oppinutkin hyväksi hakemaan tietoa ja tekemään johtopäätöksiä itsekseni, josta olen saanut kehuja. Eli meitä on introvertteja ja ekstrovertteja ja myös työpaikoilla tämä olisi syytä tiedostaa, ettei yritetä änkeä kaikkia samaan muottiin, vaan ottaa kaikista se paras hyöty irti heidän vahvuuksiensa kautta.
-no mun mielestä taas toi on samaan muiottiin tunkemista, et on intro ja ekstrovertit. mites, jos on molempia, vaihtelevasti, niinku esim minä oon??? =DD
ekstrovertti vs introvertti on liukuva asteikko, jolle ihmiset asettuvat normaalijakauman mukaisesti. ylivoimaisesti suurin osa on siis jossakin asteikon keskivälillä, ns ambiverttejä. äärimmäiset ekstrovertit ja introvertit ovat hyvin harvinaisia, siksi tuo jako onkin mustavalkoisuudessaan vähän typerä.
On varmasti näin, että asia ei ole mustavalkoinen. Siksi ärsyttääkin hölöttäjät ja somettajat, jotka sanovat itseään introvertiksi, vaikka hakeutuvat jatkuvasti sosiaalisiin kontakteihin ihan omasta halustaan. Ovat korkeintaan ambivertteja jos sitäkään.
Tällaisena ahdistuvana ja väsyvänä introverttina on ihan erilaista. Ei yksinkertaisesti halua olla paljoa ihmisten kanssa. Jonkin verran kuintenkin, eli en halua eristäytyä erakoksi, vaan se oman ajan tarve ja latautuminen omien ajatuksieni kanssa on vaan niin suuri.
Olen ehdottomasti introvertti ja mieluiten viettäisin kaiken aikani omissa oloissani. Niin on ollut läpi elämäni, ilman mitään traumoja. Haaveilen johonkin vieraaseen kaupunkiin yksin muuttamisesta. Silti yritän säilyttää ja sisällyttää elämääni edes hieman sosiaalisuutta, menoja ja ihmiskontakteja, etten oikeasti vallan erakoidu ja jää yksin tähän maailmaan. Oikeasti vaan väsyn ihan hirvittävästi sosiaalisissa tilanteissa, joten yksi naisten ilta tarkoittaa tyyliin sitä että tarvitsen sen päälle viikon aikaa palautua yksikseni. Täysi kalenteri on siis kauhun paikka itselleni, mutta ihmisvihaaja en ole. Ja kyseinen toimintani saattaa toki vaikuttaa jonkun silmään siltä ettei minua uskoisi introvertiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja ap:lla on epävakaa persoonallisuushäiriö. Se aiheuttaa vihan tunteet ja kaiken tulkitsemisen negatiivisesti.
Enpä tätä tiennytkään, kiitos diagnoosista.
Ap
Nykyään on helppoa kun diagnoosin kuin diagnoosin saa netistä ihan hetkessä ja ilmaiseksi!
Sairaus kehottaa eristäytymään. Sairaus haluaa näyttää muut ihmiset epäilyttävinä. Sairaus syöttää sinulle sitä, että muut ihmiset eivät hyväksy sinua.
Mikä on ratkaisu?
Sairaus on kuin ylimääräiseksi kasvanut jäsen joka täytyy amputoida kuolettamalla. Sille ei enää anneta ravintoa.
Miten tämä tapahtuu?
Hakeutumalla omiensa pariin. Ei seurallisten ihmisten pariin vaan muiden introverttien pariin, siis niiden jotka myös vihaavat ihmisiä.