Koira kuoli, työkaveri jää saikulle. Mitä ihmettä?
Eli työkaverilla koira kuoli johonkin sairauteen. Nyt on kuulemma niin järkyttynyt että pitää jäädä töistä pois. Onko tämä yleistä? Voiko tuolla perusteella edes olla töistä pois? Tiedossa lienee kuitenkin ollut että ei se koira kuitenkaan hirveän kauaa elä.
Kommentit (68)
En kehdannut hakea saikkua edes silloin kun isä kuoli pari vuotta sitten.
M46
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kettu! Miten nämä ihmiset tekevät, jos jotain oikeasti kauheaa tapahtuu?
Oikeasti on kamalaa, kun koira kuolee, joka on ollut rakkainta koko maailmassa. Kuka tahansa on suruissaan, jos rakas, olipa se sitten mikä tahansa kuolee.
Itse menin töihin maanantaina , kun äitini kuoli lauantaina. Olin töissä kuin zombi ja olisi ehkä ollut parasta olla hetki pois. Tein hoitotyötä ja oli tosi raskasta kuunnelle ihmisten valituksia, kun itsellä oli suuri suru.
Kuitenkin kun koirani kuoli, olin vielä enemmän maassa. Suru oli erilaista, kuin suru äidistä. Olin asunut jo 30v kaukana äidistä ja nähnyt häntä lähinnä lomilla, mutta koira oli kanssani koko ajan.
Kun äiti kuoli, olin aina kylmissäni ja palelin ja aina väsytti. Kun koira kuoli, masennuin .
Suruja on monenlaisia, eikä niitä voi verrata. Ihminen suree sitä, mikä hänelle on rakasta.
Juuri tuo, kun sen lemmikin kanssa on joka päivä ja olet vastuussa siitä. Harvan ihmisen kanssa yhtä kiinteästi on tekemisissä, vaikka läheisiä ovatkin. Arki muuttuu aivan eri tavalla. No, itseäni ei kiinnosta, jos joku ei näe tässäkään asiassa kuin oman rajoittuneen näkökantansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kettu! Miten nämä ihmiset tekevät, jos jotain oikeasti kauheaa tapahtuu?
Mitä empatiakyvytön ja tunneköyhä ihminen tekee, kun jotain kauheaa tapahtuu? En tiedä eikä kiinnosta, niin kuin muiden henkilökohtaisten asioiden ei pitäisikään.
Miksi sitten kysyit?
Kun oma rakas kissani kuoli yllättäen, itkin useamman päivän putkeen. Siis sellaista pohjattoman surun aiheuttamaa huutoitkua. En olisi mitenkään kyennyt käymään töissä. Otin siis palkatonta vapaata, enkä ymmärrä mikä tässä on väärin. Kun on jakanut arkensa toisen elävän olennon kanssa yli 13 vuotta, on täysin normaalia surra menetystään sen kuoltua. Se kissa oli minulle perheenjäsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kettu! Miten nämä ihmiset tekevät, jos jotain oikeasti kauheaa tapahtuu?
Mitä empatiakyvytön ja tunneköyhä ihminen tekee, kun jotain kauheaa tapahtuu? En tiedä eikä kiinnosta, niin kuin muiden henkilökohtaisten asioiden ei pitäisikään.
Miksi sitten kysyit?
Sehän se pointti olikin, en kysynyt.
Kollega saikutti koiran takia. Tuli sitten yt:t ja sai lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kettu! Miten nämä ihmiset tekevät, jos jotain oikeasti kauheaa tapahtuu?
Saattavat handlata tilanteen paremmin. Monesti eläimeensä vahvasti kiintynyt ihminen on oikeasti kokenutkin kauheita asioita. Eläintä saattaa rakastaa enemmän kuin yhtäkään ihmistä.
Vain koska ei pysty käsittelemään ihmistenvälisiä sosialisointeja ja se "aina iloinen ja läähättävä" koirahan voi vaikka omassa mielessään puhua kaikenlaisia kivoja juttuja.
Monille lemmikki on yhtä tärkeä kuin perheenjäsen. Toisille taas työnteko on kaikki kaikessa. Ei ole ihme jos fiilikset eivät kohtaa täällä.