Avioliitossa olevat miehet haloo!
Miten ihmeessä te kykenette olemaan järjissänne pitkässä parisuhteessa? Ettekö kyllästy katselemaan toisen naamaa vuodesta toiseen? Tekeekö mieli vieraita naisia? Pystyttekö todella näkemään vaimonne yli kymmenen vuoden seurustelun jälkeen kiihottavana? Vai onko kiihko laimennut ja jäljellä toverillisuus? Tuntuuko koskaan, että jäätte paitsi paljosta perhe-elämän takia (vaikka lapset olisivatkin tärkeitä)?
Janottaako vanha suola koskaan ym?
En kaipaa tähän naisten "kyllä minun mieheni ainakin minua rakastaa eikä ole koskaan halunnut muita naisia" ym. naiiveja kommentteja.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten avioliitto liittyy asiaan?
Ehkä siten, että siitä ei noin vain lähdetäkkään vaikka kyllästyttäisi. Eikö jo avioliitossa elämisestä tule paineita?
Suurempi sitoumus lapset ja yhteinen asuntolaina ovat. Avioliitto on vain pala paperia noihin verrattuna.
Ootko nyt niin ylpeä kun jaksoit keskeyttää miehes munan imemisen siks hetkeks että sait julistettua kaikki muut naiset paitsi itses läskihuoriks? Oot varmasti tosi uniiqqi ja speziaali etkä yhtään niin kuin ne muut akat.
Vierailija kirjoitti:
Ootko nyt niin ylpeä kun jaksoit keskeyttää miehes munan imemisen siks hetkeks että sait julistettua kaikki muut naiset paitsi itses läskihuoriks? Oot varmasti tosi uniiqqi ja speziaali etkä yhtään niin kuin ne muut akat.
Oletko itse ylpeä omasta tekstistäsi? Kenet olen haukkunut läskihuoraksi?
No onhan siinä nyt vähän eri tavalla paineet lähteä avioliitosta kun on ensin julistettu alttarilla ikuista rakkautta koko suvun ollessa läsnä. Ja mahdollisesti pyöräytetty vielä ne pari skidiäkin.