Lue keskustelun säännöt.
Jaaha, isonvanhempien joululahjat lapsille...
14.12.2019 |
Kysyivät toiveita, ehdotettiin että laittaisivat lahjoihin aikomansa rahat meidän tilille niin voitaisiin laittaa ne osana meidän ostamiin lahjoihin. Lapset on teinejä, toivelahjat kalliita ja ei-toivotulle pikkutavaralle ei yksinkertaisesti ole tarvetta. Nuo meidän kermaperseet kun haluaa mieluummin vähän ja hyvää kuin paljon ja turhaa. Nyt tuli kassillinen pieniä paketteja, vamaan pörrösukkia ja vastaavaa taas, en tietenkään avannut. Mikä siinä on, että toiveita kysytään mutta niistä ei haluta välittää?
Kommentit (801)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen aikuisia ihmisiä, jotka vinkuvat vääränlaisista lahjoista. Lahja on lahja, jonka antaja valitsee. Kaikki eivät halua antaa rahaa, varsinkin jos se on vain osa jotain suurempaa pottia, eikä henkilökohtainen lahja. Se on heidän oma valintansa. Ei ole sinun asiasi tämä nyt ollenkaan, kun ei ole kysymys edes sinun lahjastasi. Tuo että jalka ei enää kasva kyllä puhuu enemmän sen puolesta, että sukkia voi olla odottamassa tulevaa ja tulevat kyllä käyttöön. Sinua harmittaa vain, koska he eivät ole osallistumassa lahjoihin, jotka itse haluat antaa ja joihin olet lapsesi totuttanut, mutta jotka tuntuvat sinusta itsestäkin liian kalliilta.
Lahjan pitäisi ilahduttaa SAAJAA, ei antajaa.
Lahjan kohdalla ei oikein voi käyttää sanaa pitää. Lahja on lahja. Niillä ei ole vastikkeellisuutta.
Miksi sitten edes antaa se? Jos haluaa vain olla mäntti.
Haluaa olla mäntti? Huh huh. Joillekin isovanhemmille voi olla tärkeä asia, että lapsi avaa juuri heidän lahjansa, eikä raha vain katoa vanhempien tilille ja lahjaan, jonka he aloittajan mukaan muutenkin ostavat. Silloinhan isovanhempien lahja on vain lahja vanhemmille. Ja isovanhemmat haluavat antaa jotain myös lapselle.
Niin juuri. Mäntti ja itsekäs.
Isovanhemmille on tärkeää, isovanhemmat haluavat, isovanhempien mielihyvä, isovanhempien tunteet. MINÄMINÄMINÄMINÄ-sukupolvea parhaimmillaan.
Missä se teini? Hänen toiveensa, halunsa, tunteensa ja mielihyvänsä?
Ei tässä jutussa missään. Tässä on vastakkain äiti, joka olisi halunnut, että isovanhemmat maksaisivat osan äidin ostamasta lahjasta, ja isovanhemmat, jotka halusivat antaa suoraan lahjan lapselle. Lapsen mielipidettä emme oikeasti tiedä.
Se on teini, ei lapsi. Ja sehän kerrottiin heti aluksi.
Vai meinaatko että teini oikeasti haluaa mautonta krääsää ja vaalia ennen kaikkea typerän isovanhemman typeriä tunteita.
Juuri sanottiin niiden teinien olevan hyvin kasvatettuja. He olisivat samalla voineet vaalia isovanhempien tunteita ja keksiä jonkun tuotteen mitä käyttävät. Sanovan esim. Että bodyshopin suihkusaippuat ovat ihania. Eiköhän ne olisi saanut käytettyä vaikka jalkojen pesuun. Tai olisivat sanoneet, että kaipaavat apteekin perusvoidetta kovasti. Tai olisivat toivoneet, että isovanhemmat veisivät heidät syömään joskus.
Itse en tajua tuota toivomusta, että laittaakaa vanhemmille rahaa, niin ostamme heille jonkun jutun.On hyvää käytöstä kuluttaa järkevästi ja tuntea rajansa.
Jos ei tarvitse suihkusaippuaa, mutta tarvitsee läppärin, voi toivoa osallistumista siihen.
Yleensä läppärit ja muut kalliimmat tuotteet ostavat vanhemmat esim. lapsilisärahalla.
Jos nuori keksii toivoa/tilata auton tai mopon, ostetaanko se nuorelle tosta vain ja vanhemmat kerjäävät siihen rahaa isovanhemmilta, kummeilta jne.
Kyllä minusta myös lahjan antajalla pitäisi olla joku päätösvalta asiaan.Ap:n lapsi tarvitsee sitä läppäriä koulussa, se olisi pakko hankkia joka tapauksessa. Ymmärrätkö?
Eikö nämä tietokoneet ja läppärit ole jo menneen talven lumia.
Ainakin meillä läppäriä nuoret käyttävät vain koulutehtäviin, eipä juuri muuten, kun kännykkä on käytössä.
Peruskoulussa läppäri tulee koulusta ja lukiossa koulu määrää pitkälti millainen läppäri pitää olla ja meillä koulu (kaupunki) sponsoroi läppärin ostossa, joka oli useampi sata euroa kaikille oppilaille. Ja ymmärsin, ettei ap. teini ole menossa vielä edes lukioon.
Tilanne on tietysti toinen, jos nuori pelaa koneellaan paljon pelejä. Siihen tarvitaan jo jykevimmät laitteet, eikä pärjää kännykällä.
Meillä ei ole peruskoulussa läppäreitä. Jopa koulun digipäivään laitteet pyydetään kotoa. 500 oppilaalle on 22 pöytätietokonetta. Yläkoulussa tarvitsee jo päivittäin läksyihin konetta ja lukiossa se on ihan must.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen aikuisia ihmisiä, jotka vinkuvat vääränlaisista lahjoista. Lahja on lahja, jonka antaja valitsee. Kaikki eivät halua antaa rahaa, varsinkin jos se on vain osa jotain suurempaa pottia, eikä henkilökohtainen lahja. Se on heidän oma valintansa. Ei ole sinun asiasi tämä nyt ollenkaan, kun ei ole kysymys edes sinun lahjastasi. Tuo että jalka ei enää kasva kyllä puhuu enemmän sen puolesta, että sukkia voi olla odottamassa tulevaa ja tulevat kyllä käyttöön. Sinua harmittaa vain, koska he eivät ole osallistumassa lahjoihin, jotka itse haluat antaa ja joihin olet lapsesi totuttanut, mutta jotka tuntuvat sinusta itsestäkin liian kalliilta.
Lahjan pitäisi ilahduttaa SAAJAA, ei antajaa.
Lahjan kohdalla ei oikein voi käyttää sanaa pitää. Lahja on lahja. Niillä ei ole vastikkeellisuutta.
Miksi sitten edes antaa se? Jos haluaa vain olla mäntti.
Haluaa olla mäntti? Huh huh. Joillekin isovanhemmille voi olla tärkeä asia, että lapsi avaa juuri heidän lahjansa, eikä raha vain katoa vanhempien tilille ja lahjaan, jonka he aloittajan mukaan muutenkin ostavat. Silloinhan isovanhempien lahja on vain lahja vanhemmille. Ja isovanhemmat haluavat antaa jotain myös lapselle.
Niin juuri. Mäntti ja itsekäs.
Isovanhemmille on tärkeää, isovanhemmat haluavat, isovanhempien mielihyvä, isovanhempien tunteet. MINÄMINÄMINÄMINÄ-sukupolvea parhaimmillaan.
Missä se teini? Hänen toiveensa, halunsa, tunteensa ja mielihyvänsä?
Ei tässä jutussa missään. Tässä on vastakkain äiti, joka olisi halunnut, että isovanhemmat maksaisivat osan äidin ostamasta lahjasta, ja isovanhemmat, jotka halusivat antaa suoraan lahjan lapselle. Lapsen mielipidettä emme oikeasti tiedä.
Se on teini, ei lapsi. Ja sehän kerrottiin heti aluksi.
Vai meinaatko että teini oikeasti haluaa mautonta krääsää ja vaalia ennen kaikkea typerän isovanhemman typeriä tunteita.
Juuri sanottiin niiden teinien olevan hyvin kasvatettuja. He olisivat samalla voineet vaalia isovanhempien tunteita ja keksiä jonkun tuotteen mitä käyttävät. Sanovan esim. Että bodyshopin suihkusaippuat ovat ihania. Eiköhän ne olisi saanut käytettyä vaikka jalkojen pesuun. Tai olisivat sanoneet, että kaipaavat apteekin perusvoidetta kovasti. Tai olisivat toivoneet, että isovanhemmat veisivät heidät syömään joskus.
Itse en tajua tuota toivomusta, että laittaakaa vanhemmille rahaa, niin ostamme heille jonkun jutun.On hyvää käytöstä kuluttaa järkevästi ja tuntea rajansa.
Jos ei tarvitse suihkusaippuaa, mutta tarvitsee läppärin, voi toivoa osallistumista siihen.
Yleensä läppärit ja muut kalliimmat tuotteet ostavat vanhemmat esim. lapsilisärahalla.
Jos nuori keksii toivoa/tilata auton tai mopon, ostetaanko se nuorelle tosta vain ja vanhemmat kerjäävät siihen rahaa isovanhemmilta, kummeilta jne.
Kyllä minusta myös lahjan antajalla pitäisi olla joku päätösvalta asiaan.Ap:n lapsi tarvitsee sitä läppäriä koulussa, se olisi pakko hankkia joka tapauksessa. Ymmärrätkö?
Eikö nämä tietokoneet ja läppärit ole jo menneen talven lumia.
Ainakin meillä läppäriä nuoret käyttävät vain koulutehtäviin, eipä juuri muuten, kun kännykkä on käytössä.
Peruskoulussa läppäri tulee koulusta ja lukiossa koulu määrää pitkälti millainen läppäri pitää olla ja meillä koulu (kaupunki) sponsoroi läppärin ostossa, joka oli useampi sata euroa kaikille oppilaille. Ja ymmärsin, ettei ap. teini ole menossa vielä edes lukioon.
Tilanne on tietysti toinen, jos nuori pelaa koneellaan paljon pelejä. Siihen tarvitaan jo jykevimmät laitteet, eikä pärjää kännykällä.
Sinun nuoret = kaikki nuoret? Ehkä ap ja muutkin vanhemmat tietä parhaiten oman jälkikasvunsa tarpeet.
En ole uskonnollinen, mutta Jumalan kiitos, mulla on vain yksi lapsi, jolla on yksi äiti, jolla on yksi äiti.
Ei tartte vikoa lahjojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen aikuisia ihmisiä, jotka vinkuvat vääränlaisista lahjoista. Lahja on lahja, jonka antaja valitsee. Kaikki eivät halua antaa rahaa, varsinkin jos se on vain osa jotain suurempaa pottia, eikä henkilökohtainen lahja. Se on heidän oma valintansa. Ei ole sinun asiasi tämä nyt ollenkaan, kun ei ole kysymys edes sinun lahjastasi. Tuo että jalka ei enää kasva kyllä puhuu enemmän sen puolesta, että sukkia voi olla odottamassa tulevaa ja tulevat kyllä käyttöön. Sinua harmittaa vain, koska he eivät ole osallistumassa lahjoihin, jotka itse haluat antaa ja joihin olet lapsesi totuttanut, mutta jotka tuntuvat sinusta itsestäkin liian kalliilta.
Lahjan pitäisi ilahduttaa SAAJAA, ei antajaa.
Lahjan kohdalla ei oikein voi käyttää sanaa pitää. Lahja on lahja. Niillä ei ole vastikkeellisuutta.
Miksi sitten edes antaa se? Jos haluaa vain olla mäntti.
Haluaa olla mäntti? Huh huh. Joillekin isovanhemmille voi olla tärkeä asia, että lapsi avaa juuri heidän lahjansa, eikä raha vain katoa vanhempien tilille ja lahjaan, jonka he aloittajan mukaan muutenkin ostavat. Silloinhan isovanhempien lahja on vain lahja vanhemmille. Ja isovanhemmat haluavat antaa jotain myös lapselle.
Niin juuri. Mäntti ja itsekäs.
Isovanhemmille on tärkeää, isovanhemmat haluavat, isovanhempien mielihyvä, isovanhempien tunteet. MINÄMINÄMINÄMINÄ-sukupolvea parhaimmillaan.
Missä se teini? Hänen toiveensa, halunsa, tunteensa ja mielihyvänsä?
Ei tässä jutussa missään. Tässä on vastakkain äiti, joka olisi halunnut, että isovanhemmat maksaisivat osan äidin ostamasta lahjasta, ja isovanhemmat, jotka halusivat antaa suoraan lahjan lapselle. Lapsen mielipidettä emme oikeasti tiedä.
Se on teini, ei lapsi. Ja sehän kerrottiin heti aluksi.
Vai meinaatko että teini oikeasti haluaa mautonta krääsää ja vaalia ennen kaikkea typerän isovanhemman typeriä tunteita.
Juuri sanottiin niiden teinien olevan hyvin kasvatettuja. He olisivat samalla voineet vaalia isovanhempien tunteita ja keksiä jonkun tuotteen mitä käyttävät. Sanovan esim. Että bodyshopin suihkusaippuat ovat ihania. Eiköhän ne olisi saanut käytettyä vaikka jalkojen pesuun. Tai olisivat sanoneet, että kaipaavat apteekin perusvoidetta kovasti. Tai olisivat toivoneet, että isovanhemmat veisivät heidät syömään joskus.
Itse en tajua tuota toivomusta, että laittaakaa vanhemmille rahaa, niin ostamme heille jonkun jutun.On hyvää käytöstä kuluttaa järkevästi ja tuntea rajansa.
Jos ei tarvitse suihkusaippuaa, mutta tarvitsee läppärin, voi toivoa osallistumista siihen.
Yleensä läppärit ja muut kalliimmat tuotteet ostavat vanhemmat esim. lapsilisärahalla.
Jos nuori keksii toivoa/tilata auton tai mopon, ostetaanko se nuorelle tosta vain ja vanhemmat kerjäävät siihen rahaa isovanhemmilta, kummeilta jne.
Kyllä minusta myös lahjan antajalla pitäisi olla joku päätösvalta asiaan.Ap:n lapsi tarvitsee sitä läppäriä koulussa, se olisi pakko hankkia joka tapauksessa. Ymmärrätkö?
Eikö nämä tietokoneet ja läppärit ole jo menneen talven lumia.
Ainakin meillä läppäriä nuoret käyttävät vain koulutehtäviin, eipä juuri muuten, kun kännykkä on käytössä.
Peruskoulussa läppäri tulee koulusta ja lukiossa koulu määrää pitkälti millainen läppäri pitää olla ja meillä koulu (kaupunki) sponsoroi läppärin ostossa, joka oli useampi sata euroa kaikille oppilaille. Ja ymmärsin, ettei ap. teini ole menossa vielä edes lukioon.
Tilanne on tietysti toinen, jos nuori pelaa koneellaan paljon pelejä. Siihen tarvitaan jo jykevimmät laitteet, eikä pärjää kännykällä.
Ap:n teinihän on menossa ensi syksynä lukioon. Täällä ei sponsoroida läppäreitä eikä koulusta ole tullut niin tarkkoja määräyksiä etteikö voisi ostaa jo etukäteen.
Yo-lautakunnalla on selkeet ohjeet läppärille ja se kannattaa hankkia ysillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä musta on kiva ihan ostaa fyysinen lahja, jos lahjoa haluan. En suostuisi minäkään mihinkään laita rahaa tilille-juttuun, poikkeuksena ehkä jos se tili on suoraan sen lapsen tili, mutta muuten eiei.
Mutta yhdessä voin kyllä jonkun kanssa lahjan ostaa, se ilmaistaan niin että "ostetaanko yhdessä tämä kallis lahja?", eikä niin, että pistä nyt vaan rahat tilille, niin me ostetaan ja annetaan lahja. Kun ostetaan yhdessä, ollaan yhteydessä kaikkiin lahjaan osallistuviin infotaan mm. mitä on ostettu ja milloin, paljonko maksoi ja annetaankin se lahja vasta kun kaikki siihen osallistuneet on paikalla (jos se on mahdollista, että ovat paikalla).
Joululahjoissa tämä ei luonnollisestikkaan aina onnistu lapsiperheissä, kun ne lahjat tulee "joulupukilta" eikä voi intefioida että keneltä ne on, synttärilahjaan voi kirjoittaa että ketkä kaikki on siihen osallistuneet, niin ei vaikuta siltä, että jotku ei olisi antaneet lahjaa ollenkaan.
Mutta minusta lahjan antaja päättää miten tekee, ei siihen voi pakottaa ja suuttuminen vääränlaisesta lahjasta on kyllä vähän hmmm..lahjansaajan toiveita tulee toki kunnioittaa, eli jos lahjan saaja itse sanoo ettei missään nimessä halua jotakin, niin sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä musta on kiva ihan ostaa fyysinen lahja, jos lahjoa haluan. En suostuisi minäkään mihinkään laita rahaa tilille-juttuun, poikkeuksena ehkä jos se tili on suoraan sen lapsen tili, mutta muuten eiei.
Mutta yhdessä voin kyllä jonkun kanssa lahjan ostaa, se ilmaistaan niin että "ostetaanko yhdessä tämä kallis lahja?", eikä niin, että pistä nyt vaan rahat tilille, niin me ostetaan ja annetaan lahja. Kun ostetaan yhdessä, ollaan yhteydessä kaikkiin lahjaan osallistuviin infotaan mm. mitä on ostettu ja milloin, paljonko maksoi ja annetaankin se lahja vasta kun kaikki siihen osallistuneet on paikalla (jos se on mahdollista, että ovat paikalla).Joululahjoissa tämä ei luonnollisestikkaan aina onnistu lapsiperheissä, kun ne lahjat tulee "joulupukilta" eikä voi intefioida että keneltä ne on, synttärilahjaan voi kirjoittaa että ketkä kaikki on siihen osallistuneet, niin ei vaikuta siltä, että jotku ei olisi antaneet lahjaa ollenkaan.
Mutta minusta lahjan antaja päättää miten tekee, ei siihen voi pakottaa ja suuttuminen vääränlaisesta lahjasta on kyllä vähän hmmm..lahjansaajan toiveita tulee toki kunnioittaa, eli jos lahjan saaja itse sanoo ettei missään nimessä halua jotakin, niin sitten ei.
Kyllä teinit jo tietää ettei pukkia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On muuten totta, että saatan käyttää lahjaan satasen, mutta jos pyydetään rahaa, laitan max 20. Ärsyttää toki rahan pyytäminen, muutaman kerran kun olen antanut rahan suoraan lapselle, vanhemmat kehtaavat vielä pyytää ko. rahaa lapselta itselleen.
Ei lahjan tarkoitus ole rahoittaa vanhempien elämää. Ei edes niitä menoja, joita lapsista vanhemmille tulee.
Jaaha, kylläpä on ap. ja joiden muiden elämä ongelmallista ja vaikeata, kun lasten isovanhemmat vielä elävät. Milloin ei tule oikeita lahjoja, milloin ei saa tarpeeksi hoitoapua, milloin mummot kohtelevat epätasa-arvoisesti lastenlapsiaan jne.
Helppoa on meillä, joiden lasten isovanhemmat ovat kuolleet. Ei tarvitse miettiä, ostavatko isovanhemmat krääsää ja mihin sen laittaisi. Eikä edes lapset odota joululahjoja isovanhemmilta, tuleeko hammasharja tai eripari tyynyliina, mutta silti isovanhempien haudalle viedään jouluna kynttilä ja muistellaan kauniisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen aikuisia ihmisiä, jotka vinkuvat vääränlaisista lahjoista. Lahja on lahja, jonka antaja valitsee. Kaikki eivät halua antaa rahaa, varsinkin jos se on vain osa jotain suurempaa pottia, eikä henkilökohtainen lahja. Se on heidän oma valintansa. Ei ole sinun asiasi tämä nyt ollenkaan, kun ei ole kysymys edes sinun lahjastasi. Tuo että jalka ei enää kasva kyllä puhuu enemmän sen puolesta, että sukkia voi olla odottamassa tulevaa ja tulevat kyllä käyttöön. Sinua harmittaa vain, koska he eivät ole osallistumassa lahjoihin, jotka itse haluat antaa ja joihin olet lapsesi totuttanut, mutta jotka tuntuvat sinusta itsestäkin liian kalliilta.
Lahjan pitäisi ilahduttaa SAAJAA, ei antajaa.
Lahjan kohdalla ei oikein voi käyttää sanaa pitää. Lahja on lahja. Niillä ei ole vastikkeellisuutta.
Miksi sitten edes antaa se? Jos haluaa vain olla mäntti.
Haluaa olla mäntti? Huh huh. Joillekin isovanhemmille voi olla tärkeä asia, että lapsi avaa juuri heidän lahjansa, eikä raha vain katoa vanhempien tilille ja lahjaan, jonka he aloittajan mukaan muutenkin ostavat. Silloinhan isovanhempien lahja on vain lahja vanhemmille. Ja isovanhemmat haluavat antaa jotain myös lapselle.
Niin juuri. Mäntti ja itsekäs.
Isovanhemmille on tärkeää, isovanhemmat haluavat, isovanhempien mielihyvä, isovanhempien tunteet. MINÄMINÄMINÄMINÄ-sukupolvea parhaimmillaan.
Missä se teini? Hänen toiveensa, halunsa, tunteensa ja mielihyvänsä?
Ei tässä jutussa missään. Tässä on vastakkain äiti, joka olisi halunnut, että isovanhemmat maksaisivat osan äidin ostamasta lahjasta, ja isovanhemmat, jotka halusivat antaa suoraan lahjan lapselle. Lapsen mielipidettä emme oikeasti tiedä.
Se on teini, ei lapsi. Ja sehän kerrottiin heti aluksi.
Vai meinaatko että teini oikeasti haluaa mautonta krääsää ja vaalia ennen kaikkea typerän isovanhemman typeriä tunteita.
Miten teinille ja äidille raha kelpaa, jos isovanhemmat ovat typeriä kääkkiä ja ne tunteet ja asenteet osoitetaan suoraan isovanhemmille.
Ei isovanhemmat lakkaa elämästä, vaikka olisi vanhoja ja yhtälailla tuntevat mielipahaa, oli teinin ja äidin mielestä isovanhempien tunteet miten typeriä ja vastenmielisiä tahansa. Jos asenne on isovanhemmille sama, mitä täällä palstalla.
Ehkä rahahanat isovanhemmilta olisi auenneet, jos olisivat saaneet osakseen ystävällisyyttä ja arvostusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen aikuisia ihmisiä, jotka vinkuvat vääränlaisista lahjoista. Lahja on lahja, jonka antaja valitsee. Kaikki eivät halua antaa rahaa, varsinkin jos se on vain osa jotain suurempaa pottia, eikä henkilökohtainen lahja. Se on heidän oma valintansa. Ei ole sinun asiasi tämä nyt ollenkaan, kun ei ole kysymys edes sinun lahjastasi. Tuo että jalka ei enää kasva kyllä puhuu enemmän sen puolesta, että sukkia voi olla odottamassa tulevaa ja tulevat kyllä käyttöön. Sinua harmittaa vain, koska he eivät ole osallistumassa lahjoihin, jotka itse haluat antaa ja joihin olet lapsesi totuttanut, mutta jotka tuntuvat sinusta itsestäkin liian kalliilta.
Lahjan pitäisi ilahduttaa SAAJAA, ei antajaa.
Lahjan kohdalla ei oikein voi käyttää sanaa pitää. Lahja on lahja. Niillä ei ole vastikkeellisuutta.
Miksi sitten edes antaa se? Jos haluaa vain olla mäntti.
Haluaa olla mäntti? Huh huh. Joillekin isovanhemmille voi olla tärkeä asia, että lapsi avaa juuri heidän lahjansa, eikä raha vain katoa vanhempien tilille ja lahjaan, jonka he aloittajan mukaan muutenkin ostavat. Silloinhan isovanhempien lahja on vain lahja vanhemmille. Ja isovanhemmat haluavat antaa jotain myös lapselle.
Niin juuri. Mäntti ja itsekäs.
Isovanhemmille on tärkeää, isovanhemmat haluavat, isovanhempien mielihyvä, isovanhempien tunteet. MINÄMINÄMINÄMINÄ-sukupolvea parhaimmillaan.
Missä se teini? Hänen toiveensa, halunsa, tunteensa ja mielihyvänsä?
Ei tässä jutussa missään. Tässä on vastakkain äiti, joka olisi halunnut, että isovanhemmat maksaisivat osan äidin ostamasta lahjasta, ja isovanhemmat, jotka halusivat antaa suoraan lahjan lapselle. Lapsen mielipidettä emme oikeasti tiedä.
Se on teini, ei lapsi. Ja sehän kerrottiin heti aluksi.
Vai meinaatko että teini oikeasti haluaa mautonta krääsää ja vaalia ennen kaikkea typerän isovanhemman typeriä tunteita.
Juuri sanottiin niiden teinien olevan hyvin kasvatettuja. He olisivat samalla voineet vaalia isovanhempien tunteita ja keksiä jonkun tuotteen mitä käyttävät. Sanovan esim. Että bodyshopin suihkusaippuat ovat ihania. Eiköhän ne olisi saanut käytettyä vaikka jalkojen pesuun. Tai olisivat sanoneet, että kaipaavat apteekin perusvoidetta kovasti. Tai olisivat toivoneet, että isovanhemmat veisivät heidät syömään joskus.
Itse en tajua tuota toivomusta, että laittaakaa vanhemmille rahaa, niin ostamme heille jonkun jutun.On hyvää käytöstä kuluttaa järkevästi ja tuntea rajansa.
Jos ei tarvitse suihkusaippuaa, mutta tarvitsee läppärin, voi toivoa osallistumista siihen.
Yleensä läppärit ja muut kalliimmat tuotteet ostavat vanhemmat esim. lapsilisärahalla.
Jos nuori keksii toivoa/tilata auton tai mopon, ostetaanko se nuorelle tosta vain ja vanhemmat kerjäävät siihen rahaa isovanhemmilta, kummeilta jne.
Kyllä minusta myös lahjan antajalla pitäisi olla joku päätösvalta asiaan.Ap:n lapsi tarvitsee sitä läppäriä koulussa, se olisi pakko hankkia joka tapauksessa. Ymmärrätkö?
Vanhempien oli pakko hankkia joka tapauksessa, eli vanhemmat pyysivät isovanhemmilta itselleen rahaa, eivät lapselle lahjaksi. Ymmärrettävää, että isovanhemmat päättivät toimia toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näinhän se on että voisi vaikka kysyä toivetta. Joka joulu tulee villasukkia, se on ihan ok, vaikka eihän ne vuodessa kulu rikki, ja sitten jotain "turhaa" kuten hammasharja, tyynyliina, joku halppispaita tai joulukoriste. Joskus ollut kirja. Voisi vaikka kysyä mitä tarvivat ja hankkia sen. Vaikka yhteinen lautapeli tai Lego paketti, mutta ei.
Onko nykyään turhaa joku hammasharja tai tyynyliina?
Meille hammasharjat ovat tervetulleita, vaikka on sähköhammasharja, kun lapsi on kavereiden luona yökylässä tai meillä vieraita.
Samoin tyynyliinat, kun tyynyliinat vaihdetaan useammin kuin lakanat ja lähes aina pussilakanan mukana on vain yksi tyynyliina.
Meillä nuo molemmat ovat olleet toivelahjalistalla.
Ja väri ja sävy ei ole niin tarkkaa, kun nuoren huonekaan ei ole tiptop-kunnossa.INHOAN eripariliinavaatteita ja minulla on arvo, että myös lasten huoneet on kauniit.
Miten ihmeellä olet onnistunut siirtämään teineille oman kauneus- ja tyylitajusi?
Meillä kolme teiniä ja sisustus on mennyt uusiksi n. 12-14v eikä siihen ole kysytty vanhempien kauneus-ja tyylitajua. Kaikkien huoneet edustavat aivan muuta, erityisesti 16v pojan. Kalusteet ovat ostettu niin, että voivat ottaa ne mukaan, kun muuttavat kotoa ja mistä ovat tykänneet. Yhden huoneessa ei ole edes verhoja, kun ei halua.
Tietenkin ne huoneet on suunniteltu yhdessä. Molemmilla on hyvä värisilmä ja tarkka maku ja koska ovat kasvaneet kauniissa kodissa, erottavat kyllä mikä on kaunista. He on myös kestävän kannattajia eli mitään turhaa ja typerää eivät halua, vaan nimenomaan kestävää ja itsetuunattua.
Tämä on jotenkin karmivaa tekstiä. On vissiin vain yksi hyvä maku ja kauneuskösitys, ja tämän kirjoittajalla on se hallussaan. Lapsiparat.
Tämä keskustelu on taas silmiä avaava, kuinka lahjoja ei pitäisi antaa lainkaan, vaan lahjarahat antaa suoraan hyväntekeväisyyteen tai ostaa lampaita ja vuohia.
Oli sitten kysymys joulu-, hää-, kummi-, tai synttärilahjoista.
Ja äitien ei pitäisi pahoittaa mieltään, niin kuin täällä saa lukea, kun kummit ei enää uskalla muistaa kummilasta perinteisellä lahjalla, vaan unohdetaan synttärit tai lähettää sähköisesti onnentoivotukset vanhemmille.
Nykyään monet miehet ovat lopettaneet äitienpäivälahjat, samoin naiselleen huomenlahjat tai muistamisen hääpäivänä lahjoin. Tämän huomaa hyvin koruliikkeissä, kun ennen ne oli myyntisesonki aikaa, kun naisille ostettiin paljon koruja ja kelloja.
Ehkä isovanhemmatkin älyävät viimmein katkaista tämän vanhan joululahja perinteen ja lopettavat krääsän ostamisen ja käyttäisivät rahansa itseensä tai laittavat hyväntekeväisyyteen.
Itse ostan vain yhden lahjan ja se on miehelleni ja äidilleni joulukukan ja vuosia sitten olen lopettanut muistamisen kummilapsia ja sukulaisia lahjoin. Ainoa muistaminen on tekstiviestillä hyvän joulun toivotukset. En edes joulukortteja lähetä, ettei niistä tule saajalle harmia.
Ja näin on moni muukin tehnyt ystävä- ja sukulaispiireissä.
Ja samaa suosittelen muille. Miksi pahoittaa jonkun mieltä, antamalla hänelle lahja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näinhän se on että voisi vaikka kysyä toivetta. Joka joulu tulee villasukkia, se on ihan ok, vaikka eihän ne vuodessa kulu rikki, ja sitten jotain "turhaa" kuten hammasharja, tyynyliina, joku halppispaita tai joulukoriste. Joskus ollut kirja. Voisi vaikka kysyä mitä tarvivat ja hankkia sen. Vaikka yhteinen lautapeli tai Lego paketti, mutta ei.
Onko nykyään turhaa joku hammasharja tai tyynyliina?
Meille hammasharjat ovat tervetulleita, vaikka on sähköhammasharja, kun lapsi on kavereiden luona yökylässä tai meillä vieraita.
Samoin tyynyliinat, kun tyynyliinat vaihdetaan useammin kuin lakanat ja lähes aina pussilakanan mukana on vain yksi tyynyliina.
Meillä nuo molemmat ovat olleet toivelahjalistalla.
Ja väri ja sävy ei ole niin tarkkaa, kun nuoren huonekaan ei ole tiptop-kunnossa.INHOAN eripariliinavaatteita ja minulla on arvo, että myös lasten huoneet on kauniit.
Miten ihmeellä olet onnistunut siirtämään teineille oman kauneus- ja tyylitajusi?
Meillä kolme teiniä ja sisustus on mennyt uusiksi n. 12-14v eikä siihen ole kysytty vanhempien kauneus-ja tyylitajua. Kaikkien huoneet edustavat aivan muuta, erityisesti 16v pojan. Kalusteet ovat ostettu niin, että voivat ottaa ne mukaan, kun muuttavat kotoa ja mistä ovat tykänneet. Yhden huoneessa ei ole edes verhoja, kun ei halua.
Tietenkin ne huoneet on suunniteltu yhdessä. Molemmilla on hyvä värisilmä ja tarkka maku ja koska ovat kasvaneet kauniissa kodissa, erottavat kyllä mikä on kaunista. He on myös kestävän kannattajia eli mitään turhaa ja typerää eivät halua, vaan nimenomaan kestävää ja itsetuunattua.
Tämä on jotenkin karmivaa tekstiä. On vissiin vain yksi hyvä maku ja kauneuskösitys, ja tämän kirjoittajalla on se hallussaan. Lapsiparat.
Sulta puuttuu sisälukutaito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näinhän se on että voisi vaikka kysyä toivetta. Joka joulu tulee villasukkia, se on ihan ok, vaikka eihän ne vuodessa kulu rikki, ja sitten jotain "turhaa" kuten hammasharja, tyynyliina, joku halppispaita tai joulukoriste. Joskus ollut kirja. Voisi vaikka kysyä mitä tarvivat ja hankkia sen. Vaikka yhteinen lautapeli tai Lego paketti, mutta ei.
Onko nykyään turhaa joku hammasharja tai tyynyliina?
Meille hammasharjat ovat tervetulleita, vaikka on sähköhammasharja, kun lapsi on kavereiden luona yökylässä tai meillä vieraita.
Samoin tyynyliinat, kun tyynyliinat vaihdetaan useammin kuin lakanat ja lähes aina pussilakanan mukana on vain yksi tyynyliina.
Meillä nuo molemmat ovat olleet toivelahjalistalla.
Ja väri ja sävy ei ole niin tarkkaa, kun nuoren huonekaan ei ole tiptop-kunnossa.INHOAN eripariliinavaatteita ja minulla on arvo, että myös lasten huoneet on kauniit.
Miten ihmeellä olet onnistunut siirtämään teineille oman kauneus- ja tyylitajusi?
Meillä kolme teiniä ja sisustus on mennyt uusiksi n. 12-14v eikä siihen ole kysytty vanhempien kauneus-ja tyylitajua. Kaikkien huoneet edustavat aivan muuta, erityisesti 16v pojan. Kalusteet ovat ostettu niin, että voivat ottaa ne mukaan, kun muuttavat kotoa ja mistä ovat tykänneet. Yhden huoneessa ei ole edes verhoja, kun ei halua.
Tietenkin ne huoneet on suunniteltu yhdessä. Molemmilla on hyvä värisilmä ja tarkka maku ja koska ovat kasvaneet kauniissa kodissa, erottavat kyllä mikä on kaunista. He on myös kestävän kannattajia eli mitään turhaa ja typerää eivät halua, vaan nimenomaan kestävää ja itsetuunattua.
Tämä on jotenkin karmivaa tekstiä. On vissiin vain yksi hyvä maku ja kauneuskösitys, ja tämän kirjoittajalla on se hallussaan. Lapsiparat.
Teini-ikäisen kehityksen huomioiden, teineillä lähes aina on erilainen maku ja värimaailma, kun kehitykseen kuuluu maailma nähdä mustavalkoisena. Ja jossakin vaiheessa kaikki on vain mustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näinhän se on että voisi vaikka kysyä toivetta. Joka joulu tulee villasukkia, se on ihan ok, vaikka eihän ne vuodessa kulu rikki, ja sitten jotain "turhaa" kuten hammasharja, tyynyliina, joku halppispaita tai joulukoriste. Joskus ollut kirja. Voisi vaikka kysyä mitä tarvivat ja hankkia sen. Vaikka yhteinen lautapeli tai Lego paketti, mutta ei.
Onko nykyään turhaa joku hammasharja tai tyynyliina?
Meille hammasharjat ovat tervetulleita, vaikka on sähköhammasharja, kun lapsi on kavereiden luona yökylässä tai meillä vieraita.
Samoin tyynyliinat, kun tyynyliinat vaihdetaan useammin kuin lakanat ja lähes aina pussilakanan mukana on vain yksi tyynyliina.
Meillä nuo molemmat ovat olleet toivelahjalistalla.
Ja väri ja sävy ei ole niin tarkkaa, kun nuoren huonekaan ei ole tiptop-kunnossa.INHOAN eripariliinavaatteita ja minulla on arvo, että myös lasten huoneet on kauniit.
Miten ihmeellä olet onnistunut siirtämään teineille oman kauneus- ja tyylitajusi?
Meillä kolme teiniä ja sisustus on mennyt uusiksi n. 12-14v eikä siihen ole kysytty vanhempien kauneus-ja tyylitajua. Kaikkien huoneet edustavat aivan muuta, erityisesti 16v pojan. Kalusteet ovat ostettu niin, että voivat ottaa ne mukaan, kun muuttavat kotoa ja mistä ovat tykänneet. Yhden huoneessa ei ole edes verhoja, kun ei halua.
Tietenkin ne huoneet on suunniteltu yhdessä. Molemmilla on hyvä värisilmä ja tarkka maku ja koska ovat kasvaneet kauniissa kodissa, erottavat kyllä mikä on kaunista. He on myös kestävän kannattajia eli mitään turhaa ja typerää eivät halua, vaan nimenomaan kestävää ja itsetuunattua.
Tämä on jotenkin karmivaa tekstiä. On vissiin vain yksi hyvä maku ja kauneuskösitys, ja tämän kirjoittajalla on se hallussaan. Lapsiparat.
Teini-ikäisen kehityksen huomioiden, teineillä lähes aina on erilainen maku ja värimaailma, kun kehitykseen kuuluu maailma nähdä mustavalkoisena. Ja jossakin vaiheessa kaikki on vain mustaa.
Niin ja? Tuolla lukee että teinit on itse suunnitelleet huoneensa. Ei se teiniaika tarkoita kaikilla sotkua ja rumuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näinhän se on että voisi vaikka kysyä toivetta. Joka joulu tulee villasukkia, se on ihan ok, vaikka eihän ne vuodessa kulu rikki, ja sitten jotain "turhaa" kuten hammasharja, tyynyliina, joku halppispaita tai joulukoriste. Joskus ollut kirja. Voisi vaikka kysyä mitä tarvivat ja hankkia sen. Vaikka yhteinen lautapeli tai Lego paketti, mutta ei.
Onko nykyään turhaa joku hammasharja tai tyynyliina?
Meille hammasharjat ovat tervetulleita, vaikka on sähköhammasharja, kun lapsi on kavereiden luona yökylässä tai meillä vieraita.
Samoin tyynyliinat, kun tyynyliinat vaihdetaan useammin kuin lakanat ja lähes aina pussilakanan mukana on vain yksi tyynyliina.
Meillä nuo molemmat ovat olleet toivelahjalistalla.
Ja väri ja sävy ei ole niin tarkkaa, kun nuoren huonekaan ei ole tiptop-kunnossa.INHOAN eripariliinavaatteita ja minulla on arvo, että myös lasten huoneet on kauniit.
Miten ihmeellä olet onnistunut siirtämään teineille oman kauneus- ja tyylitajusi?
Meillä kolme teiniä ja sisustus on mennyt uusiksi n. 12-14v eikä siihen ole kysytty vanhempien kauneus-ja tyylitajua. Kaikkien huoneet edustavat aivan muuta, erityisesti 16v pojan. Kalusteet ovat ostettu niin, että voivat ottaa ne mukaan, kun muuttavat kotoa ja mistä ovat tykänneet. Yhden huoneessa ei ole edes verhoja, kun ei halua.
Tietenkin ne huoneet on suunniteltu yhdessä. Molemmilla on hyvä värisilmä ja tarkka maku ja koska ovat kasvaneet kauniissa kodissa, erottavat kyllä mikä on kaunista. He on myös kestävän kannattajia eli mitään turhaa ja typerää eivät halua, vaan nimenomaan kestävää ja itsetuunattua.
Tämä on jotenkin karmivaa tekstiä. On vissiin vain yksi hyvä maku ja kauneuskösitys, ja tämän kirjoittajalla on se hallussaan. Lapsiparat.
Sulta puuttuu sisälukutaito.
Yleensä teinin kehitykseen kuuluu irtautuminen lapsuudesta, kapina, vastarinta, rajojen vetäminen, uhma vanhempia ja kaikkea vastaa jne. Ja siksi aikuisen ja teinin tyylitaju ja värimaailma harvoin kohtaa.
Ja hyvä niin, mitään uutta ei tapahtuisi, jos se kaunis tyylitaju ja värimaailma olisi muuttumaton, eikä muutosta tapahtuisi eri ikäisillä ja elämäntilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näinhän se on että voisi vaikka kysyä toivetta. Joka joulu tulee villasukkia, se on ihan ok, vaikka eihän ne vuodessa kulu rikki, ja sitten jotain "turhaa" kuten hammasharja, tyynyliina, joku halppispaita tai joulukoriste. Joskus ollut kirja. Voisi vaikka kysyä mitä tarvivat ja hankkia sen. Vaikka yhteinen lautapeli tai Lego paketti, mutta ei.
Onko nykyään turhaa joku hammasharja tai tyynyliina?
Meille hammasharjat ovat tervetulleita, vaikka on sähköhammasharja, kun lapsi on kavereiden luona yökylässä tai meillä vieraita.
Samoin tyynyliinat, kun tyynyliinat vaihdetaan useammin kuin lakanat ja lähes aina pussilakanan mukana on vain yksi tyynyliina.
Meillä nuo molemmat ovat olleet toivelahjalistalla.
Ja väri ja sävy ei ole niin tarkkaa, kun nuoren huonekaan ei ole tiptop-kunnossa.INHOAN eripariliinavaatteita ja minulla on arvo, että myös lasten huoneet on kauniit.
Miten ihmeellä olet onnistunut siirtämään teineille oman kauneus- ja tyylitajusi?
Meillä kolme teiniä ja sisustus on mennyt uusiksi n. 12-14v eikä siihen ole kysytty vanhempien kauneus-ja tyylitajua. Kaikkien huoneet edustavat aivan muuta, erityisesti 16v pojan. Kalusteet ovat ostettu niin, että voivat ottaa ne mukaan, kun muuttavat kotoa ja mistä ovat tykänneet. Yhden huoneessa ei ole edes verhoja, kun ei halua.
Tietenkin ne huoneet on suunniteltu yhdessä. Molemmilla on hyvä värisilmä ja tarkka maku ja koska ovat kasvaneet kauniissa kodissa, erottavat kyllä mikä on kaunista. He on myös kestävän kannattajia eli mitään turhaa ja typerää eivät halua, vaan nimenomaan kestävää ja itsetuunattua.
Tämä on jotenkin karmivaa tekstiä. On vissiin vain yksi hyvä maku ja kauneuskösitys, ja tämän kirjoittajalla on se hallussaan. Lapsiparat.
Sulta puuttuu sisälukutaito.
Yleensä teinin kehitykseen kuuluu irtautuminen lapsuudesta, kapina, vastarinta, rajojen vetäminen, uhma vanhempia ja kaikkea vastaa jne. Ja siksi aikuisen ja teinin tyylitaju ja värimaailma harvoin kohtaa.
Ja hyvä niin, mitään uutta ei tapahtuisi, jos se kaunis tyylitaju ja värimaailma olisi muuttumaton, eikä muutosta tapahtuisi eri ikäisillä ja elämäntilanteissa.
Niin. Sulta vaan se sisälukutaito puuttuu.
Missäänhän ei sanottu että se aikuinen olisi jotenkin sen teinin huoneen sisustanut tai sinne tunkenut oman makunsa tai värimaailmansa tai tyylitajunsa.
Tuolla lukee että "yhdessä suunniteltiin". Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että teinit suunnitteli, aikuinen auttoi siinä suunnittelussa siinä, että miten ne toiveet käytännössä voi toteuttaa.
Ja olen muuten sen lisäksi että olen kahden teinin äiti, myös useamman vaihtarin host mom ja koulutukseltani yläkoulun ja lukion ope, joten enköhän minä tiedä mikä on teini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näinhän se on että voisi vaikka kysyä toivetta. Joka joulu tulee villasukkia, se on ihan ok, vaikka eihän ne vuodessa kulu rikki, ja sitten jotain "turhaa" kuten hammasharja, tyynyliina, joku halppispaita tai joulukoriste. Joskus ollut kirja. Voisi vaikka kysyä mitä tarvivat ja hankkia sen. Vaikka yhteinen lautapeli tai Lego paketti, mutta ei.
Onko nykyään turhaa joku hammasharja tai tyynyliina?
Meille hammasharjat ovat tervetulleita, vaikka on sähköhammasharja, kun lapsi on kavereiden luona yökylässä tai meillä vieraita.
Samoin tyynyliinat, kun tyynyliinat vaihdetaan useammin kuin lakanat ja lähes aina pussilakanan mukana on vain yksi tyynyliina.
Meillä nuo molemmat ovat olleet toivelahjalistalla.
Ja väri ja sävy ei ole niin tarkkaa, kun nuoren huonekaan ei ole tiptop-kunnossa.INHOAN eripariliinavaatteita ja minulla on arvo, että myös lasten huoneet on kauniit.
Miten ihmeellä olet onnistunut siirtämään teineille oman kauneus- ja tyylitajusi?
Meillä kolme teiniä ja sisustus on mennyt uusiksi n. 12-14v eikä siihen ole kysytty vanhempien kauneus-ja tyylitajua. Kaikkien huoneet edustavat aivan muuta, erityisesti 16v pojan. Kalusteet ovat ostettu niin, että voivat ottaa ne mukaan, kun muuttavat kotoa ja mistä ovat tykänneet. Yhden huoneessa ei ole edes verhoja, kun ei halua.
Tietenkin ne huoneet on suunniteltu yhdessä. Molemmilla on hyvä värisilmä ja tarkka maku ja koska ovat kasvaneet kauniissa kodissa, erottavat kyllä mikä on kaunista. He on myös kestävän kannattajia eli mitään turhaa ja typerää eivät halua, vaan nimenomaan kestävää ja itsetuunattua.
Tämä on jotenkin karmivaa tekstiä. On vissiin vain yksi hyvä maku ja kauneuskösitys, ja tämän kirjoittajalla on se hallussaan. Lapsiparat.
Sulta puuttuu sisälukutaito.
Yleensä teinin kehitykseen kuuluu irtautuminen lapsuudesta, kapina, vastarinta, rajojen vetäminen, uhma vanhempia ja kaikkea vastaa jne. Ja siksi aikuisen ja teinin tyylitaju ja värimaailma harvoin kohtaa.
Ja hyvä niin, mitään uutta ei tapahtuisi, jos se kaunis tyylitaju ja värimaailma olisi muuttumaton, eikä muutosta tapahtuisi eri ikäisillä ja elämäntilanteissa.
Olen huomannut teinien altistuvan somessa meikki- ja vaatetrendien lisäksi myös sisustustrendeille. Tuollahan nuo somevaikuttajat postaavat kuvia sisustamistaan kodeista. En näe syytä etteikö sisustaminen alkaisi tällöin teinejäkin kiinnostaa, sillä visuaalisuus on nykyään todella suuressa asemassa.
N30
Eikö nämä tietokoneet ja läppärit ole jo menneen talven lumia.
Ainakin meillä läppäriä nuoret käyttävät vain koulutehtäviin, eipä juuri muuten, kun kännykkä on käytössä.
Peruskoulussa läppäri tulee koulusta ja lukiossa koulu määrää pitkälti millainen läppäri pitää olla ja meillä koulu (kaupunki) sponsoroi läppärin ostossa, joka oli useampi sata euroa kaikille oppilaille. Ja ymmärsin, ettei ap. teini ole menossa vielä edes lukioon.
Tilanne on tietysti toinen, jos nuori pelaa koneellaan paljon pelejä. Siihen tarvitaan jo jykevimmät laitteet, eikä pärjää kännykällä.