Jaaha, isonvanhempien joululahjat lapsille...
Kysyivät toiveita, ehdotettiin että laittaisivat lahjoihin aikomansa rahat meidän tilille niin voitaisiin laittaa ne osana meidän ostamiin lahjoihin. Lapset on teinejä, toivelahjat kalliita ja ei-toivotulle pikkutavaralle ei yksinkertaisesti ole tarvetta. Nuo meidän kermaperseet kun haluaa mieluummin vähän ja hyvää kuin paljon ja turhaa. Nyt tuli kassillinen pieniä paketteja, vamaan pörrösukkia ja vastaavaa taas, en tietenkään avannut. Mikä siinä on, että toiveita kysytään mutta niistä ei haluta välittää?
Kommentit (801)
Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa itse ne kallit lahjanne ja antakaa muille se ilo että että saa vaikka sukkia paketoida. 15 ja 17 ikäiset voivat jo mennä kesätöihin tienaamaan kallista elekroniikkaa. Vanhat ihmiset eivät ymmärrä miksi pitää niin kalliita lahjoja antaa kun eivät ole itsekkään sellaisia saaneet. Ennen piti mennä töihin tienaamaan kallimmat tarvikkeensa sillä sellaiset eivät kuuluneet perustarpeisiin.
Ollaan jo ostettu ne kalliit lahjat. Isovanhempien osallistuminen kohtuulliseksi katsomallaan summalla olisi ollut kiva lisä, mutta kun ei niin ei. Kumpi muuten on tärkeämpää, lahjan antajan vai saajan ilo? Nyt painotetaan aika paljon enemmän antajan iloa. Lahjaksi tulevat kalliit tavarat ovat monessakin mielessä perustarpeita. 9-luokkalainen toivoi ja saa lukioon kelpaavan läppärin, järkevä ja tarpeellinen hankinta siis, mikä olisi pitänyt viimeistään syksyllä hankkia joka tapauksessa.
ap
No se lapsihan saa mitä haluaa. Sinähän siitä isovanhempien lahjasta hyötyisit :'D
Eli lapset saa jo muutenkin sen mitä ovat halunneet. Sinulle olisi nyt pitänyt antaa rahaa. Paljonko se lasta ilahduttaa saada lahjaksi tieto, että isovanhemmat sitten myös osallistuivat tähän lahjaan?
Nykyteinit ei ajattele eikä arvosta pätkääkään sitä, keneltä se lahja tuli, ainoastaan vain sitä, että se tuli.
Teillä on varaa ostaa lapsillenne kalliit lahjat. Niitten kalliitten lahjojen lisäksi ei teinit sitten halua enää mitään muuta. Olkoot sitten ilman, jos niin on.
Ja tuo joku arvostaa kovasti isovanhempia, jotka antoi joululahjaksi tonnin rahaa. Sillä lailla. Minulla ei ikipäivinä olisi varaa heittää jollekin tonnia lahjaksi. En ole itsekään ikinä saanut keneltäkään tonnia enkä ole osannut sellaista toivoakaan. Taivas minkälaisia rahanahneita ääliöitä nykynuoret on. Ja sitten puhutaan nuorisotyöttömyydestä ja jopa akateemisten alojen ihmisten työttömyydestä. Miten nämä nykyiset kermapersukset todellakin valmistautuvat reaalielämään? Elättävätkö heidän vanhempansa heidät ja maksavat heidän kalliit, mutta niin välttämättömät tarvikkeensa tulevaisuudessakin?
Ja sinulle ap: lahjahevosen suuhun ei katsota. Kaikki mikä tulee lahjaksi, on sinulle ja muksuillesi ilmaista. Sinä et niistä pörrösukista maksa yhtään mitään, joten älä valita. Jos kukaan ei lahjaansa käytä mitenkään eikä siitä nauti, ihan aina löytyy taho, jolle se valittamatta kelpaa. Ja sinun kukkarollasi ei ole kukaan käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa itse ne kallit lahjanne ja antakaa muille se ilo että että saa vaikka sukkia paketoida. 15 ja 17 ikäiset voivat jo mennä kesätöihin tienaamaan kallista elekroniikkaa. Vanhat ihmiset eivät ymmärrä miksi pitää niin kalliita lahjoja antaa kun eivät ole itsekkään sellaisia saaneet. Ennen piti mennä töihin tienaamaan kallimmat tarvikkeensa sillä sellaiset eivät kuuluneet perustarpeisiin.
Ollaan jo ostettu ne kalliit lahjat. Isovanhempien osallistuminen kohtuulliseksi katsomallaan summalla olisi ollut kiva lisä, mutta kun ei niin ei. Kumpi muuten on tärkeämpää, lahjan antajan vai saajan ilo? Nyt painotetaan aika paljon enemmän antajan iloa. Lahjaksi tulevat kalliit tavarat ovat monessakin mielessä perustarpeita. 9-luokkalainen toivoi ja saa lukioon kelpaavan läppärin, järkevä ja tarpeellinen hankinta siis, mikä olisi pitänyt viimeistään syksyllä hankkia joka tapauksessa.
ap
No se lapsihan saa mitä haluaa. Sinähän siitä isovanhempien lahjasta hyötyisit :'D
Eli lapset saa jo muutenkin sen mitä ovat halunneet. Sinulle olisi nyt pitänyt antaa rahaa. Paljonko se lasta ilahduttaa saada lahjaksi tieto, että isovanhemmat sitten myös osallistuivat tähän lahjaan?
Nykyteinit ei ajattele eikä arvosta pätkääkään sitä, keneltä se lahja tuli, ainoastaan vain sitä, että se tuli.
Teillä on varaa ostaa lapsillenne kalliit lahjat. Niitten kalliitten lahjojen lisäksi ei teinit sitten halua enää mitään muuta. Olkoot sitten ilman, jos niin on.
Ja tuo joku arvostaa kovasti isovanhempia, jotka antoi joululahjaksi tonnin rahaa. Sillä lailla. Minulla ei ikipäivinä olisi varaa heittää jollekin tonnia lahjaksi. En ole itsekään ikinä saanut keneltäkään tonnia enkä ole osannut sellaista toivoakaan. Taivas minkälaisia rahanahneita ääliöitä nykynuoret on. Ja sitten puhutaan nuorisotyöttömyydestä ja jopa akateemisten alojen ihmisten työttömyydestä. Miten nämä nykyiset kermapersukset todellakin valmistautuvat reaalielämään? Elättävätkö heidän vanhempansa heidät ja maksavat heidän kalliit, mutta niin välttämättömät tarvikkeensa tulevaisuudessakin?
Ja sinulle ap: lahjahevosen suuhun ei katsota. Kaikki mikä tulee lahjaksi, on sinulle ja muksuillesi ilmaista. Sinä et niistä pörrösukista maksa yhtään mitään, joten älä valita. Jos kukaan ei lahjaansa käytä mitenkään eikä siitä nauti, ihan aina löytyy taho, jolle se valittamatta kelpaa. Ja sinun kukkarollasi ei ole kukaan käynyt.
Se turha krääsä on tiellä ja ylimääräistä sotkua ja vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.
Niin. Jos isovanhemmat haluaisivat ilahduttaa, he antaisivat sellaisen lahjan mitä lapsi toivoo.
Vierailija kirjoitti:
Siriina kirjoitti:
Nyt menee niin tunteisiin tämä aloitus isonvanhempien lahjoista (kukaan ei vielä huomannut typoa otsikossa?), että pitää kommentoida puolen sivullisen lukemisen jälkeen.
Mikä h**vetin pakkomielle isovanhemmilla on saada itse päättää mitä lapset haluaa lahjaksi?
Tyttäreni osaa selkeästi ilmoittaa minkä laatuista lahjaa on listalla oli sitten joulu tai synttärit. Usein olen laittanut lasten tilille rahaa ja vienyt synttäreille jotain tyyliin viiden euron värikynät, koska pienet lapset odottavat sitä kovaa pakettia.
Mutta äitini. Argh. Rahaa/lahjakorttia ei voi ostaa, koska se ei ole oikea lahja (muut vieraat ei näe summaa, luulevat vielä ettet tuonut mitään). Synttäreille/jouluna pitää tuoda se kallein lahja ja avauttaa se lapsilla niin, että kaikki varmasti kuulevat kuka tämän osti.
Meillä on tismalleen sama homma. Lisäksi sen lahjan pitää olla mahdollisimman ISO, KOVAÄÄNINEN, RIKKIMENEVÄ ja SISÄLTÄÄ MAHDOLLISIMMAN PIENIÄ PALOJA, JOISTA JOS YKSIKIN HUKKUU, KOKO JUTTU ON KÄYTTÖKELVOTON - MUTTA MÖYKKÄÄ SILTI.
On saatu leikkitelttaa, pallomerta, viiden kilon suklaalevyjä, tuhannen pikkiriikkipirstaleen paloautoja ja ikimölyävät cheerleading-huiskut, jotka rävähti päälle pienimmästäkin tärinästä.
Viimemainitut möykkäsi pakkasessa roska-astiassa neljä päivää ennen kuin auto viimein keräsi ne veke. Epäilen että ne möyhkää edelleen Ämmässuolla.
Niitä ei saanut edes rikki. Yritin heittää seinään ja tiputtaa tiiliskiven päälle, mutta ei.
Arvasin että otti aivoon, mutta kuvaus naurattaa ääneen. Tulee mieleen M.A Nummisen Kuinka saisin rikki kookospähkinän =D
Paljon ajatuksia herättävä keskustelua.
Jotenkin tuntuu, että monien vanhempien ja teinien joululahjatoiveet ovat kyllä menneet överiksi. Esim. Savonia-sarjan aterimia pidetään krääsänä tai Teemaa. Lämpösukat, yöasut, tyynyliinat, hammasharjat jne. Savonia aterimet maksat lähes 200€.
Ja kun huomioidaan suomalaisten ostovoima.
Suurin osa palkansaajista on pieni- ja keskituloisia ja vain hyvin pieni osa, joiden palkkataso on yli 5000€/kk. bruttona, josta maksetaan vielä verot. Ja kun huomioidaan elinkustannukset, jotka ovat Suomessa maailman kalliimpia, ei luulisi rahaa olevan kalliisiin lahjoihin. Ei edes isovanhemmilla, kun keskim. eläke on noin 1400€/kk brutto eli reilut tonni käteen.
Ostetaanko joululahjat sitten velaksi tai pyydetäänkö rahaa muilta? Ja suututaan, jos raha ei tule.
Jos huomioi vanhempien vaatimustason joululahjoihin, ei ihme jos moni on ylivelkaantunut tai ulosotossa (näin tilastot kertovat) kun halutaan pitää korkeaa ja ylellistä elintasoa yllä, johon ei edes rikkailla ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Paljon ajatuksia herättävä keskustelua.
Jotenkin tuntuu, että monien vanhempien ja teinien joululahjatoiveet ovat kyllä menneet överiksi. Esim. Savonia-sarjan aterimia pidetään krääsänä tai Teemaa. Lämpösukat, yöasut, tyynyliinat, hammasharjat jne. Savonia aterimet maksat lähes 200€.
Ja kun huomioidaan suomalaisten ostovoima.
Suurin osa palkansaajista on pieni- ja keskituloisia ja vain hyvin pieni osa, joiden palkkataso on yli 5000€/kk. bruttona, josta maksetaan vielä verot. Ja kun huomioidaan elinkustannukset, jotka ovat Suomessa maailman kalliimpia, ei luulisi rahaa olevan kalliisiin lahjoihin. Ei edes isovanhemmilla, kun keskim. eläke on noin 1400€/kk brutto eli reilut tonni käteen.Ostetaanko joululahjat sitten velaksi tai pyydetäänkö rahaa muilta? Ja suututaan, jos raha ei tule.
Jos huomioi vanhempien vaatimustason joululahjoihin, ei ihme jos moni on ylivelkaantunut tai ulosotossa (näin tilastot kertovat) kun halutaan pitää korkeaa ja ylellistä elintasoa yllä, johon ei edes rikkailla ole varaa.
Se LUKUTAITO.
Astioista yms on sanottu että ne on huono lahja, koska kerääntyvät vanhempien nurkkiin ja yleensä ostetaan sitten vielä joko tylsää tai epämieleistä.
Täällä on sanottu krääsäksi krääsää ja toivottu sen sijaan rahaa. Eli ei sitä 20-50 euroa krääsään vaan rahana.
LUKUTAITO!
Vierailija kirjoitti:
Paljon ajatuksia herättävä keskustelua.
Jotenkin tuntuu, että monien vanhempien ja teinien joululahjatoiveet ovat kyllä menneet överiksi. Esim. Savonia-sarjan aterimia pidetään krääsänä tai Teemaa. Lämpösukat, yöasut, tyynyliinat, hammasharjat jne. Savonia aterimet maksat lähes 200€.
Ja kun huomioidaan suomalaisten ostovoima.
Suurin osa palkansaajista on pieni- ja keskituloisia ja vain hyvin pieni osa, joiden palkkataso on yli 5000€/kk. bruttona, josta maksetaan vielä verot. Ja kun huomioidaan elinkustannukset, jotka ovat Suomessa maailman kalliimpia, ei luulisi rahaa olevan kalliisiin lahjoihin. Ei edes isovanhemmilla, kun keskim. eläke on noin 1400€/kk brutto eli reilut tonni käteen.Ostetaanko joululahjat sitten velaksi tai pyydetäänkö rahaa muilta? Ja suututaan, jos raha ei tule.
Jos huomioi vanhempien vaatimustason joululahjoihin, ei ihme jos moni on ylivelkaantunut tai ulosotossa (näin tilastot kertovat) kun halutaan pitää korkeaa ja ylellistä elintasoa yllä, johon ei edes rikkailla ole varaa.
Ap ja monet muut tässä ketjussa nimenomaan haluavat tukea teinien pyrkimystä järkevään rahankäyttöön ja taloudenpitoon.
Vierailija kirjoitti:
Paljon ajatuksia herättävä keskustelua.
Jotenkin tuntuu, että monien vanhempien ja teinien joululahjatoiveet ovat kyllä menneet överiksi. Esim. Savonia-sarjan aterimia pidetään krääsänä tai Teemaa. Lämpösukat, yöasut, tyynyliinat, hammasharjat jne. Savonia aterimet maksat lähes 200€.
Ja kun huomioidaan suomalaisten ostovoima.
Suurin osa palkansaajista on pieni- ja keskituloisia ja vain hyvin pieni osa, joiden palkkataso on yli 5000€/kk. bruttona, josta maksetaan vielä verot. Ja kun huomioidaan elinkustannukset, jotka ovat Suomessa maailman kalliimpia, ei luulisi rahaa olevan kalliisiin lahjoihin. Ei edes isovanhemmilla, kun keskim. eläke on noin 1400€/kk brutto eli reilut tonni käteen.Ostetaanko joululahjat sitten velaksi tai pyydetäänkö rahaa muilta? Ja suututaan, jos raha ei tule.
Jos huomioi vanhempien vaatimustason joululahjoihin, ei ihme jos moni on ylivelkaantunut tai ulosotossa (näin tilastot kertovat) kun halutaan pitää korkeaa ja ylellistä elintasoa yllä, johon ei edes rikkailla ole varaa.
Hammasharja ei ole ikinä ollut mikään sovelias lahja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.
Niin. Jos isovanhemmat haluaisivat ilahduttaa, he antaisivat sellaisen lahjan mitä lapsi toivoo.
Mutta millaisen mallin ja esimerkin lapsi saa kotoa joululahjoista, jos nuori päättää toivoa joululahjaksi uuden 500€ arvoisen tietokoneen?
Kyllä mennään ojasta allikkoon, jos nuori totutetaan jo lapsena saamaan tuon hinta luokan lahjoja jouluna ja ei ihme, jos sen jälkeen pidetään pörrösukkia, yöasuja jne. krääsänä ja tarpeettomana, kun lahjaodotukset ja toiveet ovat pilvissä ja saadaan mitä keksitään pyytää, oli ne hinnaltaan miten kalliita tahansa.
Opittu malli toistuu myös seuraavina jouluna ja jos nuoren paketista paljastuukin sitten 100€ arvoinen lahja, niin se on suuri pettymys ja suuttumuksen aihe, kun nuori on tottunut saamaan kalliita lahjoja, mitä on keksinyt toivoa ja pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.
Niin. Jos isovanhemmat haluaisivat ilahduttaa, he antaisivat sellaisen lahjan mitä lapsi toivoo.
Mutta millaisen mallin ja esimerkin lapsi saa kotoa joululahjoista, jos nuori päättää toivoa joululahjaksi uuden 500€ arvoisen tietokoneen?
Kyllä mennään ojasta allikkoon, jos nuori totutetaan jo lapsena saamaan tuon hinta luokan lahjoja jouluna ja ei ihme, jos sen jälkeen pidetään pörrösukkia, yöasuja jne. krääsänä ja tarpeettomana, kun lahjaodotukset ja toiveet ovat pilvissä ja saadaan mitä keksitään pyytää, oli ne hinnaltaan miten kalliita tahansa.Opittu malli toistuu myös seuraavina jouluna ja jos nuoren paketista paljastuukin sitten 100€ arvoinen lahja, niin se on suuri pettymys ja suuttumuksen aihe, kun nuori on tottunut saamaan kalliita lahjoja, mitä on keksinyt toivoa ja pyytää.
Erittäin järkevän ja vastuullisen.
Varsinkin jos se on yhteislahja ja kaikki aikuiset näin kannustavat opiskeluun.
Lukiolaisella on paljon isoja menoja. On todella järkevää antaa niihin liittyviä lahjoja. Esim me annamme nyt kosmetologi-lahjakortin koska vanhojen tanssit. Kahtena edellisenä vuonna annettiin mm tietokoneeseen rahaa ja leirikoulu-taskurahaa.
Nuorempi on kuvataidepainotuksessa ja hän saa painotukseen liittyviä lahjoja. Mtös esim rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.
Niin. Jos isovanhemmat haluaisivat ilahduttaa, he antaisivat sellaisen lahjan mitä lapsi toivoo.
Mutta millaisen mallin ja esimerkin lapsi saa kotoa joululahjoista, jos nuori päättää toivoa joululahjaksi uuden 500€ arvoisen tietokoneen?
Kyllä mennään ojasta allikkoon, jos nuori totutetaan jo lapsena saamaan tuon hinta luokan lahjoja jouluna ja ei ihme, jos sen jälkeen pidetään pörrösukkia, yöasuja jne. krääsänä ja tarpeettomana, kun lahjaodotukset ja toiveet ovat pilvissä ja saadaan mitä keksitään pyytää, oli ne hinnaltaan miten kalliita tahansa.Opittu malli toistuu myös seuraavina jouluna ja jos nuoren paketista paljastuukin sitten 100€ arvoinen lahja, niin se on suuri pettymys ja suuttumuksen aihe, kun nuori on tottunut saamaan kalliita lahjoja, mitä on keksinyt toivoa ja pyytää.
Maailma hukkuu pskaan ja täällä viestistä toiseen puolustellaan lähes kertakäyttöisten muovisten lahjojen ostoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon ajatuksia herättävä keskustelua.
Jotenkin tuntuu, että monien vanhempien ja teinien joululahjatoiveet ovat kyllä menneet överiksi. Esim. Savonia-sarjan aterimia pidetään krääsänä tai Teemaa. Lämpösukat, yöasut, tyynyliinat, hammasharjat jne. Savonia aterimet maksat lähes 200€.
Ja kun huomioidaan suomalaisten ostovoima.
Suurin osa palkansaajista on pieni- ja keskituloisia ja vain hyvin pieni osa, joiden palkkataso on yli 5000€/kk. bruttona, josta maksetaan vielä verot. Ja kun huomioidaan elinkustannukset, jotka ovat Suomessa maailman kalliimpia, ei luulisi rahaa olevan kalliisiin lahjoihin. Ei edes isovanhemmilla, kun keskim. eläke on noin 1400€/kk brutto eli reilut tonni käteen.Ostetaanko joululahjat sitten velaksi tai pyydetäänkö rahaa muilta? Ja suututaan, jos raha ei tule.
Jos huomioi vanhempien vaatimustason joululahjoihin, ei ihme jos moni on ylivelkaantunut tai ulosotossa (näin tilastot kertovat) kun halutaan pitää korkeaa ja ylellistä elintasoa yllä, johon ei edes rikkailla ole varaa.
Se LUKUTAITO.
Astioista yms on sanottu että ne on huono lahja, koska kerääntyvät vanhempien nurkkiin ja yleensä ostetaan sitten vielä joko tylsää tai epämieleistä.
Täällä on sanottu krääsäksi krääsää ja toivottu sen sijaan rahaa. Eli ei sitä 20-50 euroa krääsään vaan rahana.
LUKUTAITO!
Ehkä sinulle rahan pyytäminen on itsestään selvää, jos olet tottunut siihen jo lapsesta asti.
Olen köyhän perheen lapsi, eikä sitä rahaa koskaan edes ollut, mutta vanhempani kasvatti jo varhain, rahan pyytäminen on moukkamaista ja epäkohteliasta isovanhemmilta tai kummeilta.
Ja jos joku kysyi lahjatoiveita, piti aina tehdä useita vaihtoehtoja eli mahdollisimmam edullinen lahja ja siitä ylöspäin. Ja silti ja usein rahaa, ilman pyytämättä.
Saman olen opettanut lapsilleni. Rahaa ei koskaan pyydetä, jos joku haluaa antaa, se tulee pyytämättä.
Nytkin teinit ovat tehneet toiveita isovanhemmille ja kummeille ja lahjavaihtoehtoja useita 10-50€ ja antaja saa itse päättää minkä hintaisen lahjan antaa. Myös meidän lapset saavat lahjaksi muutaman kympin, ilman pyytämättä.
Ja näin on myös omassa tuttavapiirissä. En muista kenenkään vielä pyytäneen rahaa, ei edes kummilapsi, joka pääsi ripille tänä vuonna. Ja olisin kyllä pöyristynyt, jos joku olisi pyytänyt rahaa, vaikka sitä pyytämättä annankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.
Niin. Jos isovanhemmat haluaisivat ilahduttaa, he antaisivat sellaisen lahjan mitä lapsi toivoo.
Eli tässä tapauksessa mitä? Vanhemmathan oli jo ostaneet teineilleen kaiken mitä he halusivat ja nyt halusivat isovanhemmilta rahat omalle tililleen kustantaakseen nämä asiat. Eli käytännössä isovanhempien lahjat olisi mennyt täysin vanhempien omaan käyttöön. Olisi mieluummin pyytänyt laittamaan rahat lapsen omalle tilille myöhempää käyttöä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon ajatuksia herättävä keskustelua.
Jotenkin tuntuu, että monien vanhempien ja teinien joululahjatoiveet ovat kyllä menneet överiksi. Esim. Savonia-sarjan aterimia pidetään krääsänä tai Teemaa. Lämpösukat, yöasut, tyynyliinat, hammasharjat jne. Savonia aterimet maksat lähes 200€.
Ja kun huomioidaan suomalaisten ostovoima.
Suurin osa palkansaajista on pieni- ja keskituloisia ja vain hyvin pieni osa, joiden palkkataso on yli 5000€/kk. bruttona, josta maksetaan vielä verot. Ja kun huomioidaan elinkustannukset, jotka ovat Suomessa maailman kalliimpia, ei luulisi rahaa olevan kalliisiin lahjoihin. Ei edes isovanhemmilla, kun keskim. eläke on noin 1400€/kk brutto eli reilut tonni käteen.Ostetaanko joululahjat sitten velaksi tai pyydetäänkö rahaa muilta? Ja suututaan, jos raha ei tule.
Jos huomioi vanhempien vaatimustason joululahjoihin, ei ihme jos moni on ylivelkaantunut tai ulosotossa (näin tilastot kertovat) kun halutaan pitää korkeaa ja ylellistä elintasoa yllä, johon ei edes rikkailla ole varaa.
Se LUKUTAITO.
Astioista yms on sanottu että ne on huono lahja, koska kerääntyvät vanhempien nurkkiin ja yleensä ostetaan sitten vielä joko tylsää tai epämieleistä.
Täällä on sanottu krääsäksi krääsää ja toivottu sen sijaan rahaa. Eli ei sitä 20-50 euroa krääsään vaan rahana.
LUKUTAITO!
Ehkä sinulle rahan pyytäminen on itsestään selvää, jos olet tottunut siihen jo lapsesta asti.
Olen köyhän perheen lapsi, eikä sitä rahaa koskaan edes ollut, mutta vanhempani kasvatti jo varhain, rahan pyytäminen on moukkamaista ja epäkohteliasta isovanhemmilta tai kummeilta.
Ja jos joku kysyi lahjatoiveita, piti aina tehdä useita vaihtoehtoja eli mahdollisimmam edullinen lahja ja siitä ylöspäin. Ja silti ja usein rahaa, ilman pyytämättä.
Saman olen opettanut lapsilleni. Rahaa ei koskaan pyydetä, jos joku haluaa antaa, se tulee pyytämättä.
Nytkin teinit ovat tehneet toiveita isovanhemmille ja kummeille ja lahjavaihtoehtoja useita 10-50€ ja antaja saa itse päättää minkä hintaisen lahjan antaa. Myös meidän lapset saavat lahjaksi muutaman kympin, ilman pyytämättä.Ja näin on myös omassa tuttavapiirissä. En muista kenenkään vielä pyytäneen rahaa, ei edes kummilapsi, joka pääsi ripille tänä vuonna. Ja olisin kyllä pöyristynyt, jos joku olisi pyytänyt rahaa, vaikka sitä pyytämättä annankin.
Minä olen hyvästä perheestä. Rahan pyytäminen lahjatoiveena on järkevää. Kaikille osapuolille paras ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon ajatuksia herättävä keskustelua.
Jotenkin tuntuu, että monien vanhempien ja teinien joululahjatoiveet ovat kyllä menneet överiksi. Esim. Savonia-sarjan aterimia pidetään krääsänä tai Teemaa. Lämpösukat, yöasut, tyynyliinat, hammasharjat jne. Savonia aterimet maksat lähes 200€.
Ja kun huomioidaan suomalaisten ostovoima.
Suurin osa palkansaajista on pieni- ja keskituloisia ja vain hyvin pieni osa, joiden palkkataso on yli 5000€/kk. bruttona, josta maksetaan vielä verot. Ja kun huomioidaan elinkustannukset, jotka ovat Suomessa maailman kalliimpia, ei luulisi rahaa olevan kalliisiin lahjoihin. Ei edes isovanhemmilla, kun keskim. eläke on noin 1400€/kk brutto eli reilut tonni käteen.Ostetaanko joululahjat sitten velaksi tai pyydetäänkö rahaa muilta? Ja suututaan, jos raha ei tule.
Jos huomioi vanhempien vaatimustason joululahjoihin, ei ihme jos moni on ylivelkaantunut tai ulosotossa (näin tilastot kertovat) kun halutaan pitää korkeaa ja ylellistä elintasoa yllä, johon ei edes rikkailla ole varaa.
Hammasharja ei ole ikinä ollut mikään sovelias lahja.
Miksi ei? Käyttötavaraa, joka ei jää nurkkiin lojumaan loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Lukiolaisella on paljon isoja menoja. On todella järkevää antaa niihin liittyviä lahjoja. Esim me annamme nyt kosmetologi-lahjakortin koska vanhojen tanssit. Kahtena edellisenä vuonna annettiin mm tietokoneeseen rahaa ja leirikoulu-taskurahaa.
Nuorempi on kuvataidepainotuksessa ja hän saa painotukseen liittyviä lahjoja. Mtös esim rahaa.
Ihanko oikeasti nykyään paremmissa piireissä nuoret ja heidän vanhempansa pyytävät rahaa lahjaksi?
Olen köyhän perheen lapsi ja rahat oli todella tiukoilla, mutta kyllä jo vanhemmat opastivat, ettei rahaa kerjätä, vaikka saimmekin sitä ilman pyytämättä juuri lukioikäisenä.
Saman olen opettanut lapsilleni.
Mietin vain, onko kasvatustavat vääriä, kun meillä perheessä on kaksi lukiolaista ja se maksaa, vaikka ei olla ihan pienituloisia, mutta ainahan rahalle olisi käyttöä, vaikka sijoitusmielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiolaisella on paljon isoja menoja. On todella järkevää antaa niihin liittyviä lahjoja. Esim me annamme nyt kosmetologi-lahjakortin koska vanhojen tanssit. Kahtena edellisenä vuonna annettiin mm tietokoneeseen rahaa ja leirikoulu-taskurahaa.
Nuorempi on kuvataidepainotuksessa ja hän saa painotukseen liittyviä lahjoja. Mtös esim rahaa.
Ihanko oikeasti nykyään paremmissa piireissä nuoret ja heidän vanhempansa pyytävät rahaa lahjaksi?
Olen köyhän perheen lapsi ja rahat oli todella tiukoilla, mutta kyllä jo vanhemmat opastivat, ettei rahaa kerjätä, vaikka saimmekin sitä ilman pyytämättä juuri lukioikäisenä.
Saman olen opettanut lapsilleni.
Mietin vain, onko kasvatustavat vääriä, kun meillä perheessä on kaksi lukiolaista ja se maksaa, vaikka ei olla ihan pienituloisia, mutta ainahan rahalle olisi käyttöä, vaikka sijoitusmielessä.
Miksi nimität sitä kerjäämiseksi? Se on lahjatoive, erittäin järkevä sellainen.
Ja valkoinen Teema ( jota oli jollakulla joka ei halunnut värikkäitä tai eripariastioita) ei sit ole tylsä eikä erittäin yleinen?