Ei aikaa parisuhteelle
Mielipiteitä, mitä pitäisi tehdä.
Nykyisellä kumppanillani on kaksi lasta edellisistä liitoista, jotka asuvat naisen luona. Olemme tapailleet jo pidempään, ja nyt seurustelleet vakavasti pari kuukautta. Isona ongelmana on kuitenkin nyt se, että minulla ja kumppanillani ei ole juurikaan yhtään keskenäistä aikaa parisuhteelle. Lapset (luonnollisesti) ovat kaikessa toiminnassa läsnä 99% yhteisestä ajastamme ja nuorempi lapsi nukkuu vieläpä samassa makuuhuoneessa äitinsä kanssa, jolloin myös seksin keskenäinen harrastaminen on mahdollista ehkä kerran kahdessa viikossa ja silloinkin hiljaa ja estoisesti. Vaikka rakastamme toisiamme, turhauttaa lähes päivittäin, kun sitä keskenäistä rakkautta ei pääse toteuttamaan kuin ehkä muutamalla pusulla päivän aikana. Ja aikuisten jutuista yms. ei ole mitään mahdollisuuksia puhua, koska lapset ovat siis fyysisesti läsnä samassa huoneessa jatkuvasti ja äiti on ilmoittanut, että näin heillä on aina ollut ja tulee olemaan.
Ymmärrän, että naiseni on lähtökohtaisesti aina äiti lapsilleen, mutta mitä voin tehdä silti tälle päivittäiselle turhautumiselle? Olen vakavassa parisuhteessa, mutta silti olen päivittäin seksuaalisesti puutteessa ja "rakkaudellisesti" turhautunut. Kumppanille tämä ei ole ongelma, koska "fyysinen tunneside" lapsien kanssa pistää lapset joka kerta etusijalle, oli tilanne mikä tahansa. Vaikka kumppanini lapset ovat ihania ja yhteinen aika neljästään ei ole mitenkään epämielyttävää, pelkään, että missä kohtaa keskenäinen rakkaus huomaamatta katoaa pois, kun sitä ei voida ruokkia ja siihen ei ole vaan aikaa panostaa.
Vinkkejä, miten edetä tästä? En haluaisi erota, mutta sisimmässään sattuu lähes päivittäin, kun en koe saavani tältä parisuhteelta sen enempää kuin voisi saada sinkkuna yhden illan jutuista.
Kommentit (24)
Ei tuollainen ole mitään seurustelua.
Vaadi naista huomioimaan myös sinut.
Itse olisin lähtenyt tuollaisesta suhteesta jo ajat sitten.
Jättäisin naisen. Tulet aina olemaan kakkonen, mitään kunnollista parisuhdetta tuollaisesta elämänmallista ei koskaan muodustu.
Jos tunnetta välillänne on tarpeeksi, suhde kyllä elää.
Jos ei ole, ette sovi toisillinne, ei kukaan mies tuollaista elämää kauaa jaksa.
Kyllä yhteistä aikaa parisuhteelle pystyy järjestää jos molemmat sitä haluaa. Ilmeisesti nainen ei tässä tapauksessa halua. Kysy miksei. Ja ellei asia muutu, taitaa ero olla ainut vaihtoehto.
Hommaatte isomman asunnon, niin on omat huoneet myös lapsille.
Ihan totta? Mikä sun käsissä on vialla?
Siis naisella on kaksi lasta edellisistä liitoista. Siis kummallakin lapsella on eri isät? Just 🤔
Nainen ei halua seksiä kanssasi. Hän voi hyvinkin olla sinuun ihastunut ja jo rakastunutkin, ihan varmasti hän kaipaa toista aikuista ja luultavasti läheisyyttäkin. Mutta seksiä hän ei kaipaa eikä se todennäköisesti tule muuttumaan. Mieti, haluatko sellaisen suhteen.
Ei sulla ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin lähteä kävelemään suhteesta. Tuo ei tule mihinkään muuttumaan. Olen itsekin ollut vastaavanlaisessa tilanteessa.
Painostat naisen järjestämään lapsille viikko/viikko asumisen, niin saatte parisuhdeaikaa. Tuolla tavalla joudut odottamaan siihen asti että lapset ovat niin isoja ettei äidin seura ole enää niin kova juttu.
Jatkoa vielä kirjoittajalta...
Kaipaisin jotain konkreettisia neuvoja asiaan. Ei tarvii idioottia ihmeellisempi, että homma ratkeaisi lähtemällä kävelemään. Olen kuitenkin rakastunut tähän naiseen ja haluaisin antaa koko hommalle mahdollisuuden. Onko kellään samasta tilanteesta vinkkejä, mitä tehdä? Kun otan asian puheeksi, se menee aika riidaksi ja tulee vastauksia tasolla "Tiesit jo ennen seurustelua, että lapset on mukana elämässä" ja "Kahdenkeskeisen ajan puute ei ole minulle ongelma". Miten saisin naisen ymmärtämään tilanteen minun näkökulmastani? Että minulla ei ole fyysistä eikä vielä kunnolla henkistäkään tunnesidettä hänen lapsiinsa, ja siksi en osaa olla OK sen kanssa, että lapset ovat jatkuvasti kaikessa mukana. Olen kyllä ollut tietoinen, että ajan kanssa minusta tulee lapsille myös isäpuoli, eikä vaan äidin uusi mies, mutta en haluaisi astua kuitenkaan nyt jo heti pelkästään isäpuolen rooliin, koska silloin minun ja naisen keskenäinen suhde ei ehdi koskaan rakentua kunnolliselle pohjalle ja sellaiselle huonolle pohjalle on typerää edes kuvitella lähtevänsä rakentamaan tulevaisuudessa esim. yhteistä kotia yms.
Kosketa naistasi. Muutenkin kuin eroottisessa mielessä. Flirttaa. Pidä jännitettä yllä.
Konkreettisten ehdotusten saamiseksi tarvii tietää lasten iät.
Esim. harrastusten aikatauluttamista on turha ehdottaa, jos nuorempi on 1v.
Pitäisikö APn siis alkaa koskettelemaan naista lasten toljottaessa vierestä? Kuulostaa hyvin traumatisoivalta. Ymmärsin itse niin, että tässä tapauksessa se ongelma on, että ei ole edes mahdollisuutta millekään epäeroottiselle koskettelulle ja flirttailulle
Lisäyksenä, että lasten iät ovat 9 ja 4. Ja asunto on kerrostalo-kolmio eli sinänsä minnekään ei ole mahdollisuutta mennä "pakoon" edes hetkeksi että voisi edes halata toista muutaman minuutin ilman että jompikumpi lapsista hyppii ympärillä.
Eli nelivuotias nukkuu vielä äidin kanssa samassa huoneessa, mikä käytönnössä estää seksin harrastamisen (tai nainen käyttää sitä tekosyynä) 😳? Ei kuulosta ihan täysin tervejärkisen ihmisen touhulta. Miten pitkään se meinas lapsen kanssa nukkua samassa huoneessa ja MIKSI?
Minulla on suunnilleen samanikäiset lapset. Eivät he roiku minussa kokoajan kiinni. Pienempi ehkä vähän, mutta isomalla on jo omat jutut tärkeämpiä. Ja kolmiossa asumme. Lapsilla omat huoneet ja minä nukun olohuoneessa. Iltaisin on lasten mentyä nukkumaan aikaa vielä toistaiseksi "salaiselle" kumppanilleni.
Ei tuo teidän viritelmä ole mahdoton. Vähän uudelleen järjestelyä niin saatte homman paremmalle tolalle. Tietenkin jos naisesi ei halua tehdä muutoksia, mutta se sitten jo kertookin jostain muusta. Yritä keskustella vaihtoehdoista ja ehdottaa vähän muutoksia.
Vaihda vapaaseen naiseen. Naiseen, jolla ei ole lapsia rasitteena.
Naiseen, jolla on aikaa ja hellyyttä vain sinulle.
Ja miten kummassa ne avioliitossa olevat hoitavat parisuhdetta, kun lapset ovat heilläkin aina läsnä?