3 v poika haluaa olla tyttö
Onko kellään kokemuksia vastaavasta? 3,5- vuotias poikani on ollut pienestä lähtien aika perinteisen poikamainen (autot, rekat, rajut riehumisleikit kiinnostaa). Nyt Frozen-leffan näkemisen ja pikkusiskon syntymän jälkeen (sisko 1 v) on alkanut kiinnostumaan mekoista ja mekkojen pitämisestä. Viimeisimpänä hän on muutaman kuukauden ajan alkanut sanomaan että hän haluaisi olla tyttö ja isona hänestä tulee äiti. En oikein tiedä miten suhtautua. Lapsilla ei ole isää elämässään ja en tiedä samaistuuko hän siksi enemmän minuun/naisiin.
Jotenkin hävettäisi antaa hänen pitää päiväkodissa tyttöjen vaatteita enkä haluaisi liikaa tässä asiassa kannustaa, toisaalta haluaisin tukea häntä ja auttaa olemaan onnellinen. Tällä hetkellä meillä on yksi pukuleikkimekko mitä saa kotona pitää. Kuitenkin esim juhliin kun minulla ja pikkusiskolla on mekko, haluaisi itsekin laittaa mekon, mutta sen kerran kun annoin tuon mekon laittaa isäni veti minut sivuun ja sanoi ettei hänen ole hyvä pitää mekkoa ja pahoitin mieleni.
Onko kellään kokemusta että tällainen vaihe menisi ohi, vai onko edessä vaikeampi tie transseksuaalina? On myös syyllinen olo, jos hänellä olisi mies elämässään olisiko tilanne eri? Päiväkodissa leikkii lähinnä poikien kanssa.
Kommentit (48)
Meillä tyttö sanoo että on vähän niinku poikatyttö ja haluaa tehdä kaiken niinkuin isi. Leikkii autoilla ym. Mutta on vain tyttö joka pitää poikien jutuista, miksi teillä ei voi olla poika joka pitää tyttöjen jutuista? Ei kolmevuotias välttämättä vielä ymmärrä aisiota niin että miehet on isiä ja naiset äitejä. Ennen kun joku ehdottaa että naisen on saatava olla myös isä, niin ei käy, ei myöskään miehen tule saada olla äiti. Ei käy.
Jos poika osaa sen artikuloida että haluaako oikeasti olla tyttö vaiko vain laittaa nätin prinsessamekon kun on tykästynyt tietokoneanimoituun hahmoon, niin ei luulisi olevan vaikeaa kysyä. Jos ei osaa artikuloida niin anna laittaa mekko vaan - jos on vaan prinsessa-ihastus niin menee ohi. Jos ei ole, niin ei jää traumoja myöhemmin puitavaksi. Isältäsi voisit kysyä uhkaako se jotenkin hänen miehisyyttään jos sinun pojallasi on mekko.
Tiedänpä nyt mitä leffaa emme katso.
Minä halusin olla susi/koirasusi. Luultavasti Balton (elokuva) takia.
Minä olen taas haaveillut uuno turhapuron elämästä, ja joskus ulkoinen habitus lähenteleekin sitä. N
Vierailija kirjoitti:
Minä halusin olla susi/koirasusi. Luultavasti Balton (elokuva) takia.
Itselläni oli sama haave. Halusin olla myös lumileopardi.
Ei oo provo, tarkoitin transsukupuolinen, vahingossa väärä termi. Pystyykö aloitusta jotenkin muokkaamaan?
Ajattelin että saisi valita kaupasta vaatteita mitä haluaa, mutta jos haluaa jonkun järkevän trikoomekon niin annanko pitää päiväkodissa?
Oliko tosiaan ketään jolla kokemuksia?
Mun 3v oli Salama McQueen auto. Hän pahoitti todella mielensä, jos joku kutsui häntä hänen omalla nimellään eikä Salamaksi. Tätä vaihetta kesti vuoden-pari. Mietin että mitä jos olisin tehnyt tuosta jotenkin ison numeron ja raahannut häntä psykiatreilla ja psykologeilla keskustelemassa siitä että hän tuntee olevansa auto eikä ihminen... Olisi voinut lopputulos olla vähän erilainen kuin oli. Annetaan lapsille kasvurauha!
No on normaalia. On lakattu lapsena kaverin pikkuveljen ja oman pikkuveljen kynsiä ja nyt aikuisena autettu omalle 3-vuotiaalle pojalle prinsessamekkoja päälle niiden ritariasujen lisäksi. Omassa päiväkodissa 90-luvulla poika saattoi olla äiti ja tyttö isä. Lapsen päiväkodin halloween naamiaisiin oli pukeutunut ainakin pari poikaa mekkoon ja yksi tyttö perinteiseen poikien asuun.
Kyseessä on leikki-ikäinen lapsi. Roolileikit kuuluvat asiaan.
Voi mennä ohi, mut ei välttämättä. Katso se Minä olen Jazz - jakso jossa näytetään vanhaa videota ja kerrotaan varhaislapsuudestaan kuinka onneton oli ennenkuin sai tyttöjen balettipuvun.
Neuvoja? kirjoitti:
Ei oo provo, tarkoitin transsukupuolinen, vahingossa väärä termi. Pystyykö aloitusta jotenkin muokkaamaan?
Ajattelin että saisi valita kaupasta vaatteita mitä haluaa, mutta jos haluaa jonkun järkevän trikoomekon niin annanko pitää päiväkodissa?
Oliko tosiaan ketään jolla kokemuksia?
Tai mitä, jos sanoisit vaan ei?
Meillä poika on saanut esim. leikkiä kaikilla leluilla, kokeilla kynsilakkaa, askarrella koruja, kokeilla siskojen vaatteita jne.
Mutta ei todellakaan ole ostettu hänelle tyttöjen vaatteita, se olisi kyllä ihan väärä viesti lapselle.
Mitään kärsimystä ei tullut missään vaiheessa, koska asia oli ihan selvä. Tytöt on tyttöjä, pojat poikia.
Halusin koko lapsuuteni olla Hopeanuoli (tiikeriraitainen karhukoira). Nyt olen vain kolmekymppinen perheenäiti :/
Minä taas halusin viinakarkkeja jo pienestä pitäen.
Ärsyttää taas tällainen. Jos tyttö haluaa pukeutua juhliin housuihin ja pelaa fudista ja leikkii poikien kanssa, kukaan ei ole huolissaan. Mutta kun poika haluaa kokeilla mekkoja, hänestä ollaan tekemässä transua ja miettimässä miten ohjataan oikeille raiteille. Onko se niin paha asia jos haluaa käyttää mekkoja? Mikä niissä on niin paljon pahempaa kuin poikien vaatteissa?
Unisex unisex toitotetaan. Mutta kuitenkin poikien jutut on coolimpia muka.
Oma veljeni tuossa iässä samanlainen ja aina äidin mekot päällä jne. Meni ohi :D
Isäkin oli aina mukana kuvioissa joten ei se isästä ollut kiinni.
Oma 6-vuotiaani halusi olla poika siitä asti kun alkoi ymmärtämään sukupuolten erot. Ehkä siis jotain 3-vuotiaasta? On aina ollut hyvä liikkumaan, tykännyt ns. poikien leluista ja jutuista enemmän ym. joten kaipa siksikin samastui poikiin enemmän.
Viime vuonna meillä oli välillä aikamoista vääntöä asian kanssa, kun olisi pitänyt kutsua häntä pojaksi ja päästää esim. kahvilassa poikien vessaan. Kerroin neutraalisti että miksi tämä ei käy ja asia jäi pikkuhiljaa siihen. Mutta viime keväänä tuli totaalistoppi mekoille, hameille ym. tyttömäisille jutuille. Eipä siinä mitään, siivosin tytön vaatekaapin ja sanoin että ei ole pakko pukeutua mihinkään mistä ei pidä. Käytiin myös kampaajalla ja sai leikkauttaa hiuksensa juuri sellaisiksi kun halusi (tahtoi lyhyen polkkatukan).
Ei kaikille tytöille tule prinsessavaihetta, mutta se ei myöskään tee heistä poikia. Ja sama toistepäin. Mielestäni näin isoissa kysymyksissä on hyvä vetää selkeät rajat, jos lapsi vaikuttaa epävarmalta. Jos tyttäreni sanoisi minulle vanhempana että kokee olevansa poika/mies, tukisin häntä täysillä. Mutta juuri nyt, alle kouluikäisenä, en koe tarvetta sekoittaa pienen mieltä entisestään alkamalla kutsumaan häntä pojaksi.
On se kummallista nykyään, normaalista asiasta tehdään ongelma ja että heti on jotain vikana.
Varmasti sillä kieltämiselläkin on vaikutusta asiaan, huonolla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Minä halusin olla susi/koirasusi. Luultavasti Balton (elokuva) takia.
Wau, olet oletko nainen tai ainakin transnainen? Mistä sinut löytää?