Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hmm, miniä ei puhu minulle
12.12.2019 |
Mitenhän tähän nyt pitäisi suhtautua. Miniä ei kommunikoi kanssani lainkaan, ja poikani on kertonut minulle, että hänen kuulemma täytyy "hoitaa asiat minun kanssani". Minä luulin että meillä on ihan normaali ihmissuhde miniänkin kanssa, jossa me olemme molemmat yksilöitä ja kommunikoimme keskenämme meitä koskevista asioista. Mutta ilmeisesti poikani on jotenkin miniän asianhoitaja minun suuntaani, ja me miniän kanssa emme voi keskustella keskenämme.
Olisin ollut pyytämässä miniää illanviettoon muiden poikieni vaimojen ja itseni kanssa, olemme menossa leddaan ja syömään, mutta ilmeisesti kutsu täytyy välittää pojan kautta? Melko outoa, sanoisin.
Kommentit (271)
Ei niihin miniöihin kannata edes tutustua, koska puolet avioliitoista ja avoliitoista enemmän päätyy eroon. Niitä tulee ja menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei niihin miniöihin kannata edes tutustua, koska puolet avioliitoista ja avoliitoista enemmän päätyy eroon. Niitä tulee ja menee.
Sama pätee anoppeihin ja isoäiteihin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naureskellen avasin tämän ketjun kun arvasin mitä vastauksia tänne pökkää. Eli ihan asiallinen avaus ja ihmettely, kas, akkalauma syyttää heti anoppia. On se kumma kun tuo anoppi on aina syyllinen joka asiaan vaikka miniä olisi minkälainen tahansa. Kyllä mä oikeesti pidän vallan kummallisena jos ei miniä voi anopilleen puhua tässä tapauksessa. Ja yhtä outoa on nämä kommentit yleensä, että anopissa on nyt vaan pakko olla jotain vikaa jos miniä toimii ihmeellisesti, mutta kun täällä miniä haukkuu anoppinsa niin kukaan ei kyseenalaista eikä epäile puhuuko miniä nyt totta.
Ottakaas huomioon jotta te ootte joskus niitä anoppeja itte ja muistakaa että te ootte silloin kaikinpuolin viallisia ja kauheita miniöittenne ollessa ihkuja ja oikeassa olevia, tapahtui mitä tapahtui.
Ja joo, on olemassa oikeesti myös kamalia anoppeja mutta yhtälailla on olemassa myös kamalia miniöitä. Alapeukuttakaa!
T. Anoppi ja miniä joka osaa puhua
Itsekkin ihmettelen tällaista kulttuuria. Anoppi yrittää soittaa miniälleen, että haluatko lähteä meidän matkaan. Tämä miniä ei vastaa puhelimeen. Anoppi sitten soittaa pojalleen ja pyytää kysymään vaimoltaan. Poika saa vastaukseksi, että vain sinä olet yhteydessä vanhempiisi ja minä omiini, välitä viesti äidillesi.
Sosiaaliset taidot on hiukan hukassa, ellei voi sanoa, että kerro äidillesi, että en nyt välitä lähteä.
Ja tulevaisuudessa, kun anoppi tekee, kuten tämä miniä tahtii, tämä miniä tulee kirjoittamaan tänne:
Anoppi suosii kahta muuta miniäänsä. Kulkee niiden kanssa lomilla ja ostelee niille lahjoja ja hoitaa niiden lapsia. Byäää
Mitä ihmeen juttuja nämä anoppinsa kanssa lomailevat miniät on 😂 joku provoilee nyt huolella.
Kaikki on varmaan jo ketjussa sanottu monesti, mutta sanon silti, että en lähtisi anoppini kanssa iltaa viettämään edes kohteliaisuudesta. Muut miniät varmaan eivät kehtaa sanoa, että vapaa-ajanvietto anopin kanssa on vöhän liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naureskellen avasin tämän ketjun kun arvasin mitä vastauksia tänne pökkää. Eli ihan asiallinen avaus ja ihmettely, kas, akkalauma syyttää heti anoppia. On se kumma kun tuo anoppi on aina syyllinen joka asiaan vaikka miniä olisi minkälainen tahansa. Kyllä mä oikeesti pidän vallan kummallisena jos ei miniä voi anopilleen puhua tässä tapauksessa. Ja yhtä outoa on nämä kommentit yleensä, että anopissa on nyt vaan pakko olla jotain vikaa jos miniä toimii ihmeellisesti, mutta kun täällä miniä haukkuu anoppinsa niin kukaan ei kyseenalaista eikä epäile puhuuko miniä nyt totta.
Ottakaas huomioon jotta te ootte joskus niitä anoppeja itte ja muistakaa että te ootte silloin kaikinpuolin viallisia ja kauheita miniöittenne ollessa ihkuja ja oikeassa olevia, tapahtui mitä tapahtui.
Ja joo, on olemassa oikeesti myös kamalia anoppeja mutta yhtälailla on olemassa myös kamalia miniöitä. Alapeukuttakaa!
T. Anoppi ja miniä joka osaa puhua
Itsekkin ihmettelen tällaista kulttuuria. Anoppi yrittää soittaa miniälleen, että haluatko lähteä meidän matkaan. Tämä miniä ei vastaa puhelimeen. Anoppi sitten soittaa pojalleen ja pyytää kysymään vaimoltaan. Poika saa vastaukseksi, että vain sinä olet yhteydessä vanhempiisi ja minä omiini, välitä viesti äidillesi.
Sosiaaliset taidot on hiukan hukassa, ellei voi sanoa, että kerro äidillesi, että en nyt välitä lähteä.
Nyt on niin, että nykyään kaikenlaiset huonot käytöstavat ovat ok, koska niillä ilmennetään omaa persoonallisuutta. Kaikenlainen perseily pitää olla ok ja sallittua, koska tässä on minun rajani, minun tapani ja minun persoonallisuuteni. Huomaa sana ”minä”. Muita persoonapronominejä ei ole syytä käyttää enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5/5. Ihan loistava, ja lopetus nosti ihan vielä uudelle tasolle! 👍🏻
Vierailija kirjoitti:
Toimit hölmösti kun annoit sukulaisten osoitteet miniälle. Ei sen tehtävä ole lähettää joulukortteja miehensä suvulle vaikka nainen onkin. Mitä jos olisit nyt aikuinen ja pyytäisit anteeksi miniältä?
😂😂😂 nyt kyllä naurahin ääneen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
5/5. Ihan loistava, ja lopetus nosti ihan vielä uudelle tasolle! 👍🏻
Kiitos ja kumarrus :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, mitä tämä anoppiviha on? Musta on ollut ihanaa tutustua miehen äitiin. Samalla on oppinut ymmärtämään miestäkin paremmin :) anoppi on ollut myös ihana mummo lapsillemme ja auttanut tosi paljon.
Toivon myös että saan tulevaisuudessa olla osana poikana perheen elämää.
Minä en ainakaan tunne kategorisesti vihaa anoppeja kohtaan, en edes omaani. En vaan ole kiinnostunut hänestä tai hänen seurastaan, sillä vapaa-aikaa on vähän, ja vietän sen mieluummin kahden puolisoni, ystävieni tai oman sukuni kanssa.
Tämä. Ajankäyttötapansa saa itse valita. Kutsuista voisi tietty kieltäytyä itse yleisten normien mukaisesti, niin niitä ongelmia olisi jatkossa vähemmän...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin sinä hoidat yhteydenpidon sen oman lapsesi kanssa.
Eikä sen miniän tarvitse iltojaan sinun kanssasi viettää.
Kyllä minä olen niiden muiden poikien vaimojen kanssa jutellut aina ihan normaalisti ilman, että pojat ovat olleet siinä välissä "tulkkaamassa". Miniät ovat ihan aikuisia naisia, ja kykeneviä hoitamaan omia asioitaan :)
Kaksi on lähdossä leffaan ja syömään, yksi sanoi ettei pääse (ihan ok!) ja tämä neljäs ei vastaa, vaan poikani oli yhteydessä ja sanoi että puolisonsa on pyytänyt häntä hoitamaan asioinnin minun kanssani.
Kyseessä siis aika tuore miniä, nämä muut ovat olleet kuvioissa jo kauemmin.
Eikä tietenkään tarvitse kanssani iltoja viettää, eihän kenenkään ihmisen tarvitse viettää aikaansa kenenkään kanssa. Ei kai tässä mistään pakosta ole kysymyskään, vaan ihan normaalista kanssakäymisestä ihmisten välillä...?
Omassa anopissa ihmetyttää se, että miksi pyytämisen jonnekin illanviettoon pitää esittää miniälle? Miksi oman pojan kanssa asioiden hoitaminen on niin vaikeaa? Minä hoidan meidät oman suvun kissanristiäisiin, mies saa hoitaa meidät oman sukunsa illan ym. viettoihin, sopia aikataulut ja miettiä sopiiko aika meille. Eikö ole tasapuolista? Miksi minun pitäisi hoitaa KAIKKI sukulaisten kontaktointi ja aikataulutus, kun mies voi ihan hyvin itse päättää myös mihin hänen sukunsa tapahtumiin osallistutaan. En minä anopin kiusaksi tätä tee, vaan että äiti ja poika voisivat ihan keskenään jutella ilman miniän apua, koska muutenkin yhteydenpito heidän välillään on harvoin tapahtuvaa. Miksi siis mulle pitäisi soitella kun voisi kysellä samalla poikansa kuulumisia ihan siltä itseltään ja osoittaa välittämistä? Miksi sinä teet asiasta miniä ongelman? Nykyaikana naiset ei automaattisesti ole se ”suvun yhteyshenkilö” vaikka turhan usein näin onkin edelleen, kun miehet karttaa sitä vastuuta. Vaikuttaa, että sun välit poikaasi on yhtä etäiset kuin omalla anopilla..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin sinä hoidat yhteydenpidon sen oman lapsesi kanssa.
Eikä sen miniän tarvitse iltojaan sinun kanssasi viettää.
Kyllä minä olen niiden muiden poikien vaimojen kanssa jutellut aina ihan normaalisti ilman, että pojat ovat olleet siinä välissä "tulkkaamassa". Miniät ovat ihan aikuisia naisia, ja kykeneviä hoitamaan omia asioitaan :)
Kaksi on lähdossä leffaan ja syömään, yksi sanoi ettei pääse (ihan ok!) ja tämä neljäs ei vastaa, vaan poikani oli yhteydessä ja sanoi että puolisonsa on pyytänyt häntä hoitamaan asioinnin minun kanssani.
Kyseessä siis aika tuore miniä, nämä muut ovat olleet kuvioissa jo kauemmin.
Eikä tietenkään tarvitse kanssani iltoja viettää, eihän kenenkään ihmisen tarvitse viettää aikaansa kenenkään kanssa. Ei kai tässä mistään pakosta ole kysymyskään, vaan ihan normaalista kanssakäymisestä ihmisten välillä...?
Omassa anopissa ihmetyttää se, että miksi pyytämisen jonnekin illanviettoon pitää esittää miniälle? Miksi oman pojan kanssa asioiden hoitaminen on niin vaikeaa? Minä hoidan meidät oman suvun kissanristiäisiin, mies saa hoitaa meidät oman sukunsa illan ym. viettoihin, sopia aikataulut ja miettiä sopiiko aika meille. Eikö ole tasapuolista? Miksi minun pitäisi hoitaa KAIKKI sukulaisten kontaktointi ja aikataulutus, kun mies voi ihan hyvin itse päättää myös mihin hänen sukunsa tapahtumiin osallistutaan. En minä anopin kiusaksi tätä tee, vaan että äiti ja poika voisivat ihan keskenään jutella ilman miniän apua, koska muutenkin yhteydenpito heidän välillään on harvoin tapahtuvaa. Miksi siis mulle pitäisi soitella kun voisi kysellä samalla poikansa kuulumisia ihan siltä itseltään ja osoittaa välittämistä? Miksi sinä teet asiasta miniä ongelman? Nykyaikana naiset ei automaattisesti ole se ”suvun yhteyshenkilö” vaikka turhan usein näin onkin edelleen, kun miehet karttaa sitä vastuuta. Vaikuttaa, että sun välit poikaasi on yhtä etäiset kuin omalla anopilla..
Mutta jos ei ole kutsumassa sitä poikaa mihinkään, vaan vain sen miniän? Niin pojaltako sitä kysytään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon kyllä, että poikani löytää kivan vaimon sitten joskus mutta mä en kyllä haluaisi miniää!
Täällä on niin karmeita ketjuja, että hirvittää!
Onneksi mulla on tytyäriäkin. Ehkä vävyt ei ole niin pahoja.Hankaluuksia luvassa.
Etkö voisi takoa hyvissä ajoin päähäsi, että poikasi on aikuinen, eikä tarvitse enää sinua niistämään nenäänsä.
Hän on mies (tai hänestä toivottavasti sellainen on kasvamassa), ja äidin tarve vaihtuu naisen ja elämänkumppanin tarpeeksi. Jos näin ei käy, silloin on syytä ollaan huolissaan.
Ei miniä ole kilpailijasi. Hän on nro 1 aikuisen poikasi elämässä, jolloin sinulla on syytä olla tyytyväinen ja ylpeä pojasta, josta olet onnistunut kasvattamaan miehen.
Kun toimit viisaasti, etkä takerru aikuistuviin lapsiisi vaan tuet heitä itsenäistymisessä, sinulla on hyvät mahdollisuudet päästä arvostetuksi ja kivaksi isoäidiksi. Se on sitä kehitystä sinun kohdallasi.
Olipa taas kliseinen kirjoitus. Niin miniäkeskeinen kuin olla ja voi.
Ensinnäkin. Miniä EI välttämättä ole nro 1 aikuisen miehen elämässä. Ylipäänsä kukaan ei ole ykkönen eikä kakkonen, sellaista järjestystä ei vain ole. Mieti omaa elämääsi. Kuka muka on sinun ykkösesi? Onko se mies? Vai olisiko sittenkin mahdollisesti lapsesi? Entä isäsi tai äitisi? Sisaresi tai veljesi? Laaditko todellakin arvolistan ja tärkeysjärjestyksen ihmisistä?
Elämäntilanteet vaihtuvat ja niiden mukaan mennään ja niiden mukaan myös ihmisten "järjestykset" siinä listalla, jos sellainen jollakin on. Kun mieheni äiti sairastui vaikeasti, hän oli kyllä täysin selvästi sinä aikana mieheni tärkein ihminen, jota hän eniten ajatteli. Näin, että hätä ja suru oli suuri. Eipä olisi tullut mieleenikään alkaa häntä siitä ojentaa ja asettaa itseäni anoppini eteen. Olet tyhmä.
Vai on tällä mahdollisella tulevalla anopilla sinun mielestäsi hyvät mahdollisuudet PÄÄSTÄ arvostetuksi ja kivaksi isoäidiksi... Mitenkäs se onkaan, oletko sinä kenties hyvinkin PÄÄSSYT arvostetuksi ja kivaksi miniäksi? Onko se ollut elämäsi tavoite? Mitä kaikkea olet sen eteen tehnyt? Se kun olisi siis sitä kehitystä sinun kohdallasi, eikö niin? Oletko sinä kuinkakin valmis ottamaan vastuun siitä, miten hyvänä ja arvostettuna miniänä sinua pidetään?
Kirjoittaja, jolle vastasit, ei edes OLE anoppi, ja sinä ohjeistat jo häntä ja neuvot kehittymään.... Millähän asteella oma kehityksesi lienee? Oletko ikinä ajatellut?
Kun poika perusraa perheen, se perhe on sen jälkeen hänen ykkösensä. Äiti ei enää siihen kuulu, on sukulainen.
Se haluaako miniä olla millään tavoin tekemisissä miehensä sukulaiaten kanssa on ihan hänen päätettävissään.
Se tuleeko anopista arvostettu isoäiti poikansa oerheelle, riippuu hänen käytöksestään ja pojan perheen aikuisista.
Tietenkin on miniän päätettävissä, haluaako hän olla tekemisissä miehen sukulaisten kanssa vai ei. Mutta: Ihan samalla tavalla on anopin päätettävissä, haluaako hän olla miniän kanssa tekemisissä, vai ei.
Se, tuleeko anopista arvostettu isoäiti... niin onko se jotenkin tavoittelemisen arvoinen asia? Jos joku miniän ärvelö, jonka elämän päätarkoitus on pitää miehensä mahdollisimman kaukana tämän äidistä ja lapsuudenperheestä, ei arvosta anoppiaan isoäitinä, niin so what? Ei siihen rooliin niin hirveästi sitten halua olekaan. Saa pitää porukkansa erossa. Jos ei itsellään ole minkäänlaista mielihalua pitää välejä läheisinä, niin ei niitä kannata pakolla yrittää lähentää. Sitten ei ole lapsilla isoäitiä eikä isoisää.
Kaikki kun on tässä elämässä vastavuoroista. Oppikaa nyt ihmiset tämä. Niin miniät kuin anopitkin.
Tietenkin.
Ei ole, ei. Jos poika ei halua äitiään hössöttämään tai määräämään nini sitten perheellä on muita oikeasti haluttuja läheisiä.
Mitä ihmettä sinä räksytät. Melkein kuin uhkailisit. että tottele anoppia niin olet ypöyksin. Höpöhöpö. SAa paljon paremman elämän ilman taakkoja.
Tämä on totta. Jos ei halua anoppia tai omaa äitiä elämäänsä, niin ei heidän kanssaan ole pakko olla tekemisissä. Mummopalvelut saa rahalla.
Miks miehillä ei ole juurikaan ongelmia appiukkojensa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naureskellen avasin tämän ketjun kun arvasin mitä vastauksia tänne pökkää. Eli ihan asiallinen avaus ja ihmettely, kas, akkalauma syyttää heti anoppia. On se kumma kun tuo anoppi on aina syyllinen joka asiaan vaikka miniä olisi minkälainen tahansa. Kyllä mä oikeesti pidän vallan kummallisena jos ei miniä voi anopilleen puhua tässä tapauksessa. Ja yhtä outoa on nämä kommentit yleensä, että anopissa on nyt vaan pakko olla jotain vikaa jos miniä toimii ihmeellisesti, mutta kun täällä miniä haukkuu anoppinsa niin kukaan ei kyseenalaista eikä epäile puhuuko miniä nyt totta.
Ottakaas huomioon jotta te ootte joskus niitä anoppeja itte ja muistakaa että te ootte silloin kaikinpuolin viallisia ja kauheita miniöittenne ollessa ihkuja ja oikeassa olevia, tapahtui mitä tapahtui.
Ja joo, on olemassa oikeesti myös kamalia anoppeja mutta yhtälailla on olemassa myös kamalia miniöitä. Alapeukuttakaa!
T. Anoppi ja miniä joka osaa puhua
Itsekkin ihmettelen tällaista kulttuuria. Anoppi yrittää soittaa miniälleen, että haluatko lähteä meidän matkaan. Tämä miniä ei vastaa puhelimeen. Anoppi sitten soittaa pojalleen ja pyytää kysymään vaimoltaan. Poika saa vastaukseksi, että vain sinä olet yhteydessä vanhempiisi ja minä omiini, välitä viesti äidillesi.
Sosiaaliset taidot on hiukan hukassa, ellei voi sanoa, että kerro äidillesi, että en nyt välitä lähteä.
Ja tulevaisuudessa, kun anoppi tekee, kuten tämä miniä tahtii, tämä miniä tulee kirjoittamaan tänne:
Anoppi suosii kahta muuta miniäänsä. Kulkee niiden kanssa lomilla ja ostelee niille lahjoja ja hoitaa niiden lapsia. Byäää
Mitä ihmeen juttuja nämä anoppinsa kanssa lomailevat miniät on 😂 joku provoilee nyt huolella.[/
En kuule provoile. Olin juuri miniän kanssa reilun viikon joogaleirillä auringon alla. Nyt ollaan lähdössä jouluksi yhdessä toiselle puolelle maapalloa, tosin sinne tulee mukaan myös kummankin miehet sekä tytär miehineen.
Minä taas en ole koskaan ymmärtänyt, mitä ihme juttuja nämä anoppinsa kanssa riitelevät miniät ovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin sinä hoidat yhteydenpidon sen oman lapsesi kanssa.
Eikä sen miniän tarvitse iltojaan sinun kanssasi viettää.
Kyllä minä olen niiden muiden poikien vaimojen kanssa jutellut aina ihan normaalisti ilman, että pojat ovat olleet siinä välissä "tulkkaamassa". Miniät ovat ihan aikuisia naisia, ja kykeneviä hoitamaan omia asioitaan :)
Kaksi on lähdossä leffaan ja syömään, yksi sanoi ettei pääse (ihan ok!) ja tämä neljäs ei vastaa, vaan poikani oli yhteydessä ja sanoi että puolisonsa on pyytänyt häntä hoitamaan asioinnin minun kanssani.
Kyseessä siis aika tuore miniä, nämä muut ovat olleet kuvioissa jo kauemmin.
Eikä tietenkään tarvitse kanssani iltoja viettää, eihän kenenkään ihmisen tarvitse viettää aikaansa kenenkään kanssa. Ei kai tässä mistään pakosta ole kysymyskään, vaan ihan normaalista kanssakäymisestä ihmisten välillä...?
Omassa anopissa ihmetyttää se, että miksi pyytämisen jonnekin illanviettoon pitää esittää miniälle? Miksi oman pojan kanssa asioiden hoitaminen on niin vaikeaa? Minä hoidan meidät oman suvun kissanristiäisiin, mies saa hoitaa meidät oman sukunsa illan ym. viettoihin, sopia aikataulut ja miettiä sopiiko aika meille. Eikö ole tasapuolista? Miksi minun pitäisi hoitaa KAIKKI sukulaisten kontaktointi ja aikataulutus, kun mies voi ihan hyvin itse päättää myös mihin hänen sukunsa tapahtumiin osallistutaan. En minä anopin kiusaksi tätä tee, vaan että äiti ja poika voisivat ihan keskenään jutella ilman miniän apua, koska muutenkin yhteydenpito heidän välillään on harvoin tapahtuvaa. Miksi siis mulle pitäisi soitella kun voisi kysellä samalla poikansa kuulumisia ihan siltä itseltään ja osoittaa välittämistä? Miksi sinä teet asiasta miniä ongelman? Nykyaikana naiset ei automaattisesti ole se ”suvun yhteyshenkilö” vaikka turhan usein näin onkin edelleen, kun miehet karttaa sitä vastuuta. Vaikuttaa, että sun välit poikaasi on yhtä etäiset kuin omalla anopilla..
Näin just. Älkää hyvät naiset tosiaan ottako stereotyyppisiä rooleja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon kyllä, että poikani löytää kivan vaimon sitten joskus mutta mä en kyllä haluaisi miniää!
Täällä on niin karmeita ketjuja, että hirvittää!
Onneksi mulla on tytyäriäkin. Ehkä vävyt ei ole niin pahoja.Hankaluuksia luvassa.
Etkö voisi takoa hyvissä ajoin päähäsi, että poikasi on aikuinen, eikä tarvitse enää sinua niistämään nenäänsä.
Hän on mies (tai hänestä toivottavasti sellainen on kasvamassa), ja äidin tarve vaihtuu naisen ja elämänkumppanin tarpeeksi. Jos näin ei käy, silloin on syytä ollaan huolissaan.
Ei miniä ole kilpailijasi. Hän on nro 1 aikuisen poikasi elämässä, jolloin sinulla on syytä olla tyytyväinen ja ylpeä pojasta, josta olet onnistunut kasvattamaan miehen.
Kun toimit viisaasti, etkä takerru aikuistuviin lapsiisi vaan tuet heitä itsenäistymisessä, sinulla on hyvät mahdollisuudet päästä arvostetuksi ja kivaksi isoäidiksi. Se on sitä kehitystä sinun kohdallasi.
Olipa taas kliseinen kirjoitus. Niin miniäkeskeinen kuin olla ja voi.
Ensinnäkin. Miniä EI välttämättä ole nro 1 aikuisen miehen elämässä. Ylipäänsä kukaan ei ole ykkönen eikä kakkonen, sellaista järjestystä ei vain ole. Mieti omaa elämääsi. Kuka muka on sinun ykkösesi? Onko se mies? Vai olisiko sittenkin mahdollisesti lapsesi? Entä isäsi tai äitisi? Sisaresi tai veljesi? Laaditko todellakin arvolistan ja tärkeysjärjestyksen ihmisistä?
Elämäntilanteet vaihtuvat ja niiden mukaan mennään ja niiden mukaan myös ihmisten "järjestykset" siinä listalla, jos sellainen jollakin on. Kun mieheni äiti sairastui vaikeasti, hän oli kyllä täysin selvästi sinä aikana mieheni tärkein ihminen, jota hän eniten ajatteli. Näin, että hätä ja suru oli suuri. Eipä olisi tullut mieleenikään alkaa häntä siitä ojentaa ja asettaa itseäni anoppini eteen. Olet tyhmä.
Vai on tällä mahdollisella tulevalla anopilla sinun mielestäsi hyvät mahdollisuudet PÄÄSTÄ arvostetuksi ja kivaksi isoäidiksi... Mitenkäs se onkaan, oletko sinä kenties hyvinkin PÄÄSSYT arvostetuksi ja kivaksi miniäksi? Onko se ollut elämäsi tavoite? Mitä kaikkea olet sen eteen tehnyt? Se kun olisi siis sitä kehitystä sinun kohdallasi, eikö niin? Oletko sinä kuinkakin valmis ottamaan vastuun siitä, miten hyvänä ja arvostettuna miniänä sinua pidetään?
Kirjoittaja, jolle vastasit, ei edes OLE anoppi, ja sinä ohjeistat jo häntä ja neuvot kehittymään.... Millähän asteella oma kehityksesi lienee? Oletko ikinä ajatellut?
Kun poika perusraa perheen, se perhe on sen jälkeen hänen ykkösensä. Äiti ei enää siihen kuulu, on sukulainen.
Se haluaako miniä olla millään tavoin tekemisissä miehensä sukulaiaten kanssa on ihan hänen päätettävissään.
Se tuleeko anopista arvostettu isoäiti poikansa oerheelle, riippuu hänen käytöksestään ja pojan perheen aikuisista.
Tietenkin on miniän päätettävissä, haluaako hän olla tekemisissä miehen sukulaisten kanssa vai ei. Mutta: Ihan samalla tavalla on anopin päätettävissä, haluaako hän olla miniän kanssa tekemisissä, vai ei.
Se, tuleeko anopista arvostettu isoäiti... niin onko se jotenkin tavoittelemisen arvoinen asia? Jos joku miniän ärvelö, jonka elämän päätarkoitus on pitää miehensä mahdollisimman kaukana tämän äidistä ja lapsuudenperheestä, ei arvosta anoppiaan isoäitinä, niin so what? Ei siihen rooliin niin hirveästi sitten halua olekaan. Saa pitää porukkansa erossa. Jos ei itsellään ole minkäänlaista mielihalua pitää välejä läheisinä, niin ei niitä kannata pakolla yrittää lähentää. Sitten ei ole lapsilla isoäitiä eikä isoisää.
Kaikki kun on tässä elämässä vastavuoroista. Oppikaa nyt ihmiset tämä. Niin miniät kuin anopitkin.
Tietenkin.
Ei ole, ei. Jos poika ei halua äitiään hössöttämään tai määräämään nini sitten perheellä on muita oikeasti haluttuja läheisiä.
Mitä ihmettä sinä räksytät. Melkein kuin uhkailisit. että tottele anoppia niin olet ypöyksin. Höpöhöpö. SAa paljon paremman elämän ilman taakkoja.
Tämä on totta. Jos ei halua anoppia tai omaa äitiä elämäänsä, niin ei heidän kanssaan ole pakko olla tekemisissä. Mummopalvelut saa rahalla.
Miks miehillä ei ole juurikaan ongelmia appiukkojensa kanssa?
Ai ei vai. Mun appeni riitelee vävyjensä verissäpäin koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna pyytäisin pojan välityksellä anteeksi, että olen ehkä liikaa tuppautunut elämään ja jättäisin sitten rauhaan. Älä myöskään piinaa muita miniöitä toistuvilla leffailloilla tai muilla seurusteluilla, vaan odota, jos he itse tekevät aloitteen sellaisiin.
Virheesi on siinä, että oletat, että miniät haluavat olla tekemisissä kanssasi automaattisesti, mutta sinun pitäisi hankkia oma elämä. Pahoittelen suoraan sanomista, mutta näin se on, usko pois.
Tämä. Mietipä, ovatko miniät kertaakaan ehdottaneet yhteistä leffailtaa tai muuten ilman miehiä -tapaamista? Tuskin.
Jos aloite tulee aina vaan toisen puolelta, on varmaa että ne ei-aloitteelliset osallistuvat vain velvollisuudesta ja hampaitaan kiristellen.
Siis tämäkö on normi Suomessa? Kyllä minua sitten on onnistanut, ei ole kovin pitkää aikaa siitä, kun miniä pyysi minua leffaan. Kyseessä oli ns. naisten leffa, joka ei miehiä olisikaan kiinnostanut.
Oma anoppini on ihan mukavaa, sosiaalista ja vähän hössöttävää tyyppiä. Itse olen ujo, en kovin sosiaalinen ja kotona itsekseni viihtyvä.
Voin kyllä vastata puhelimeen jos anoppi soittaa kysyäkseen jotain, mutta en mitään pidempiä kuulumis/juoruilupuheluja jaksaisi. Enkä myöskään halua nähdä anoppia kahden, kun en koe oloani mukavaksi "vieraassa" seurassa.
Meille on miehen kanssa vauva tulossa, ja toivon että mies hoitaa suhteet omiin vanhempiinsa, osallistun kyllä mielelläni kaikkeen, mutta en yksin. Ihan vaan koska olen ujo ja kiusaantunut vieraassa seurassa,. Ja vieras se anoppi mulle on, vaikka miehen äiti onkin.
Sorry, luin huolimattomasti, luulin, että pojat oli kutsuttu kanssa. Tosin jos mieheni äiti ei koskaan kutsuisi poikaansa minnekään illanviettoon tms vaikka vaan oman ” vanhan perheen ” kesken, niin ihmettelisin, miksi anoppi haluaa sitten miniöille tällaisen erikoisillanvieton. Mutta voihan olla, että anoppi järjestää yhteisillanviettoja myös omille pojilleenkin. Jos näin on, silloin ymmärrän, miksi anopin ihmettelee miniää, kun ilmeisesti anoppi yrittää olla hänelle vain ystävällinen.
T.215
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin sinä hoidat yhteydenpidon sen oman lapsesi kanssa.
Eikä sen miniän tarvitse iltojaan sinun kanssasi viettää.
Kyllä minä olen niiden muiden poikien vaimojen kanssa jutellut aina ihan normaalisti ilman, että pojat ovat olleet siinä välissä "tulkkaamassa". Miniät ovat ihan aikuisia naisia, ja kykeneviä hoitamaan omia asioitaan :)
Kaksi on lähdossä leffaan ja syömään, yksi sanoi ettei pääse (ihan ok!) ja tämä neljäs ei vastaa, vaan poikani oli yhteydessä ja sanoi että puolisonsa on pyytänyt häntä hoitamaan asioinnin minun kanssani.
Kyseessä siis aika tuore miniä, nämä muut ovat olleet kuvioissa jo kauemmin.
Eikä tietenkään tarvitse kanssani iltoja viettää, eihän kenenkään ihmisen tarvitse viettää aikaansa kenenkään kanssa. Ei kai tässä mistään pakosta ole kysymyskään, vaan ihan normaalista kanssakäymisestä ihmisten välillä...?
Omassa anopissa ihmetyttää se, että miksi pyytämisen jonnekin illanviettoon pitää esittää miniälle? Miksi oman pojan kanssa asioiden hoitaminen on niin vaikeaa? Minä hoidan meidät oman suvun kissanristiäisiin, mies saa hoitaa meidät oman sukunsa illan ym. viettoihin, sopia aikataulut ja miettiä sopiiko aika meille. Eikö ole tasapuolista? Miksi minun pitäisi hoitaa KAIKKI sukulaisten kontaktointi ja aikataulutus, kun mies voi ihan hyvin itse päättää myös mihin hänen sukunsa tapahtumiin osallistutaan. En minä anopin kiusaksi tätä tee, vaan että äiti ja poika voisivat ihan keskenään jutella ilman miniän apua, koska muutenkin yhteydenpito heidän välillään on harvoin tapahtuvaa. Miksi siis mulle pitäisi soitella kun voisi kysellä samalla poikansa kuulumisia ihan siltä itseltään ja osoittaa välittämistä? Miksi sinä teet asiasta miniä ongelman? Nykyaikana naiset ei automaattisesti ole se ”suvun yhteyshenkilö” vaikka turhan usein näin onkin edelleen, kun miehet karttaa sitä vastuuta. Vaikuttaa, että sun välit poikaasi on yhtä etäiset kuin omalla anopilla..
Kun on tätä keskustelupalstaa seurannut, niin olet aivan väärässä. Ei mies voi päättää, mihin hänen sukunsa tapahtumiin TE osallistutte, mies ei myöskään voi päättää, voivatko hänen sukulaisensa käydä teillä, koska kyseessä on sinun aikasi ja kotisi yksityisyyden loukkaus, jos niihin pakotetaan miehen sukulaisia. Miehen tulee irrottautua kokonaan omasta suvustaan ja olla vain ja ainoastaan vaimonsa ja ehkä vaimonsa suvun kanssa tekemisissä.
Alue: Aihe vapaa
Ja tulevaisuudessa, kun anoppi tekee, kuten tämä miniä tahtii, tämä miniä tulee kirjoittamaan tänne:
Anoppi suosii kahta muuta miniäänsä. Kulkee niiden kanssa lomilla ja ostelee niille lahjoja ja hoitaa niiden lapsia. Byäää