Lue keskustelun säännöt.
Liian herkkä?
11.12.2019 |
Asia liittyy parisuhteeseen. Olen tässä 1,5 kk aikana saanut kuulla miesystävältäni kommentteja tyyliin: meikkaan liikaa, sanomista rasvan käytöstä (hänestä käytän liikaa rasvaa), kahvin juonnista, kahvinkeitin on liian pitkään päällä, tuhoan luontoa kun keitän vettä ilman kattilan kantta. Ollaan varsinaisesti seurusteltu tuo sama aika, eli 1,5 kk. Miehen mielestä minä olen liian herkkä ja minun pitäisi kestää paremmin arvostelua, minulla taas on mennyt hermo tuollaiseen kommentointiin. Saatiin aika iso riita tästä aikaiseksi, kun sanoin, että minusta minun ei tarvitse sietää arvostelevia kommentteja parisuhteessa ja kyseenalaistin sen, miksi mies haluaa nähdä minut negatiivisessa valossa. Eilen taas tuli kommenttia, että älä tuijota, kun katsoin miestä yrittäessäni lukea hänen elekielestään, mikä miehen tunnetila on ja mitä voin sanoa. Hän oli hetkeä aiemmin lukenut viestittelyjämme asian tiimoilta ja veti uusia kierroksia, oli tosi kireenä ja ärtyneenä luonani. Loukkaannuin tuostakin kommentista, ei tunnu mukavalta kuulla rakastamalta ihmiseltä, että muka tuijottaisin, kun yritän lukea hänen elekielestään, että mitähän ihmettä tapahtuu...ja mies taas turhautui siitä, että en tykännyt tuosta kommentista.
En tiedä, tuntuu että mies kommentoi mitä sylki suuhun tuo ja jos reagoin ja kivahdan takaisin, niin se on sitten väärin. Tuntuu että koko homma kiertää kehää. Mies selvästi ärsyyntyy, kun ei saa sanoa minulle miettimättä mitä tahansa ilman, että reagoisin siihen. Minä taas ihmettelen, että miksi moisia kommentteja pitää edes heittää. Olen ollut todella epävarma miehen kiintymyksen laadusta nuiden kommenttien takia, aikaisemmissa suhteissa minulle ei ole heitelty mitään tuollaisia heittoja, vaan täss vaiheessa suhde on ollut yhtä vaaleanpunaista höttöä.
Olen vakavasti miettinyt sitäkin, onko suhteessa järkeä, jos se kerta jo täss vaiheessa on tällaista. Ainut vaan, että olen jo aika syvässä kiintymyksen vaiheessa ja ero tuntuu ajatuksena ihan älyttömän pahalta.
Kommentit (45)
Oliko miehellä kiire päästä heti parisuhteeseen kanssasi? Minulla on nuorempana ollut kaksi kertaa tuollainen nillittäjä- ja morkkaajatyyppi poikaystävänä ja molempia yhdisti se, että he halusivat edetä nopeasti suhteeseen ja jopa vähän painostivat asiassa. Noin kahden kuukauden kohdalla se huomauttelu, huumorin varjolla nälviminen ja pikkuasioista suuttuminen alkoi molemmilla. Muuta selitystä en keksinyt kuin sen, että olivat tavatessamme rakastuneet mielikuvaan minusta ja kun se osoittautuikin vääräksi, eivät osanneet lopettaa suhdetta vaan purkivat pettymyksensä minuun.
Oli miten oli: vaikka hänen jättämisensä tuntuisi sinusta nyt raskaalta, niin paljon raskaammaksi käy sinun oma elämäsi, jos et laita jutulle pistettä nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanooko se koskaan mitään kehuvaa, vai valittaako koko ajan kaikesta sun tekemisistä?
Ei se koko aikaa valita, annoin väärän kuvan. Nuita kommentteja on tullut harvakseltaan, ei todellakaan joka kerta kun nähdään. On se mukaviakin asioita sanonut, mutta aika vähän...
Ap
Siis väität olevasi RAKASTUNUT näin lyhyen ajan jälkeen ihmiseen, joka harvoin sanoo mitään positiivista?! Mun mielestä sun pitäisi ehdottomasti jättää mies ja ihan vakavasti pohtia, miksi tunnet näin syvää kiinnostusta tuollaiseen ihmiseen, mutta muuten jossain viestissäsi sanoit, ettet kiinnostu juuri lainkaan. Pois epäterveestä suhteesta ja oma pääkoppa kuntoon! Itsetuntemusta. Tsemppiä jatkoon! -eri
Tämä on nähty. Et vastannut miehen unelmaa ja nyt tämä läheisriippuvainen petteri mollaa sinua. Samalla se saa sinussa aikaan ristiriitaisen epäuskoisen tunteen, että mitä nyt tapahtuu? Kaipaat sitä alun hurmuria.
Tuo mollaus vain tulee pahenemaan ja voi muuttua väkivallaksi, kun et tottele miestä.
Nyt on todella hyvä hetki estää pilaamasta elämäänsä ja lempata sulhasehdokas. Sinua odottaa vielä mies, joka oikeasti haluaa sinuun tutustua ja pitää noita ominaisuuksinasi eikä jonain muutettavana vikana.
Ärsyttävää pikku asioista pitää päästä sanomaan.Oikein pilkun nu...a.
Vierailija kirjoitti:
Oliko miehellä kiire päästä heti parisuhteeseen kanssasi? Minulla on nuorempana ollut kaksi kertaa tuollainen nillittäjä- ja morkkaajatyyppi poikaystävänä ja molempia yhdisti se, että he halusivat edetä nopeasti suhteeseen ja jopa vähän painostivat asiassa. Noin kahden kuukauden kohdalla se huomauttelu, huumorin varjolla nälviminen ja pikkuasioista suuttuminen alkoi molemmilla. Muuta selitystä en keksinyt kuin sen, että olivat tavatessamme rakastuneet mielikuvaan minusta ja kun se osoittautuikin vääräksi, eivät osanneet lopettaa suhdetta vaan purkivat pettymyksensä minuun.
Oli miten oli: vaikka hänen jättämisensä tuntuisi sinusta nyt raskaalta, niin paljon raskaammaksi käy sinun oma elämäsi, jos et laita jutulle pistettä nyt.
Ei ollu kiirettä. Tapailtiin joitakin kuukausia ennen kuin sovittiin seurustelusta. En tiedä voiko kyse olla siitä, että mies on pettynyt siihen, mitä olen. Ei ole sanonut niin, mutta ei hän kauheen tyytyväiseltäkään aina vaikuta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa ärähtäisit takaisin ja testaisit näin hänen herkkyytensä tason?
Voit pyytää palstalta hyviä ilmaisia neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanooko se koskaan mitään kehuvaa, vai valittaako koko ajan kaikesta sun tekemisistä?
Ei se koko aikaa valita, annoin väärän kuvan. Nuita kommentteja on tullut harvakseltaan, ei todellakaan joka kerta kun nähdään. On se mukaviakin asioita sanonut, mutta aika vähän...
ApSiis väität olevasi RAKASTUNUT näin lyhyen ajan jälkeen ihmiseen, joka harvoin sanoo mitään positiivista?! Mun mielestä sun pitäisi ehdottomasti jättää mies ja ihan vakavasti pohtia, miksi tunnet näin syvää kiinnostusta tuollaiseen ihmiseen, mutta muuten jossain viestissäsi sanoit, ettet kiinnostu juuri lainkaan. Pois epäterveestä suhteesta ja oma pääkoppa kuntoon! Itsetuntemusta. Tsemppiä jatkoon! -eri
Siis kiinnostun harvoista. Miehessä oli monia ihan mahtavia puolia ja on edelleen, joihin rakastuin. Sellaisia mitä kumppanilta haluan. Paitsi tuo ihmeellinen huomauttelu. Ärsyttää kun oli pitkästä aikaa ihminen, joka vaikutti kiinnostavalta. Ei täydelliseltä, ei mies ole missään vaiheessa yrittänyt esittää täydellistä, mutta niin hyvä, että kiinnostuin todella. Ja kiinnyin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaako etunimi S:llä? Ettei vaan olis mun exä. Lähde ÄKKIÄ.
Vierailija kirjoitti:
Kummasta tässä on enemmän kysymys, tavasta jolla mies tekemisiäsi kommentoi/arvostelee vai asiat joista hän sanoo? Vai molemmista?
Ymmärrän, että ei ole kiva olla arvostelun kohteena, eteenkään jos se on jatkuvaa ja ihan joka pikkuasiaakin koskevaa, silloin on todennäköisesti vika miehen tavassa ilmaista itseään tai että hän asettuu jotenkin yläpuolellesi.
Entä sitten asiat joista hän puhuu, oletko esim. muuttanut meikkaustapaasi siitä millaista se oli tavatessanne? Voi hyvinkin käydä niin, että nainen haluaa miellyttää uuden kumppaninsa silmää, mutta miehen mielestä meikkaakin tarpeettomasti tai liikaa!
Rasvan syönti, onko hän huolissaan terveydestäsi tai rahasta vai välittääkö vain siitä, että et liho?
Kahvinjuonti, mikä siinä miestä korpeaa, kuluu liikaa vai vie terveytesi ja yöunesi? Keittimestä sen verran sanoisin, että kannattaa aika nopeasti juoda kahvi pois, silloin se on parhaimmillaan ja toisaalta päälle jääneet kahvinkeittimet ovat sytyttäneet monia tulipaloja. Mitä jos hankkisitte keittimen, joka sammuu itsekseen?
Veden keittäminen ilman kantta on tosiaan energian tuhlaamista, tosin en nyt sentään syyttäisi sinua "luonnon tuhomisesta", on aika yliampuvaa, mutta opettemalla käyttämään kantta (miksi vanhempasi eivät muuten opettaneet?) voit oikeasti säästää sähköä.
On miten on, teidän täytyy oppia kommunikoimaan ystävällisesti ja kunnioittavasti, ei ole oikein, että tulee aika pikkuasioiden takia raskaasti arvostelluksi, eikä se ole hyväksi, että joutuu toisen mielialoja tulkitsemaan ja kaikkea tekemistään varomaan. Parisuhteessa on tarkoitus olla onnellinen tai ainakin tyytyväinen, nyt ette taida kumpikaan olla sitä.
Olin täsmälleen samalla tavalla laittautunut mitä silloinkin, kun mies tuli iskemään. Mies siis kiinnostui minusta nimenomaan niillä meikeillä, mistä myöhemmin huomautti. Mulle tuli siitä kommentista sellainen fiilis, että yrittääkö se saada mua meikkaamaan vähemmän, etten kiinnittäisi huomiota muiden miesten silmissä? On ollut mustasukkainen miespuolisista kavereista ja selvästi sitä ärsytti meikkaaminen yhden kerran sen takia, kun meikkasin bileisiin, jossa oli enemmän miehiä mitä naisia.
Kahvinkeitin oli päällä ehkä vartin. Ja tapani keittää vettä ei kuulu kenellekään eikä varsinkaan niin, että minua olisi syytä syytellä luonnon tuhoamisesta ja itsekyydestä. Olen normaalipainoinen, urheilullinen, liikun paljon. Sairastanut aikoinaan syömishäiriön ja mies tietää sen. Syömisistäni ja lihomisestani ei kenekään tarvitse olla huolissaan, vahdin jo liiankin tarkasti itse sitä, että kiloja ei tulisi. Päin vastoin, on hyvä että uskallan nykyisin syödä rasvaa.
En tiedä miksi mies ei ole onnellinen ja tyytyväinen. Minä en kommentoi hänelle ilkeästi. Jotain häikkäähän tässä suhteessa on.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jospa ärähtäisit takaisin ja testaisit näin hänen herkkyytensä tason?
Voit pyytää palstalta hyviä ilmaisia neuvoja.
Olen miettinyt tätä, mutta olen liian empaattinen ihminen ollakseni tahallisesti ilkeä. En osaa kostaa :/.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Alkaako etunimi S:llä? Ettei vaan olis mun exä. Lähde ÄKKIÄ.
Ei ala S:llä. En usko että mies on persoonallisuushäiriöinen, mutta alan kallistumaan sen puolelle, että en ole sitä mitä mies haluaisi minun olevan.
On siis jollain tavalla pettynyt johonkin minussa eikä ole riittävän kiinnostunut, siksi heittää tommosia kommentteja.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisen parisuhteen mallin mies on saanut kotoaan ja lähipiiristään yleensä? On kokemukseni mukaan yleistä, että parisuhteeseen oletetaan kuuluvan huomauttelu, nalkuttaminen, nälviminen, mykkäkoulut ja toisen muuttamisyritykset. Malli on useimmiten tullut mistäs muualtakaan kuin kotoa, mutta kaikki eivät tiedosta sitä, että se ei ole terve malli eikä saisi olla mikään oletusasetus. Silloin aikoinaan kaikkien kuului olla parisuhteessa, tulivatpa osapuolet oikeasti juttuun keskenään tai eivät. Valitettavan usein eivät ja se väistämättä heijastui siihen, miten osapuolet kohtelivat toisiaan.
Ei tuosta mitään tule. Jätä tuollainen kärttyinen vanha ukko ja etsi joku, joka osaa arvostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan turha miettiä kummassa vika. Vaikuttaa siltä, että mielestäsi jommassa kummassa täytyy olla jotain vikaa, ja jomman kumman pitäisi muuttua.
Ei ihmiset muutu jonkun parisuhteenpoikasen pelastamiseksi.
Ehkä te kaksi nyt vaan kerta kaikkiaan ette ole luodut toisillenne. Löydät varmasti uuden kiinnostavan ihmisen, ja mies löytää jonkun, jolle ei tarvitse narista pikkujutuista.
Vierailija kirjoitti:
Aivan turha miettiä kummassa vika. Vaikuttaa siltä, että mielestäsi jommassa kummassa täytyy olla jotain vikaa, ja jomman kumman pitäisi muuttua.
Ei ihmiset muutu jonkun parisuhteenpoikasen pelastamiseksi.
Ehkä te kaksi nyt vaan kerta kaikkiaan ette ole luodut toisillenne. Löydät varmasti uuden kiinnostavan ihmisen, ja mies löytää jonkun, jolle ei tarvitse narista pikkujutuista.
En ole mielestäni puhunut siitä, että jomman kumman pitää muuttua. Edellisissä viesteissä olen pohtinut sitä, että en taida olla sitä mitä mies todellisuudessa haluaa ja sillehän minä nimenomaan en voi mitään.
Ap
Eilen yritin kysyä mieheltä, että onko kyse siitä, että on pettynyt enkä vastaa sitä, mitä hän kumppanilta haluaa. Tai nimenomaan kysyin suoraan. Ja kysyin siitä, miten kiinnostunut ja sitoutunut on suhteeseen. Sanoin että on ihan ok, jos kiinnostus on hiipunut, mutta haluan kuulla asian suoraan ja rehellisesti. Sain vastaukseksi, että ei ole hiipunut vaan olisi rakastumassa. Mikä tekee koko hommasta vaan entistä hämmentävämpää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan turha miettiä kummassa vika. Vaikuttaa siltä, että mielestäsi jommassa kummassa täytyy olla jotain vikaa, ja jomman kumman pitäisi muuttua.
Ei ihmiset muutu jonkun parisuhteenpoikasen pelastamiseksi.
Ehkä te kaksi nyt vaan kerta kaikkiaan ette ole luodut toisillenne. Löydät varmasti uuden kiinnostavan ihmisen, ja mies löytää jonkun, jolle ei tarvitse narista pikkujutuista.
En ole mielestäni puhunut siitä, että jomman kumman pitää muuttua. Edellisissä viesteissä olen pohtinut sitä, että en taida olla sitä mitä mies todellisuudessa haluaa ja sillehän minä nimenomaan en voi mitään.
Ap
Näin. Sinä et ole sitä mitä mies todellisuudessa haluaa.
Eikä hän ole sitä mitä sinä todellisuudessa haluat. Tämä on tärkeää tajuta siksi, ettei erehdy ajattelemaan, että mies "ei ole oma itsensä" naristessaan ja vittuillessaan. Että mies olisi ihana oma itsensä, jos minä olisin toisenlainen. Hän on kuule ihan oma itsensä, hänellä on tommonen tyyli. Ja se ei ole sitä mitä sinä haluat.
Tsemppiä uuteen valintaan. Löydät jonkun ihanan, näen sen täältä kristallipallostani.
Vierailija kirjoitti:
Millaisen parisuhteen mallin mies on saanut kotoaan ja lähipiiristään yleensä? On kokemukseni mukaan yleistä, että parisuhteeseen oletetaan kuuluvan huomauttelu, nalkuttaminen, nälviminen, mykkäkoulut ja toisen muuttamisyritykset. Malli on useimmiten tullut mistäs muualtakaan kuin kotoa, mutta kaikki eivät tiedosta sitä, että se ei ole terve malli eikä saisi olla mikään oletusasetus. Silloin aikoinaan kaikkien kuului olla parisuhteessa, tulivatpa osapuolet oikeasti juttuun keskenään tai eivät. Valitettavan usein eivät ja se väistämättä heijastui siihen, miten osapuolet kohtelivat toisiaan.
Heillä on kotona nälvitty ja nillitetty. Toinen vanhempi on omasta mielestään oikeassa kaikessa ja arvostelee muita ihmisiä aika kärkkäästi, kokee muut ihmiset typeriksi ja naureskelee ja tekee pilkkaa, jos joku mokaa. Kokee oikeudekseen arvostella muiden arvo- ja uskomusmaailmaa. Toinen vanhempi on kuulemma saanut arvaamattomia raivokohtauksia. Eli tapa kommunikoida on opittu kotoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan turha miettiä kummassa vika. Vaikuttaa siltä, että mielestäsi jommassa kummassa täytyy olla jotain vikaa, ja jomman kumman pitäisi muuttua.
Ei ihmiset muutu jonkun parisuhteenpoikasen pelastamiseksi.
Ehkä te kaksi nyt vaan kerta kaikkiaan ette ole luodut toisillenne. Löydät varmasti uuden kiinnostavan ihmisen, ja mies löytää jonkun, jolle ei tarvitse narista pikkujutuista.
En ole mielestäni puhunut siitä, että jomman kumman pitää muuttua. Edellisissä viesteissä olen pohtinut sitä, että en taida olla sitä mitä mies todellisuudessa haluaa ja sillehän minä nimenomaan en voi mitään.
ApNäin. Sinä et ole sitä mitä mies todellisuudessa haluaa.
Eikä hän ole sitä mitä sinä todellisuudessa haluat. Tämä on tärkeää tajuta siksi, ettei erehdy ajattelemaan, että mies "ei ole oma itsensä" naristessaan ja vittuillessaan. Että mies olisi ihana oma itsensä, jos minä olisin toisenlainen. Hän on kuule ihan oma itsensä, hänellä on tommonen tyyli. Ja se ei ole sitä mitä sinä haluat.
Tsemppiä uuteen valintaan. Löydät jonkun ihanan, näen sen täältä kristallipallostani.
En ole mielestäni sanonut mitään tuollaisia juttuja, että uskoisin, että mies ei ole oma itsensä ja että muuttamalla itseäni kaikki muuttuisi. En muutenkaan missään nimessä suostuisi muuttamaan itseäni, koska haluan, että kumppanini hyväksyy minut ja rakastaa minua tällaisena mitä olen. Toki itse ole valmis ja olenkin muuttanut esim. ovaa vuorovaikutustyyliäni ja tapaani sanoa asioista. Edellisessä suhteessa en minäkään osannut asioista sanoa parhaalla mahdollisella tavalla ja nillitin ns. turhasta, koska olin oppinut lapsuuden kodistani sen mallin. Mutta ns. nalkuttaminen alkoi vasta alkuhuuman laannuttua.
Ap
Kummasta tässä on enemmän kysymys, tavasta jolla mies tekemisiäsi kommentoi/arvostelee vai asiat joista hän sanoo? Vai molemmista?
Ymmärrän, että ei ole kiva olla arvostelun kohteena, eteenkään jos se on jatkuvaa ja ihan joka pikkuasiaakin koskevaa, silloin on todennäköisesti vika miehen tavassa ilmaista itseään tai että hän asettuu jotenkin yläpuolellesi.
Entä sitten asiat joista hän puhuu, oletko esim. muuttanut meikkaustapaasi siitä millaista se oli tavatessanne? Voi hyvinkin käydä niin, että nainen haluaa miellyttää uuden kumppaninsa silmää, mutta miehen mielestä meikkaakin tarpeettomasti tai liikaa!
Rasvan syönti, onko hän huolissaan terveydestäsi tai rahasta vai välittääkö vain siitä, että et liho?
Kahvinjuonti, mikä siinä miestä korpeaa, kuluu liikaa vai vie terveytesi ja yöunesi? Keittimestä sen verran sanoisin, että kannattaa aika nopeasti juoda kahvi pois, silloin se on parhaimmillaan ja toisaalta päälle jääneet kahvinkeittimet ovat sytyttäneet monia tulipaloja. Mitä jos hankkisitte keittimen, joka sammuu itsekseen?
Veden keittäminen ilman kantta on tosiaan energian tuhlaamista, tosin en nyt sentään syyttäisi sinua "luonnon tuhomisesta", on aika yliampuvaa, mutta opettemalla käyttämään kantta (miksi vanhempasi eivät muuten opettaneet?) voit oikeasti säästää sähköä.
On miten on, teidän täytyy oppia kommunikoimaan ystävällisesti ja kunnioittavasti, ei ole oikein, että tulee aika pikkuasioiden takia raskaasti arvostelluksi, eikä se ole hyväksi, että joutuu toisen mielialoja tulkitsemaan ja kaikkea tekemistään varomaan. Parisuhteessa on tarkoitus olla onnellinen tai ainakin tyytyväinen, nyt ette taida kumpikaan olla sitä.