Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Katri Kulmuni ei kirjoittanut edes lyhyttä matematiikkaa lukiossa ja nyt hänestä tulee valtion kassanhoitaja - Sanna Marin on kaksikielisen maan päänministeri A:n ruotsilla eli juuri ja juuri läpäisi ylioppilaskirjoitukset

Vierailija
09.12.2019 |

Sirpa Paaterosta tulee kuntaministeri B.n papereilla. Onko tässä todella Suomen kerma joka ansaitsee yli 10000 euron kuukausipalkan kaikkine etuineen?

Kommentit (364)

Vierailija
161/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkääksi tituleerattu Sanna Marin lyhyen matikan C, Lindmanilla sentään M. Kumpikin kirjoittaneet ruotsinkielestä abbrobaturin. 

Eri vuosien yo-tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska tiettyyn arvosanaan vaadittu pistemäärä vaihtelee vuosittain. Itse olisin saanut matematiikasta E:n, jos olisin kirjoittanut vuotta aiemmin. Omana vuonnani sillä samaisella pistemäärällä sai B:n. Marin saattoi siis saada korkeamman pistemäärän kuin Lindman, mutta sattui vain kirjoittamaan sellaisena vuonna, jolloin pisterajat olivat korkeammat kuin Lindmanin vuonna. 

No ei nyt ehkä noin paljon ne pistemäärät/arvosanat vaihtele! :D. Jos sait B:n, niin olisit toisena vuonna EHKÄ saanut C:n. Tai A:n ;).

Itse asiassa vaihtelevat. Mutta kun ei ole koskaan yo-koetta edes nähnyt ei sitä tietenkään tiedä. 

Yo-arvosanat ovat normitetut. Pistemäärällä ei ole väliä (ainakaan aineissa, joissa on tuhansia kirjoittajia), vaan jakaumalla, eli minkälaisia pistesaaliita kaikki kokelaat saavat ja miten sijoitut suhteessa muihin. Sanoisin, että matikan B kuulostaa ihan ansaitulta, kun tilastopuoli ei ole hallussa...

Vierailija
162/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sauli Niinistöllä oli huono koulutodistus ja heikko yo-todistus. Missä vauhkoaminen? Taitaa olla arvostetuimpia suomalaisia ainakin jos kansalaisilta kysytään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älähän hättäile, onhan niillä avustajia, jotka osaavat

Ei  poista sitä tosiasiaa, että palkka on jäätävä ja muutkin edut kohdillaan. 

Heidän palkkansa on todellisuudessa suurempi, kun pitää kustantaa myös toisten aivojen käyttö. Vähän niin kuin sut palkattais mutta samalla pitäisi palkata sulle 5 avustajaa, jotta saat homman hoidettua. Ja sun palkka tulis siis pelkästä edustamisesta. Pointti olisi se, että muut osaavat puolestasi. Kaikkien poliitikkojen kohdalla olisi näin, sillä tarvitsemme kulissit ja maksamme niistä suolaisen hinnan joka ikinen kuukausi.

Avustajat ovat sentään työsuhteessa ja maksavat veroja valtiolle. Kansanedustaja tai ministeri on luottamustoimessa ja saa palkkion puhtaana käteen.

Ei saa. Kansanedustaja ja ministeri maksaa veroja palkkiostaan. Poikkeuksena verottomat kulukorvaukset, joita maksetaan palkan päälle asuinpaikan mukaan.

Vierailija
164/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sauli Niinistöllä oli huono koulutodistus ja heikko yo-todistus. Missä vauhkoaminen? Taitaa olla arvostetuimpia suomalaisia ainakin jos kansalaisilta kysytään.

Salen lukioaikana ylioppilaaksi kirjoitti todella vähän ihmisiä verrattuna tähän päivään. Ei tuohon aikaan arvosanoilla ollut juurikaan merkitystä jatkon kannalta.

Vierailija
165/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aloitukseni Suomen päättäjien vertailusta ulkomaisiin kollegoihin poistettiin.

Liekö mistään löydettävissä ulkomaisista päättäjistä vastaavia datoja; työhistoriaa, opiskeluja jne. 

Isoissa maissa tietysti kilpailu johtopaikoille on paljon hurjempaa kuin Suomessa, joten pelkästään sitä kautta huipulle valikoidutaan tiheämmän seulan lävitse. Jätetään ne siis sikseen. Mutta tällaisista verrokkimaista voisi olla kiintoisaa tietää vertailutuloksia; Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti jne. Millaisilla muskeleilla näitä maita johdetaan? 

Berlusconi sta on paljon tietoa. Samoin Putinista ja vaikka Italian nykyisestä Contesta. Yleensä pääministerit ovat yliopistosta, muut ministerit, kuten vaikka Di Maio myi Napolin jalkapallostadion ulkopuolella nakkeja.

Vierailija
166/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sitä ruotsiako ei voi oppia lukion jälkeen? Mä kirjoitin ruotsista A:n ja nyt 25-vuotiaana puhun sitä ihan sujuvasti, koska muutin ruotsinkieliselle alueelle, kuulin sitä enemmän ja opin arkielämässä ja kirjoja lukemalla.

Marin itse ilmoittaa cv:ssään ruotsin kielen taidoksi tyydyttävä eli eipä tuo ole juurikaan parantunut

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kenen agenda se on kirjoitti:

Suomalaisia pidetään älykkäinä, miksei heitä löydy juuri koskaan hallituksesta?

Suorastaan tuntuu, että kaikkein tyhmimmät pyrkivät ja pääsevät aina maatamme johtamaan päin peetä.

HS uutisoi eduskuntavaalien alla, että suomalainen äänestää tutkimuksen mukaan itsensä kaltaista ihmistä hyvine ja huonoine puolineen. Valittujen joukosta valitaan sitten ministerit jne.

Vierailija
168/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sauli Niinistöllä oli huono koulutodistus ja heikko yo-todistus. Missä vauhkoaminen? Taitaa olla arvostetuimpia suomalaisia ainakin jos kansalaisilta kysytään.

Salen lukioaikana ylioppilaaksi kirjoitti todella vähän ihmisiä verrattuna tähän päivään. Ei tuohon aikaan arvosanoilla ollut juurikaan merkitystä jatkon kannalta.

Ei se silloinen pska todistus siitä selittelyllä hyväksi muutu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sauli Niinistöllä oli huono koulutodistus ja heikko yo-todistus. Missä vauhkoaminen? Taitaa olla arvostetuimpia suomalaisia ainakin jos kansalaisilta kysytään.

Salen lukioaikana ylioppilaaksi kirjoitti todella vähän ihmisiä verrattuna tähän päivään. Ei tuohon aikaan arvosanoilla ollut juurikaan merkitystä jatkon kannalta.

Ihan samalla tavalla ne arvosanat jakautuivat normaalijakauman mukaan tuolloInkin. Eikä hän ole ainoa poliitikko tai muuten menestynyt henkilö, joka on vähemmän hienolla todistuksella päässyt elämässä pitkälle.

Ongelma on nyt sukupuoli. Kukaan ei ole kyseenalaistanut esim. Mika Lintilää ministerinä.

Vierailija
170/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää eniten se, miten nämä tyypit uskaltavat vailla koulutusta ryhtyä milloin miksikin ministeriksi. Olen itse ylioppilas ja insinööri, enkä ikinä uskaltaisi tästä hypätä ministerin saappaisiin. No, tottakai heillä on jonkinlainen poliittinen ura kaikilla ennen eduskunta-/ministerintyötä, mutta silti. Miten voi toimia tuollaisissa töissä ilman että on opiskellut asiaa päivääkään. Luulisi, että pitäisi olla melko laaja käsitys valtiontaloudesta, yhteiskunnan rakenteista jne.

Pitää kai olla jokin poikkeuksellinen draivi, että ego lähtee systemaattisesti tavoittelemaan huippuvirkaa ilman huomattavaa pätevyyttä. Sellainen UHMA, että näyttää maailmalle tai ainakin itselleen. Ei ne pätevimmät sellaista yleensä janoa, kun ei ole riittävää kompleksia tai suuruuskuvitelmia. Pitää olla "trauma" ja siitä kumpuava pätemisen tarve, että sietää kaiken tavoitteensa nimissä.

Joku voi luovia ja menestyä, kun taustalla on tarve ansaita arvokkuutta vaikkapa erilaisuuden arvoille... Sanna opiskeli miten johtaa politiikassa, sen lisäksi että määrätietoisesti hakeutui kaiken maailman kokouksiin, eli missio saattoi oli hyvinkin selvä. Mutta kuinka paljon kyse on Suomen kansasta, ja kuinka paljon motiiveista saada vain hyväksyntää erilaisuudelle? Onko Suomen johtaminen nyt epämääräisten perhetaustojen valloitus-mission manifestaatio!? Todennäköisesti. Mitä siitä seuraa, riippuu kai Antista tai jostain. Mene ja tiedä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä ruotsiako ei voi oppia lukion jälkeen? Mä kirjoitin ruotsista A:n ja nyt 25-vuotiaana puhun sitä ihan sujuvasti, koska muutin ruotsinkieliselle alueelle, kuulin sitä enemmän ja opin arkielämässä ja kirjoja lukemalla.

Marin itse ilmoittaa cv:ssään ruotsin kielen taidoksi tyydyttävä eli eipä tuo ole juurikaan parantunut

Tyydyttävä = saa tavanomaiset alansa asiat hoidettua sen suuremmitta kommelluksitta. Kielitaito ei riitä kuitenkaan filosofisiin väittelyihin avaruudesta ja olemassaolon mysteereistä.

Vierailija
172/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan hirveetä ajatella, että ei olisi oikeutettu kunnianhimoisesti etenemään uralla vain sen takia, että 17-vuotiaana luki huonosti ja teki vaikka kuumeessa yo-kokeen saaden heikommat, alle M:n arvosanat.

Amiksen käyneet aina toitottaa, että amis on parempi kuin lukio, valmistuu sentään ammattiin. Sitten 20v päästä toitottavat miten kyllä Yo-arvosanoilla on hirvittävä merkitys poliittisella uralla. Millään mitä sen lukion jälkeen on tehty, ei ole mitään väliä.

T. C:n papereilla oikeustieteiden maisteri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onneksi ministerin hommia ei hoideta a. yksin ja b. lukion oppimäärällä.

Vierailija
174/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen väliä on yo-todistuksella jos on suorittanut korkeakoulututkinnon?

Korkeakoulututkinto on yleensä yhdeltä alalta. Toki jos kirjoittaa lyhyestä matikasta C:n ja päälle opiskelee tutkinnon matematiikasta, niin silloin matikan yo-arvosanan tarkastelu on typerää. Tässä ei kuitenkaan sellaista keissiä ole ellei hallintotieteiden tutkinnossa ole sivuainetta matikasta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen väliä on yo-todistuksella jos on suorittanut korkeakoulututkinnon?

Korkeakoulututkinto on yleensä yhdeltä alalta. Toki jos kirjoittaa lyhyestä matikasta C:n ja päälle opiskelee tutkinnon matematiikasta, niin silloin matikan yo-arvosanan tarkastelu on typerää. Tässä ei kuitenkaan sellaista keissiä ole ellei hallintotieteiden tutkinnossa ole sivuainetta matikasta

Tämä.

Vierailija
176/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveetä ajatella, että ei olisi oikeutettu kunnianhimoisesti etenemään uralla vain sen takia, että 17-vuotiaana luki huonosti ja teki vaikka kuumeessa yo-kokeen saaden heikommat, alle M:n arvosanat.

Amiksen käyneet aina toitottaa, että amis on parempi kuin lukio, valmistuu sentään ammattiin. Sitten 20v päästä toitottavat miten kyllä Yo-arvosanoilla on hirvittävä merkitys poliittisella uralla. Millään mitä sen lukion jälkeen on tehty, ei ole mitään väliä.

T. C:n papereilla oikeustieteiden maisteri

Katso abitreenien sivuilta esim. tämän syksyn pitkän matikan koe ja arvioi rehellisesti kuinka monta tehtävää olisit oikeasti osannut. Sitten katso pisterajoista minkä arvosanan olisit saattanut saada. Onko selvästi parempi kuin mitä yo-kirjoituksista sait?

Vierailija
177/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älykkääksi tituleerattu Sanna Marin lyhyen matikan C, Lindmanilla sentään M. Kumpikin kirjoittaneet ruotsinkielestä abbrobaturin. 

Eipä noilla välttämättä ole merkitystä. Itsekin olin lukiolaisena koulussa laiska ja kiinnostuksen kohteet olivat muualla. Kirjoitin vähällä valmistautumisella 4 ainetta. Ruotsista sain A:n. Sitten kuitenkin pääsin yliopistoon ja sitä kautta hyvään ammattiin. Motivaatio opiskella oli aivan toinen. Työssäni käytän ruotsia päivittäin.

Vierailija
178/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua, mutta opettajana kommentoin: koulutus on yliarvostettua.tärkeintä on se, että käärii hihat ja tekee. Ja se, mitä ei itse osaa, siihen hankkii apua.

  eihän siitä tulisi mitään jos pääministerillä ja ministereillä ei olisi apujoukkoja. Virkakoneisto, siellä on tohtoria, maisteria, valtiotieteilijää, juristia jne. Valtiosihteereitä , erikoisasiantuntijaa, avustajaa. hallituksessa 12 naista ja 7 miestä. Hienoa!!  naiset jyrää. 

Vierailija
179/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan Suomessa ollut ministereitä, joilla ei ole ollut edes lukioa  käytynä. Pelkkä ammattikoulu.

Ja mitä tuohon ruotsinkielen taitoon tulee, niin Suomessa pitää pystyä pärjäämään pelkällä Suomenkielellä.

Tuo kaksikielisyys pitäisi lopettaa pikinmiten. Turhaa rahan ja ajan haaskautta .

Ketään ei kyseinen kieli pahemmin kiinnosta ja sitä ei haluta oppia , eikä siihen haluta panostaa, kun tärkeämpääkin opiskeltavaa on.

Vierailija
180/364 |
09.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sauli Niinistöllä oli huono koulutodistus ja heikko yo-todistus. Missä vauhkoaminen? Taitaa olla arvostetuimpia suomalaisia ainakin jos kansalaisilta kysytään.

Salen lukioaikana ylioppilaaksi kirjoitti todella vähän ihmisiä verrattuna tähän päivään. Ei tuohon aikaan arvosanoilla ollut juurikaan merkitystä jatkon kannalta.

Ihan samalla tavalla ne arvosanat jakautuivat normaalijakauman mukaan tuolloInkin. Eikä hän ole ainoa poliitikko tai muuten menestynyt henkilö, joka on vähemmän hienolla todistuksella päässyt elämässä pitkälle.

Ongelma on nyt sukupuoli. Kukaan ei ole kyseenalaistanut esim. Mika Lintilää ministerinä.

Ai ei vai? Toki just nyt tänään ei ole, kun tippui pykälän alaspäin entisiin hommiinsa mutta sinä taisitkin aloittaa politiikan seuraamisen eilen. Melkoisesti sen valintaa valtiovarainministeriksi taivasteltiin koska silläkään ei ihan kokemus/koulutus/taidot riitä.

Miksi tästä edes pitää tehdä jokin ikä- ja sukupuolikysymys? Taitava ja osaava on taitava ja osaava sukupuolestaan riippumatta, mutta ketään ei pelkkä penis tai vagina pätevöitä mihinkään. Eikä pätevöitä nätti naama tai edes sopivan muodikas (sateenkaari)perhetausta vaan sitä voi olla epäonnistuja siinä missä kuka tahansa taviskin. Ihmeellistä palvontaa nyt osa ihmisistä harrastaa.

n40+