Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Katri Kulmuni ei kirjoittanut edes lyhyttä matematiikkaa lukiossa ja nyt hänestä tulee valtion kassanhoitaja - Sanna Marin on kaksikielisen maan päänministeri A:n ruotsilla eli juuri ja juuri läpäisi ylioppilaskirjoitukset

Vierailija
09.12.2019 |

Sirpa Paaterosta tulee kuntaministeri B.n papereilla. Onko tässä todella Suomen kerma joka ansaitsee yli 10000 euron kuukausipalkan kaikkine etuineen?

Kommentit (364)

Vierailija
301/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko isänsä ulkomaalainen vai ihan suomalainen?

Vierailija
302/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkääksi tituleerattu Sanna Marin lyhyen matikan C, Lindmanilla sentään M. Kumpikin kirjoittaneet ruotsinkielestä abbrobaturin. 

On kyllä vähän yllättävää. Lyhyestä sain heittämällä L:n. Samoin pitkästä ruotsista.

Ja silti sinusta ei tullut pääministeriä. Mikä meni vikaan?

Ei vielä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
303/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten ihmiset voi vielä muistella ylioppislastodistuksen arvosanoa. Tai edes tietää jonkun julkkiksen kouluarvosanoja. Vain Suomessa.

Kelaa jos joku kysyin Boris Johnssonilta vanhoja koulupapereita.

Vain Suomessa. Pitäähän se ihmisen aikuisuuden ajan teoilla olla isompi merkitys kuin mitä alaikäisenä teki.

Vierailija
304/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikäs olikaan ap:n arvosana ko. aineissa?

Mitäs se tähän kuuluu eihän hän ole ministeriksi ja hillotolpalle tuppaamassakaan.Mikäs oma arvosanasi on nillittäjä keepo.

Vierailija
305/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

only in Finland kirjoitti:

Miten ihmiset voi vielä muistella ylioppislastodistuksen arvosanoa. Tai edes tietää jonkun julkkiksen kouluarvosanoja. Vain Suomessa.

Kelaa jos joku kysyin Boris Johnssonilta vanhoja koulupapereita.

Vain Suomessa. Pitäähän se ihmisen aikuisuuden ajan teoilla olla isompi merkitys kuin mitä alaikäisenä teki.

Itse asiassa Suomessa kysellään paljon vähemmän arvosanoja kuin muualla. Jenkeissä saa käytännössä satavarmasti duunin, jos valmistuu vuosikurssin parhaimmistossa. Täällä duunin saa ainejärjestöaktiivi

Vierailija
306/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

only in Finland kirjoitti:

Miten ihmiset voi vielä muistella ylioppislastodistuksen arvosanoa. Tai edes tietää jonkun julkkiksen kouluarvosanoja. Vain Suomessa.

Kelaa jos joku kysyin Boris Johnssonilta vanhoja koulupapereita.

Vain Suomessa. Pitäähän se ihmisen aikuisuuden ajan teoilla olla isompi merkitys kuin mitä alaikäisenä teki.

Mitäs tekoja nuokin ovat sanottavasti tehneet varsinkin Paatero ?Muuta kuin sössi postin asioissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
307/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuota, muistelkaas Alexander "sorit siitä" Stubbin laskutaitoa. Hän sentään möhli jo virassa ollessaan..

Vierailija
308/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaa, itse kirjoitin ällän paperit ja olen nyt syrjäytyneenä. Minulta puuttuu avainominaisuus ministerin hommaan eli hyvä paineen sietokyky.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
309/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokseenkin naurettavaa, että yli 30-vuotiaiden, korkeakoulutettujen, eduskuntaan päässeiden ihmisten pätevyyttä täällä mollataan 18-19-vuotiaana saatujen yo-arvosanojen perusteella.

Omasta puolesta voin sanoa, ettei opiskelu kiinnostanut teini-iässä ja opiskelumotivaatio heräsi vasta yliopistossa. Tiedän, että monelle muulle on käynyt samoin.

Pääsin yläasteen läpi 8,8 keskiarvolla lukematta kertaakaan yhteenkään kokeeseen, sillä tunneilla kuunteleminen riitti hyviin ja kiitettäviin arvosanoihin. Kun siirryin lukioon, oli äärimmäisen vaikeea opetella oikeasti lukemaan kokeisiin. En siis opetellutkaan enkä lukenut kokeisiin. Vaikka lukiosta suoriuduin lukemattakin, niin arvosanat olivat ACMMMM. A ruotsista kuten Marinillakin. Yhtäkään erinomaista arvosanaa ei siis herunut, koska olin laiska ja masentunut teini lukion ja kirjoitusten aikaan. Silti pääsin yliopistoon ja valmistuin viime vuonna yli nelosen keskiarvolla, nyt olen asiantuntijatyössä. Opiskelumotivaatio siis löytyi vasta päälle 20-vuotiaana jatko-opinnoissa, ja tiedän monelle muullekin käyneen näin.

Miksi palstalaisten mielestä kansanedustajien alle 20-vuotiaana kirjoitetut arvosanat määrittävät heidän älykkyytensä ja pätevyytensä? Eikö olisi mielekkäämpää selvittää, miten he ovat pärjänneet yliopisto-opinnoissa tai työelämässä?

Ylioppilastodistuksen tärkeyttä korkeakoulujen opiskeluvalinnassa korostetaan enemmän ja enemmän. Tähän suuntaan päättäjät haluavat asiaa viedä. Onko siis kohtuutonta jos heidän omista lukiotodistuksistaan puhutaan täällä? Katainenkin aikoinaan puhui siitä kuinka korkeakoulu tulisi suorittaa alle viidessä vuodessa kun herralla itsellään opiskelut olivat kestäneet 7 vuotta. 

Nämä ovat kaksi eri asiaa: korkeakouluopintojen kesto ja lukion arvosanat. 

Essevastauksia kirjoittamalla harjoitellaan argumetointia. 

Vierailija
310/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

only in Finland kirjoitti:

Miten ihmiset voi vielä muistella ylioppislastodistuksen arvosanoa. Tai edes tietää jonkun julkkiksen kouluarvosanoja. Vain Suomessa.

Kelaa jos joku kysyin Boris Johnssonilta vanhoja koulupapereita.

Vain Suomessa. Pitäähän se ihmisen aikuisuuden ajan teoilla olla isompi merkitys kuin mitä alaikäisenä teki.

Itse asiassa Suomessa kysellään paljon vähemmän arvosanoja kuin muualla. Jenkeissä saa käytännössä satavarmasti duunin, jos valmistuu vuosikurssin parhaimmistossa. Täällä duunin saa ainejärjestöaktiivi

Niin high schoolin jälkeisissä opinnoissa jos menestyt. Eli aikuisena saadut arvosanat. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
311/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistosta saatu ylempi korkeakoulututkinto osoittaa edes jonkinlaista kykyä tieteellisen tekstin ja kirjoittamisen taidoista. Yo-paperi on koulutodistus.

Hallituspuolueiden puheenjohtajien koulutus ja kielitaito:

Pääministeri Marin on Hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta vuodelta 2017. Kielitaito : Suomi / äidinkieli, ruotsi, englanti.

Valtiovarainministeri Kulmuni on Yhteiskuntatieteiden maisteri Lapin yliopistosta. Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, ranska, venäjä

Sisäministeri Maria Ohisalo on Yhteiskuntatieteiden tohtori, Itä-Suomen yliopistosta. Kielitaito: Suomi äidinkielenä, englanti, ruotsi, ranska.

Opetusministeri Li Andersson on Valtiotieteiden kandidaatti Åbo Akademista.

Kielitaito: ruotsi (äidinkielenä), suomi, englanti

Oikeusministeri Anna-Maj Henriksson on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari Helsingin yliopistosta. Kielitaito: ruotsi (äidinkielenä), suomi, englanti

En kyllä laskisi noita A:n ja B:n arvosanoilla suoritettuja kieliä vielä kielitaidoksi.

Vieraita kieliä opiskellaan vielä lukion jälkeen. Ehkä lukiolaiselle ei ole vilä selvinnyt että lukion jälkeen vasta elämää onkin. Siis taidot ei jämähdä yo-tutkintoon. 

Vierailija
312/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mika Lintilä ei kirjoittanut matematiikkaa. Ei yhtään aloitusta aiheesta kun hän oli valtiovarainministeri. Syytä emme millään arvaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
313/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikkiin oikeasti vaativiin yksityisalojen työpaikkoihin perusvaatimuksena on erinomaisesti suoritetut opinnot, mukaan lukien ylioppilastodistus, sillä ne mittaavat älykkyyttä/ahkeruutta. Sen takia keskinkertaisuudet kuten Marin tai Kulmuli ei olisikaan koskaan pärjänneet yksityisellä puolella. Sääli, että he voivat päästä Suomen vaikutusvaltaisimpiin tehtäviin, sillä noilla avuilla heillä ei ole kykyjä ymmärtää vaikeita asioita ja tehdä viisaita päätöksiä.

Jostain selittämättömästä syystä äänestäjät suosivat keskinkertaisuuksia, ilmeisesti siksi, koska ovat itsekin sellaisia.

Vierailija
314/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikkiin oikeasti vaativiin yksityisalojen työpaikkoihin perusvaatimuksena on erinomaisesti suoritetut opinnot, mukaan lukien ylioppilastodistus, sillä ne mittaavat älykkyyttä/ahkeruutta. Sen takia keskinkertaisuudet kuten Marin tai Kulmuli ei olisikaan koskaan pärjänneet yksityisellä puolella. Sääli, että he voivat päästä Suomen vaikutusvaltaisimpiin tehtäviin, sillä noilla avuilla heillä ei ole kykyjä ymmärtää vaikeita asioita ja tehdä viisaita päätöksiä.

Jostain selittämättömästä syystä äänestäjät suosivat keskinkertaisuuksia, ilmeisesti siksi, koska ovat itsekin sellaisia.

Täyttä potaskaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
315/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jaa, itse kirjoitin ällän paperit ja olen nyt syrjäytyneenä. Minulta puuttuu avainominaisuus ministerin hommaan eli hyvä paineen sietokyky.

Kirjoituksestasi voi päätellä, että et ole ällän ylioppilas.

Vierailija
316/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkiin oikeasti vaativiin yksityisalojen työpaikkoihin perusvaatimuksena on erinomaisesti suoritetut opinnot, mukaan lukien ylioppilastodistus, sillä ne mittaavat älykkyyttä/ahkeruutta. Sen takia keskinkertaisuudet kuten Marin tai Kulmuli ei olisikaan koskaan pärjänneet yksityisellä puolella. Sääli, että he voivat päästä Suomen vaikutusvaltaisimpiin tehtäviin, sillä noilla avuilla heillä ei ole kykyjä ymmärtää vaikeita asioita ja tehdä viisaita päätöksiä.

Jostain selittämättömästä syystä äänestäjät suosivat keskinkertaisuuksia, ilmeisesti siksi, koska ovat itsekin sellaisia.

Täyttä potaskaa.

Olipa syvä analyysi, nytpä heti vaihdan mielipidettä kyseisistä naisista.

Vierailija
317/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiviniemellä oli kiitettävät yo-paperit ja puhui täydellistä saksaa, mutta ei ollut suosittu pääministeri. Vaikka pitkät hiukset, eikä vielä vaihdevuosissa.

Vierailija
318/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiviniemellä oli kiitettävät yo-paperit ja puhui täydellistä saksaa, mutta ei ollut suosittu pääministeri. Vaikka pitkät hiukset, eikä vielä vaihdevuosissa.

Kukaan ei tunnu kaipaavan kympin tyttö Kiviniemeä. Palstallakin kympin tytöt saavat vain haukkuja. Nainen ei ole koskaan hyvä.

Vierailija
319/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, minä kirjoitin Laudaturin A-ruotsista, enkä ikinä pystyisi tekemään omia töitäni ruotsiksi. Ruotsalaisten asiakkaideni kanssa käytämme englantia, samoin työpaikkani konsernikieli on englanti. Kirjoitin B-englannista C:n, silti puhun ja kirjoitan erittäin hyvää englantia, ja pystyn esiintymään englanniksi isoissakin tilaisuuksissa. En ole koskaan opiskellut kaupallisia aineita, vaan ihan muuta. Silti työskentelen isossa asiantuntijaorganisaatiossa umpikaupallisella alalla, vieläpä johtavassa asemassa.

Ihmisillä on erilaisia polkuja elämässään ja välillä ne vievät yllättäviin suuntiin.

Antakaa nyt hyvät ihmiset näille nuorehkoille naisille mahdollisuus. Hyvä, että saadaan uusia tyyppejä vanhojen (jotka luvalla sanoen eivät ole mitenkään hyvin viime aikoina hommiaan hoitaneet) tilalle.

Miksi naiset ovat itse valmiita lynkkaamaan menestyvät naiset, jopa ennen kuin ovat edes hommassaan aloittaneet?

Mistä päättelet mollaajien okevan naisia? 99 prosenttisesti ovat varmasti miehiä ja näistä persuja suurin osa, joilla ei ole yhtään tutkintoa.

Ihan tuota samaa ajattelin! Vaikka tämä on Vauva-lehden aihe vapaa -palsta, veikkaisin minäkin, että suurin osa tässä ketjussa valittajista ja arvostelijoista on perzumiehiä!

Vierailija
320/364 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä ei mietitty Antti Rinteen ylioppilaskokeiden tuloksia, kun miehestä tuli pääministeri. Eikä muidenkaan ministerien kouluvuosien ansioita.

Naisen tulee olla ylivoimaisen paras kaikessa ennenkuin voi ansaita mitään. Tähän törmää työelämässä jatkuvasti. Miespuolisilla riittää että "on hyvä tyyppi", eli käy saunakaljoilla työkavereitten (toisten miesten) kanssa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kaksi yksi