Katri Kulmuni ei kirjoittanut edes lyhyttä matematiikkaa lukiossa ja nyt hänestä tulee valtion kassanhoitaja - Sanna Marin on kaksikielisen maan päänministeri A:n ruotsilla eli juuri ja juuri läpäisi ylioppilaskirjoitukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siellä valtion budjetissa varmaan kauheasti tarvita logaritmeja ja funktiolaskentaa, joka itseltäni meni aivan yli hilseen. Enemmän on hyötyä siitä että osaa yhdistellä eri asioita, nähdä laajoja kokonaisuuksia ja näkee miten asiat vaikuttavat toisiin. Jos tehdään tämä päätös, sillä on vaikutusta 10 muuhun päätökseen. Tästä on kyse silloinkin, kun pohditaan jonkin yksittäisen tuen määrän nostamista. Silloin on pakko nostaa tiettyjen muiden tukien minimitulorajaa, jotta tolkku säilyy. Saati sitten politiikassa. Yksi lakimuutos aiheuttaa aina pientä aallokkoa muuhunkin suuntaan.

Tuo mitä kuvaat niin sehän on juuri samaa kuin logaritmit ja funktiolaskenta. Matematiikan opettajasi ei vain ehkä ole osannut esittää asiaa sinulle oikein.

Matematiikassa ei ole kysymys numeroista ja laskukaavoista, vaan tuollaisesta vaikutussuhteiden tajusta. Esim. Kataiselta se tuntui puuttuvan. Tietysti poliitikolla pitäisi olla myös realistinen näkemys yhteiskunnasta ja siitä, millaiset asiat ihmisiä motivoivat.

Tämä.

Jokseenkin naurettavaa, että yli 30-vuotiaiden, korkeakoulutettujen, eduskuntaan päässeiden ihmisten pätevyyttä täällä mollataan 18-19-vuotiaana saatujen yo-arvosanojen perusteella.

Omasta puolesta voin sanoa, ettei opiskelu kiinnostanut teini-iässä ja opiskelumotivaatio heräsi vasta yliopistossa. Tiedän, että monelle muulle on käynyt samoin.

Pääsin yläasteen läpi 8,8 keskiarvolla lukematta kertaakaan yhteenkään kokeeseen, sillä tunneilla kuunteleminen riitti hyviin ja kiitettäviin arvosanoihin. Kun siirryin lukioon, oli äärimmäisen vaikeea opetella oikeasti lukemaan kokeisiin. En siis opetellutkaan enkä lukenut kokeisiin. Vaikka lukiosta suoriuduin lukemattakin, niin arvosanat olivat ACMMMM. A ruotsista kuten Marinillakin. Yhtäkään erinomaista arvosanaa ei siis herunut, koska olin laiska ja masentunut teini lukion ja kirjoitusten aikaan. Silti pääsin yliopistoon ja valmistuin viime vuonna yli nelosen keskiarvolla, nyt olen asiantuntijatyössä. Opiskelumotivaatio siis löytyi vasta päälle 20-vuotiaana jatko-opinnoissa, ja tiedän monelle muullekin käyneen näin.

Miksi palstalaisten mielestä kansanedustajien alle 20-vuotiaana kirjoitetut arvosanat määrittävät heidän älykkyytensä ja pätevyytensä? Eikö olisi mielekkäämpää selvittää, miten he ovat pärjänneet yliopisto-opinnoissa tai työelämässä?

Vierailija kirjoitti:

Jokseenkin naurettavaa, että yli 30-vuotiaiden, korkeakoulutettujen, eduskuntaan päässeiden ihmisten pätevyyttä täällä mollataan 18-19-vuotiaana saatujen yo-arvosanojen perusteella.

Omasta puolesta voin sanoa, ettei opiskelu kiinnostanut teini-iässä ja opiskelumotivaatio heräsi vasta yliopistossa. Tiedän, että monelle muulle on käynyt samoin.

Pääsin yläasteen läpi 8,8 keskiarvolla lukematta kertaakaan yhteenkään kokeeseen, sillä tunneilla kuunteleminen riitti hyviin ja kiitettäviin arvosanoihin. Kun siirryin lukioon, oli äärimmäisen vaikeea opetella oikeasti lukemaan kokeisiin. En siis opetellutkaan enkä lukenut kokeisiin. Vaikka lukiosta suoriuduin lukemattakin, niin arvosanat olivat ACMMMM. A ruotsista kuten Marinillakin. Yhtäkään erinomaista arvosanaa ei siis herunut, koska olin laiska ja masentunut teini lukion ja kirjoitusten aikaan. Silti pääsin yliopistoon ja valmistuin viime vuonna yli nelosen keskiarvolla, nyt olen asiantuntijatyössä. Opiskelumotivaatio siis löytyi vasta päälle 20-vuotiaana jatko-opinnoissa, ja tiedän monelle muullekin käyneen näin.

Miksi palstalaisten mielestä kansanedustajien alle 20-vuotiaana kirjoitetut arvosanat määrittävät heidän älykkyytensä ja pätevyytensä? Eikö olisi mielekkäämpää selvittää, miten he ovat pärjänneet yliopisto-opinnoissa tai työelämässä?

Ylioppilastodistuksen tärkeyttä korkeakoulujen opiskeluvalinnassa korostetaan enemmän ja enemmän. Tähän suuntaan päättäjät haluavat asiaa viedä. Onko siis kohtuutonta jos heidän omista lukiotodistuksistaan puhutaan täällä? Katainenkin aikoinaan puhui siitä kuinka korkeakoulu tulisi suorittaa alle viidessä vuodessa kun herralla itsellään opiskelut olivat kestäneet 7 vuotta. 

Heinäluoma oliko valtiotieteen yo. No entäPekka Hoo . Yo. Arhinmäkikin taitaa olla valtiotieteen yo. Eva Biaudet oikeustieteen yo. Maria gusesina yo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielinen maa? 95% suomenkielisiä, 5% ruotsinkielisiä. Jep jep.

Suomi on perustuslain mukaan kaksikielinen maa. Jokaisen oikeus on käyttää viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.

Se ei tarkoita, että jokaisen pitää osata molempia, vaan tarvittaessa tuo oikeus toteutetaan ammattitulkkien palvelulla.

Menee kyllä koomiseksi jos eduskunnassa tarvitaan tulkkia. 

Ja varsinkin näiden maailman koulutetuimmiksi ja pätevimmiksi julistettujen naisministerien takia.

Ministerien jotka istuu samassa hallituksessa pakkoruotsin kanssa ja ylistää pakkoruotsin lisäämisen autuutta..

Yliopistosta saatu ylempi korkeakoulututkinto osoittaa edes jonkinlaista kykyä tieteellisen tekstin ja kirjoittamisen taidoista. Yo-paperi on koulutodistus.

Hallituspuolueiden puheenjohtajien koulutus ja kielitaito:

Pääministeri Marin on Hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta vuodelta 2017. Kielitaito : Suomi / äidinkieli, ruotsi, englanti.

Valtiovarainministeri Kulmuni on Yhteiskuntatieteiden maisteri Lapin yliopistosta. Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, ranska, venäjä

Sisäministeri Maria Ohisalo on Yhteiskuntatieteiden tohtori, Itä-Suomen yliopistosta. Kielitaito: Suomi äidinkielenä, englanti, ruotsi, ranska.

Opetusministeri Li Andersson on Valtiotieteiden kandidaatti Åbo Akademista.

Kielitaito: ruotsi (äidinkielenä), suomi, englanti

Oikeusministeri Anna-Maj Henriksson on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari Helsingin yliopistosta. Kielitaito: ruotsi (äidinkielenä), suomi, englanti

Vierailija kirjoitti:

Yliopistosta saatu ylempi korkeakoulututkinto osoittaa edes jonkinlaista kykyä tieteellisen tekstin ja kirjoittamisen taidoista. Yo-paperi on koulutodistus.

Hallituspuolueiden puheenjohtajien koulutus ja kielitaito:

Pääministeri Marin on Hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta vuodelta 2017. Kielitaito : Suomi / äidinkieli, ruotsi, englanti.

Valtiovarainministeri Kulmuni on Yhteiskuntatieteiden maisteri Lapin yliopistosta. Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, ranska, venäjä

Sisäministeri Maria Ohisalo on Yhteiskuntatieteiden tohtori, Itä-Suomen yliopistosta. Kielitaito: Suomi äidinkielenä, englanti, ruotsi, ranska.

Opetusministeri Li Andersson on Valtiotieteiden kandidaatti Åbo Akademista.

Kielitaito: ruotsi (äidinkielenä), suomi, englanti

Oikeusministeri Anna-Maj Henriksson on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari Helsingin yliopistosta. Kielitaito: ruotsi (äidinkielenä), suomi, englanti

En kyllä laskisi noita A:n ja B:n arvosanoilla suoritettuja kieliä vielä kielitaidoksi.

No mitä sitten? Eero Heinäluoma on koulutukseltaan ylioppilas, ei menoa estä. Ja ruotsin kieli on täysi turhake, katsokaa esim Kataisen tyylinäyte youtubesta hskusanoilla "Katainen nyt ei pysty" :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistosta saatu ylempi korkeakoulututkinto osoittaa edes jonkinlaista kykyä tieteellisen tekstin ja kirjoittamisen taidoista. Yo-paperi on koulutodistus.

Hallituspuolueiden puheenjohtajien koulutus ja kielitaito:

Pääministeri Marin on Hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta vuodelta 2017. Kielitaito : Suomi / äidinkieli, ruotsi, englanti.

Valtiovarainministeri Kulmuni on Yhteiskuntatieteiden maisteri Lapin yliopistosta. Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, ranska, venäjä

Sisäministeri Maria Ohisalo on Yhteiskuntatieteiden tohtori, Itä-Suomen yliopistosta. Kielitaito: Suomi äidinkielenä, englanti, ruotsi, ranska.

Opetusministeri Li Andersson on Valtiotieteiden kandidaatti Åbo Akademista.

Kielitaito: ruotsi (äidinkielenä), suomi, englanti

Oikeusministeri Anna-Maj Henriksson on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari Helsingin yliopistosta. Kielitaito: ruotsi (äidinkielenä), suomi, englanti

En kyllä laskisi noita A:n ja B:n arvosanoilla suoritettuja kieliä vielä kielitaidoksi.

Se on ihan sama mitä sinä lasket, kun hän hoitaa toimensa asianmukaisesti. Kielitaidosta se ei tule olemaan kiinni vaan ihan muista asioista.

Vierailija kirjoitti:

Jokseenkin naurettavaa, että yli 30-vuotiaiden, korkeakoulutettujen, eduskuntaan päässeiden ihmisten pätevyyttä täällä mollataan 18-19-vuotiaana saatujen yo-arvosanojen perusteella.

Omasta puolesta voin sanoa, ettei opiskelu kiinnostanut teini-iässä ja opiskelumotivaatio heräsi vasta yliopistossa. Tiedän, että monelle muulle on käynyt samoin.

Pääsin yläasteen läpi 8,8 keskiarvolla lukematta kertaakaan yhteenkään kokeeseen, sillä tunneilla kuunteleminen riitti hyviin ja kiitettäviin arvosanoihin. Kun siirryin lukioon, oli äärimmäisen vaikeea opetella oikeasti lukemaan kokeisiin. En siis opetellutkaan enkä lukenut kokeisiin. Vaikka lukiosta suoriuduin lukemattakin, niin arvosanat olivat ACMMMM. A ruotsista kuten Marinillakin. Yhtäkään erinomaista arvosanaa ei siis herunut, koska olin laiska ja masentunut teini lukion ja kirjoitusten aikaan. Silti pääsin yliopistoon ja valmistuin viime vuonna yli nelosen keskiarvolla, nyt olen asiantuntijatyössä. Opiskelumotivaatio siis löytyi vasta päälle 20-vuotiaana jatko-opinnoissa, ja tiedän monelle muullekin käyneen näin.

Miksi palstalaisten mielestä kansanedustajien alle 20-vuotiaana kirjoitetut arvosanat määrittävät heidän älykkyytensä ja pätevyytensä? Eikö olisi mielekkäämpää selvittää, miten he ovat pärjänneet yliopisto-opinnoissa tai työelämässä?

Kritiikki johtuu siitä, että Marinilla ei ole tuoreempaa todistusta matemaattisen osaamisensa tueksi. Yleensä lukioikäisenä matemaattisesti rajoittuneet ovat sitä myös aikuisena. Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta ei ole evidenssiä, että pm olisi yksi niistä

Joku sentään opiskelee vielä yo-tutkinnon jälkeenkin, joten eiköhän pitäisi katsoa enemmän opintojen sisältöä ja niiden arvosanoja kuin jotakin vanhaa yo-todistusta, joka ei kerro edes suoritettujen lukio-opintojen laajuutta. Esimerkiksi oma tyttäreni ei kirjoittanut englannissa L-arvosanaa, mutta hän on opiskellut sekä alemman että ylemmän yliopistotutkinnon Englannissa ja työskentellyt siellä yritysmaailmassa useita vuosia. Siis hänen kielitaitonsa on kyllä ihan eri tasoa kuin lukiolaisella: myös tieteellisen kirjoittamisen osalta kiitettävä arvosana. Toki työelämässä tarvitaan taas ihan käytännön englantia. Myös matematiikan taso on eri luokkaa kuin lukiossa, koska hän on joutunut käyttämään paljon matemaattisia menetelmiä tutkimustyössään. Kahden ja puolen lukio-opinnot ovat todella pieni siivu ihmisen elämässä. Eipä niitä opintoja kannata edes kehua. Mitä siinä ajassa oppii uudesta kielestä? Eipä paljoa.

No, minä kirjoitin Laudaturin A-ruotsista, enkä ikinä pystyisi tekemään omia töitäni ruotsiksi. Ruotsalaisten asiakkaideni kanssa käytämme englantia, samoin työpaikkani konsernikieli on englanti. Kirjoitin B-englannista C:n, silti puhun ja kirjoitan erittäin hyvää englantia, ja pystyn esiintymään englanniksi isoissakin tilaisuuksissa. En ole koskaan opiskellut kaupallisia aineita, vaan ihan muuta. Silti työskentelen isossa asiantuntijaorganisaatiossa umpikaupallisella alalla, vieläpä johtavassa asemassa.

Ihmisillä on erilaisia polkuja elämässään ja välillä ne vievät yllättäviin suuntiin.

Antakaa nyt hyvät ihmiset näille nuorehkoille naisille mahdollisuus. Hyvä, että saadaan uusia tyyppejä vanhojen (jotka luvalla sanoen eivät ole mitenkään hyvin viime aikoina hommiaan hoitaneet) tilalle.

Miksi naiset ovat itse valmiita lynkkaamaan menestyvät naiset, jopa ennen kuin ovat edes hommassaan aloittaneet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveetä ajatella, että ei olisi oikeutettu kunnianhimoisesti etenemään uralla vain sen takia, että 17-vuotiaana luki huonosti ja teki vaikka kuumeessa yo-kokeen saaden heikommat, alle M:n arvosanat.

Amiksen käyneet aina toitottaa, että amis on parempi kuin lukio, valmistuu sentään ammattiin. Sitten 20v päästä toitottavat miten kyllä Yo-arvosanoilla on hirvittävä merkitys poliittisella uralla. Millään mitä sen lukion jälkeen on tehty, ei ole mitään väliä.

T. C:n papereilla oikeustieteiden maisteri

Katso abitreenien sivuilta esim. tämän syksyn pitkän matikan koe ja arvioi rehellisesti kuinka monta tehtävää olisit oikeasti osannut. Sitten katso pisterajoista minkä arvosanan olisit saattanut saada. Onko selvästi parempi kuin mitä yo-kirjoituksista sait?

Mitä merkitystä tuolla olisi ministerin työn kannalta?

Matematiikan koe mittaa ajattelu- ja ongelmanratkaisukykyä. Näitä taitoja tarvitaan korkean tason ammateissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveetä ajatella, että ei olisi oikeutettu kunnianhimoisesti etenemään uralla vain sen takia, että 17-vuotiaana luki huonosti ja teki vaikka kuumeessa yo-kokeen saaden heikommat, alle M:n arvosanat.

Amiksen käyneet aina toitottaa, että amis on parempi kuin lukio, valmistuu sentään ammattiin. Sitten 20v päästä toitottavat miten kyllä Yo-arvosanoilla on hirvittävä merkitys poliittisella uralla. Millään mitä sen lukion jälkeen on tehty, ei ole mitään väliä.

T. C:n papereilla oikeustieteiden maisteri

Katso abitreenien sivuilta esim. tämän syksyn pitkän matikan koe ja arvioi rehellisesti kuinka monta tehtävää olisit oikeasti osannut. Sitten katso pisterajoista minkä arvosanan olisit saattanut saada. Onko selvästi parempi kuin mitä yo-kirjoituksista sait?

Mitä merkitystä tuolla olisi ministerin työn kannalta?

Matematiikan koe mittaa ajattelu- ja ongelmanratkaisukykyä. Näitä taitoja tarvitaan korkean tason ammateissa

Tämä.

Ah, ihanan virkistävää huomata, että jo parissa päivässä nimityksestä itkupotkuilijat aktivoituivat.

Katkeruus ei vaan jätä Sanoman trolleja rauhaan 😊

Kyllä valtion tulo- ja menoarvion ymmärtää, kun on suorittanut peruskoulun ynnä- ja miinuslaskut. Kun tarvitaan koronkorkolaskua ja diskottokorkoja, niitä kyllä laskevat kymmenet tohtorit Suomen pankissa ja VVM:ssä. Olenpa ottanut aina käsilaukkuun mukaan valtion budjetin (kaksi pääsivua) ja kun ihmiset vaahtovat verotuksesta, vedän paperit esiin ja kerron, kuinka paljon veroa esim. osakeyhtiöt ja osuuskunnat oikeasti maksavat.

Vierailija kirjoitti:

No, minä kirjoitin Laudaturin A-ruotsista, enkä ikinä pystyisi tekemään omia töitäni ruotsiksi. Ruotsalaisten asiakkaideni kanssa käytämme englantia, samoin työpaikkani konsernikieli on englanti. Kirjoitin B-englannista C:n, silti puhun ja kirjoitan erittäin hyvää englantia, ja pystyn esiintymään englanniksi isoissakin tilaisuuksissa. En ole koskaan opiskellut kaupallisia aineita, vaan ihan muuta. Silti työskentelen isossa asiantuntijaorganisaatiossa umpikaupallisella alalla, vieläpä johtavassa asemassa.

Ihmisillä on erilaisia polkuja elämässään ja välillä ne vievät yllättäviin suuntiin.

Antakaa nyt hyvät ihmiset näille nuorehkoille naisille mahdollisuus. Hyvä, että saadaan uusia tyyppejä vanhojen (jotka luvalla sanoen eivät ole mitenkään hyvin viime aikoina hommiaan hoitaneet) tilalle.

Miksi naiset ovat itse valmiita lynkkaamaan menestyvät naiset, jopa ennen kuin ovat edes hommassaan aloittaneet?

Mistä päättelet mollaajien okevan naisia? 99 prosenttisesti ovat varmasti miehiä ja näistä persuja suurin osa, joilla ei ole yhtään tutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen väliä jollakin yo-todistuksella on? Minua ei kiinnostanut opiskelu yhtään ja todistus on sen mukainen. Vasta 21-vuotiaana oli motivaatio kohdillaan ja tähän ikään mennessä (43) olen ehtinyt opiskella kaksi yliopistotutkintoa. Työelämässäkin olen ihan kivassa asemassa. Luojan kiitos lukio ei ratkaise koko tulevaisuutta, vaikka av-mammat niin luulevat.

Koko ajanhan sitä ylioppilastodistuksen arvoa jatkoaopintoihin pääsyssä kasvatetaan. Oletko aivan pihalla nykypäivästä?

Alapeukuttajat eivät nyt ymmärrä miten yo-todistus vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn. Ottaisivat selvää ennen kuin peukuttavat, noloa

Mikä aloituksen tarkoitus on? Maalittaminen? Epäpäteväksi leimaaminen? Kaataa uusi hallitus?

Hallituksen ajojahti alkaa olla naurettavaa. Joko persut ja kokoomus ovat asialla tai Venäjä.

Miksi kylvetään eripuraa suomalaisten välille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älähän hättäile, onhan niillä avustajia, jotka osaavat

Ei  poista sitä tosiasiaa, että palkka on jäätävä ja muutkin edut kohdillaan. 

NHL-kiekkoilijoilla palkka on vielä jäätävämpi. Ja osa heistä ei ole edes käynyt lukiota saati kirjoittanut ylioppilaaksi. 

Mitä se tähän liittyy? He ei kuitenkaan päätä meidän valtion raha asioita.