Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi apua, olen vajoamassa mustaan masennukseen...miten sen voisi estää??
09.12.2019 |
Poden uupumusta, en jaksa tehdä juuri mitään. Suurin ponnistuksin saan tehtyä kotityöt, joka välissä pitää levätä. Olen fyysisesti ja henkisesti ihan loppu, monestakin syystä. Jotenkin sain pidettyä itseni kasassa siihen asti, että kuopus muutti pois kotoa. Nyt en vaan enää jaksa. Aiemmin mielialani oli kuitenkin suht ok tai en ainakaan ollut masentunut, jaksoin käydä kävelylenkeillä vielä syksyllä. Nyt en enää sitäkään ja mieleeni on jo hiipinyt harmaus ja tunnen luisuvani kohti synkkyyttä. Mikään ei enää tunnu oikein miltään, en jaksa uskoa parempaan, ei ole enää unelmia eikä toiveita. Koetan syödä terveellisesti ja mennä ajoissa nukkumaan, en ole yksinäinen (on hyvä mies, lapset, sisko, pari ystävää). Yritän piristää itseäni esim. lukemalla ja katsomalla hauskoja elokuvia, mutta kun nekään ei enää yhtään naurata. Jos nauran, se on tekonaurua.
Onko teillä mitään konsteja, joilla voisi parantaa mielialaa tai estää tuota masennuksen mustaa peikkoa saamasta yliotetta? Mulla ei ole varaa käydä missään hemmotteluhoidoissa, ei matkustella tai mitään muutakaan ylimääräistä. Terapiasta ei ole ollut mitään apua. Lääkkeitä en halua kuin äärimmäisessä hädässä. Onko mitään poppaskonsteja, joita voisi tehdä...? Olen kaikesta avusta kiitollinen.
Kommentit (47)
ota nyt tästä edes selvää kirjoitti:
Ainakin sulla tekstiä riittää. Itselläni kirjallinen ja suullinen ulosanti on todella heikkoa. Ei jaksa edes kuin olla vaan. Olla elossa ja hengittää. Mitään tunnetiloja hyvään tai huonoonkaan. Tuntuu kuin en olisi olemassakaan tai verrattavissa vaikkapa taulukoukkuun jonka olemassaoloa ei pahemmin ajattele se on vaan.
Olen aina purkanut mieltäni kirjoittamalla. Puhua en enää niin paljon jaksa. En ole vielä kovin syvällä masennuksessa, olen vasta matkalla sinne. Ja haluaisin estää sen. Väsymyksessäkin on riittävästi. Usein mullakin on tuollainen olo, että olen vain, ei ole iloa, mutta kyllä mulla usein on kuitenkin alakuloinen olo, että ihan tunteeton en ainakaan vielä ole.
Parempaa oloa toivon sinulle. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ota nyt tästä edes selvää kirjoitti:
Ainakin sulla tekstiä riittää. Itselläni kirjallinen ja suullinen ulosanti on todella heikkoa. Ei jaksa edes kuin olla vaan. Olla elossa ja hengittää. Mitään tunnetiloja hyvään tai huonoonkaan. Tuntuu kuin en olisi olemassakaan tai verrattavissa vaikkapa taulukoukkuun jonka olemassaoloa ei pahemmin ajattele se on vaan.
Olen aina purkanut mieltäni kirjoittamalla. Puhua en enää niin paljon jaksa. En ole vielä kovin syvällä masennuksessa, olen vasta matkalla sinne. Ja haluaisin estää sen. Väsymyksessäkin on riittävästi. Usein mullakin on tuollainen olo, että olen vain, ei ole iloa, mutta kyllä mulla usein on kuitenkin alakuloinen olo, että ihan tunteeton en ainakaan vielä ole.
Parempaa oloa toivon sinulle. ap
Kiitos ja tsemppiä jatkoon sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli pari viikkoa sitten sellainen olo, että masennus ottaa taas yliotteen. Muistin silloin, että luin jokin aika sitten tutkimuksesta, jonka mukaan masennus on jonkinlainen aivojen tulehdustila. Ajattelin silloin, että minun aivoissani on nyt "flunssa". Menin sänkyyn peiton alle potemaan sitä "aivoflunssaa". Eli määrittelin itseni fyysisesti sairaaksi, ja annoin itselleni luvan levätä. Taisin siinä torkahtaakin. Kun heräsin, olo oli yllättäen huomattavasti parempi.
Aika uskomattomalta tuntuu edelleen, että siitä oli apua. Mutta aion kokeilla sitä seuraavallakin kerralla kun mieliala lähtee syöksykierteeseen. Ei se välttämättä auta kaikille, eikä varmaankaan joka kerta. Eikä se ainakaan auta sellaiselle, joka ei sitä edes kokeile.
Minulla on masennustausta (johon sain avun lääkkeistä muuten). Aina välillä iskee olo että masennus on taas tulossa. Olen alkanut viettää omaa "kansallista masennuspäivää", jolloin lämmin peittoihin ja itkeskelen siellä. Se auttaa! Lepo ja myötätuntoinen suhtautuminen itseen. Tuo aivoflunssa on tosi hyvä!
Kehoittaisin sinua AP vielä miettimään lievää masennuslääkitystä. Nämä itsemurhatapaukset ovat vakavasti masentuneita joilla jo ollut itsetuhoisuutta. Älä päästä masennustasi pahenemaan. Sinulla on nyt sopeutuminen uuteen elämänvaiheeseen.
Olet tiedostanut tilanteensi mikä on jo puolivoittoa. Ensiksi ulos kävelylle. Yritä löytää ilo aivan pienistäkin asioista. Tee jotain mistä olet pitänyt tai vaikka voisit pitää vaikka väkisin. Masennus on vakava tila mutta kun se ei ole sulla vielä päällä niin koita riutaista itsesi irti siitä. Sanotaan sisäisen agressiivisuuden suojaavan masennukselta niin suutu vaikka itsellesi. Jos tilanne tuntuu hallitsemattomalta niin hae ammattiapua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos liikunnasta tulee huono olo sulla on varmaan kunto aika huono. Ala kuitenkin käymään ulkona joka päivä vaikka tunnin kävelyllä. Olo paranee ja kunto alkaa kasvaa pikku hiljaa. Samalla saat aikaa itsellesi.
On se varmasti mennyt jo huonommaksi. Aiemmin oli varmasti hyvä, kävin salilla, joogassa, lenkkeilin, hiihdin, joogasin, kävelin koiran kanssa. Väsymys alkoi hiipiä pari vuotta sitten, vähitellen oli pakko jättää liikuntaa vähemmälle, kun esim. salin jälkeen piti mennä suihkun kautta nukkumaan. Nyt pelkkä ajatuskin väsyttää. Tunnin kävelyn jälkeen olen ihan naatti. ap
Sulla rupesi jossain vaiheessa liikunta tökkimään ja huomaamatta aloit jättämään kertoja väliin. On mullekin käynyt noin. Tuli kai kyllästyminen ja en ole enää kolmekymppinen. Ponnistin sitten uudelleen liikkeelle. Ei siinä auta kuin aloittaa alusta mutta tiedät jo mitä sinun pitää tehdä päästäksesi taas kuntoon. Tietysti ikäkin vaikuttaa että se on hitaampaa. Liikkuminen ei ole joka kertaa hauskaa mutta sen jälkeen ei ole kaduttanut koskaan kun tuli lähdettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sopiva masennuslääke käynnistää aivot uudelleen ja värit palaa elämään. Lievään ja keskivaikeaankin masennukseen tehoaa sopiva kevyt liikunta (sekin käynnistää aivot) Uupumus voi johtua myös liian kuormittsvassa elämäntilanteessa. Varastoraudan puutteesta, kilpirauhasesta, vaihdevuosissa (vaihdevuosien ei tarvitse tarkoittaa kuumia aaltoja).
Alue: Aihe vapaa
Ainakin sulla tekstiä riittää. Itselläni kirjallinen ja suullinen ulosanti on todella heikkoa. Ei jaksa edes kuin olla vaan. Olla elossa ja hengittää. Mitään tunnetiloja hyvään tai huonoonkaan. Tuntuu kuin en olisi olemassakaan tai verrattavissa vaikkapa taulukoukkuun jonka olemassaoloa ei pahemmin ajattele se on vaan.