Mikä on huonoin piirteesi ja yritätkö korjata sitä jotenkin? Millä keinoin?
Minun on ylivoimaisesti laiskuus.
Se vaikuttaa kaikilla elämänalueilla, fyysinen hyvinvointi, parisuhde, opiskelut, kodin viihtyisyys...
Olen patalaiska, annan tosi helposti periksi mukavuuden tarpeelle. Inhoan tätä itsessäni.
Vaikea on kuitenkin korjata, mutta yritän. Yritän olla ankara itselleni ja miettiä, miten muihin ympärilläni vaikuttaa minun löysäily. Se auttaa kyllä, kun vain en laiskottele siinäkin.
Olisi kiva kuulla muiden kompastuskivistä ja keinoista niistä selviämiseen.
Kommentit (22)
Laiskuus, valittaminen. Lapsesta saakka ollu tämmönen. Ketähän geenit saanut, ku iskä ja etenki äiti ollu erilaisia.
Se että en sano kiitos tarpeeksi usein kannustavassa mielessä. Eli jos odotan jonkun tekevän jonkin asian yhtä itsenäisesti, mitä minäkin ja tämä on selkeää molemmille osapuolille, niin sellaisesta kiittäminen jää tahattomasti monesti väliin.
En nyt tarkoita toisen ihmisen käskyttämistä, vaan tasapuolista työnjakoa, jossa näkee kuitenkin että toiselle se aloittaminen ja tehtävästä suoriutuminen on hankalampaa kuin minulle vaikka työvuosiakin olisi saman verran.
Tämä tulee eniten esille työelämässä, kaikki ollaan kuitenkin samalla viivalla ja saadaan sama palkka, niin hankala olla kiittelemässä jatkuvasti joka asiasta, jos työparin jälkiä joutuu korjailemaan(tiskit, roskat esim.tai vahtimaan ettei vaan tule lääkevirheitä). Olen vanhainkodille töissä.
Olen kuitenkin tietoisesti alkanut korjaamaan tätä asiaa, josko se loisi itsevarmuutta muutamaan tällaiseen työpariin.
Muiden kommenttien perusteella lyhyys. Olen hankkinut jakkaran ja puukepin, jonka päässä on koukku. Helpolla selvisin
Pitkävihaisuus. Yritän olla anteeksiantavaisempi, mut ei ole helppoa.
Kyllä minullakin laiskuus ja passiivisuus. Just tänään mietin opiskelukaveriani, opiskeltiin siis amk:ssa samaan aikaan. Sen jälkeen kaverini jatkoi yliopistossa opintoja, rakensi talon, juoksi maratonin, vaihtoi työpaikkaa monesti parempaan ja on nyt erittäin hyvätuloinen arvostetussa pestissä. Jaksaa harrastaa ja touhuta lasten kanssa. Minä taas... asun vanhassa omakotitalon rähjässä, pari (pientä) remonttia saatu 10 vuoden aikana tehtyä. En koskaan jaksa tehdä mitään. Työpaikkakin sama kuin aina, en jaksa vaihtaa koska vaivalloista. Rakastan maata sohvalla viikonloput enkä edes kaipaa oikein muuta. Tiedostan, että olen ihan todella saamaton. Ihan hävettää.
En osaa sanoa mikä olisi huonoin piirteeni. Ehkä heikko itsekuri.
Minä olen sitä mieltä ettei laiskuutta ole oikeastaan olemassakaan. Ihmisillä on erilaiset energiatasot, toiset on luonnostaan energisiä ja puuhakkaita. Silloin on helppo saada paljon aikaan. Jotkut on suorittajia eivätkä lepää vaikka pitäisi, koska eivät vain voi. Osalla on motivaation puutetta, joillain masennusta tai fyysistä sairautta. Hyväksikäyttäjät on erikseen, mutta heilläkään ei ole kyse niinkään laiskuudesta vaan itsekkyydestä. Mukavuudenhalu on ehkä lähimpänä laiskuutta? Mutta mitäs sitten. Ole mukavuudenhaluinen, kunhan et yritä teettää töitäsi muilla.
Oma heikkouteni on liian nopea vihastuminen.
En edes jaksa miettiä, mikä on huonoin piirteeni.
Olen ottanut sen asenteen, että sovinistisikojen käytös (huorittelu, uhkailu, kiinni käyminen) on "apinamiehen" tunnusmerkki, joten jos käyttäydyn PAREMMIN kuin nuo miehet, niin olen ihan ookoo.
Hölösuisuus (hieno sana). Mulla pitäisi olla sellainen harkitse vielä -nappi. Ei sillä, että se mielipiteitäni miksikään muuttaisi, mutta varmaan säästäisi monelta harmilta. En vaan osaa. Yritän kyllä.
Äkkipikaisuus. Yritän muistaa hengähtää ja laskea mielessä kymmeneen ennen kuin reagoin. Joskus onnistun, useimmiten en.
Heikko itsetunto, pessimistisyys, liika vaativuus itselle. Terapiassa käyn.
Mielensisäinen kriittisyys. Osaan pitää suuni kiinni ja minusta tykätään. Pääni sisällä arvostelen ihmisiä (en läheisimpiä ystäviäni). Yritän muuttaa tätä mm. pysäyttämällä ajatuksiani, kääntämällä huomiotani positiiviseen jne.
Vaativuuden tunnelukko, teen töitä kovasti tämän korjaamiseen ja mielestäni olen hyvin päässyt alkuun :)
Besserwisseriys. En siedä sitä muissa, mutta en itsessänikään. Se on joku kumma yhdistelmä ylemmyydentunnetta ja alemmuudentunnetta tai huonoa itsetuntoa (pätemisentarvetta).
Olen tosi herkkänahkainen,töissä vaikea ottaa kritiikkiä ja muistan sukulaisten tölväisyt tosi pitkään.
Laiska päihdehakuinen pessimisti. Siinä ne huonoimmat puolet. Plussaa ihan hervoton huumorintaju ja olen jopa liian lojaali toisia kohtaan. Miinusta sekin että olen aika ristiriitainen omastakin mielestä. Saatan puhua samasta asiasta puolesta tai vastaan riippuen mielentilasta.
Jos voisin niin passittaisin itseni hoitoon ja määräisin lääkityksen.
Myös laiskuus ja muutenkin passiivisuus. Yritän kyllä olla aktiivisempi toimija omassa elämässäni ja muistaa, että olen itse jokaisesta päivästäni vastuussa. Yritän ylläpitää puuhailua ja suunnitelmien toteuttamista pelkän suunnittelun sijaan.