Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Missä te naiset koko ajan muka kohtaatte sitä ahdistelua ja häirintää?
08.12.2019 |
Alustukseksi siis, että olen itsekin nainen, normaalin/hyvännäköinen ja 30v.
En ole koskaan tajunnut niitä, ketkä koko ajan itkevät saavansa miesten taholta liikaa huomiota ja häirintää milloin missäkin. Ihan vilpittömästi kysyn, missä te muut naiset kohtaatte sitä paljonpuhuttua jatkuvaa esineellistämistä ja ahdistelua?
Ihan rauhassa olen koko elämäni saanut olla ilman pelkoakaan siitä, että joku olisi liian innokkaasti tuppautumassa seuraan. Suomessa varsinkin saa kulkea täysin näkymättömänä ilman, että kukaan kiinnittäisi mitään huomiota mihinkään. Ulkomaillakin olen ollut, miehet ovat kohdelleet aina normaalisti/kunnioittavasti.
Minulle on aina jäänyt jotenkin todella epäselväksi, missä ja miten tällaisia tilanteita syntyy, että naiset kokevat miesten taholta ahdistelua ja häirintää? Itse en ole naisellisesti pukeutuvana ja laittautuvana koskaan kokenut mitään vastaavaa. Tarkoitus ei siis ole mitenkään loukata ketään, vaan aidosti ihmettelen.
Saa jakaa kokemuksia.
Kommentit (876)
Mua on häiritty seuraavissa tilanteissa:
-harrastusporukoissa mm. yhteisillä leirimatkoilla
-julkisissa liikennevälineissä (mm.itsensäpaljastelu)
-baarissa
-kun olen istunut puistonpenkillä tms.
Skaala on ollut laaja elimen näyttämisestä tai kopioinnista kaksimielisiin juttuihin. Jälkimmäiset olen kokenut härinnäksi kun niitä on heittänyt suhteessa minuun valta-asemassa oleva mies (kuten urheiluvalmentaja ), miesporukka tilanteessa jossa olen ollut ainoana naisena paikalla tai mies joka on tarpeeksi vanha isäkseni. Jälkimmäisten kohdalla olen myös kokenut treffipyynnöt härinnäksi vaikkei mitään kaksimielistä ole sanonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan olla sillä tavalla vinksallani että saan ehdotteluja ja huomiota miehiltä mutta en pane sitä pahakseni.
Baareissa, kadulla ja töissä saan joko suoria tai epäsuoria ehdotuksia ja se on minulle ihan itsetuntoa kohottavaa toiminta. Kerran on minua kourittu ja se tietenkin oli liikaa.
Metoo:n alkaessa täällä oli keskustelua siitä missä menee raja. Jollain se oli taksikuski, joka katseli taustapeilistä. Toisella taas mies, joka loi puhuttelevia katseita baarissa. Minua saa kyllä katsella ja minun kanssa voi jutella ilman että laskisin sen epämiellyttäväksi ahdisteluksi tai häirinnäksi.Ja ilmeisesti susta muidenkin pitää vaan kestää se vaikkeivät haluaisi, koska sua ei haittaa. Vaikea keksiä miksi muuten rohkaisisit ehdottelemaan vastaisuudessakin.
Ehdottelu on toimintaa jossa toinen epäsuoraan tai suoraan kyselee olisinko valmis läheisempään kanssakäyntiin. Minä siis päätän mitä seuraavaksi tapahtuu. Uskallan antaa lempeät rukkaset ja juttelen hetken tyypin kanssa. Tälläinen toiminta ei haittaa minua enkä pane sitä pahakseni. Onko sinusta tässä jotain kamalaa tai pahaa?
Kyllä seksin ehdottaminen tuntemattomalle julkisella paikalla ihan yksiselitteisesti täyttää ahdistelun tunnusmerkit.
Kerropas nyt vielä meille ne ahdistelun tunnusmerkit jotka tuo "ihan yksiselitteisesti" täyttää. Rikoslakiin kirjattua seksuaalisen ahdistelun määritelmäähän tuo ei ainakaan täytä.
Helsingissä, täällä on niin paljon mamumiehiä, valkoiset eivät ole kertaakaan ahdistelleet.
Siis kertokaa nyt naiset! Minkänäköisiä ahdistellaan naisia ahdistellaan? Itse se 30v joka äsken kirjoitti. En käsitä kun ei edes 2 kaveriakaan ole koskaan ahdistellut vaikka tissivako ja minimekoissa ollaan ulkona oltu.
En ymmärrä! Kuten jo kerroin miehet on kehunnut mutta aina jätetty rauhaan.
Minulla on kurvit kohdillaan, ei ylipainoa, pitkät tummat hiukset, symmeetrinen naama. Naisellinen, kiltti ja herkkä, introvertti mutta kuitenkin suht. Sosiaalinen.
Kumpa saisinkin joskus huomiota!
Minä olin jo ala-asteella yli 170 cm ja raamikas, joten teinivuodet sain olla ihan rauhassa, kuten myös aikuisena. Turkissa siskoni jo pelkäsi, että miehet käy minuun basaareissa kiinni, mutta totesi nopeasti, ettei päätä lyhyemmistä alanyan pojista olisi minulle vastusta. Varsin rauhassa sai sielläkin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan on tultu kadulla kokeilemaan vyötärön kapeutta takaapäin.
Selitys oli että oli pakko kokeilla...
No aha....
Kadulla on seurattu metritolkulla vaikka en ole vastannut mitään.
Julkisissa tultu lässyttämään viereen vaikka selvästi tuon ilmi että ei kiinnosta...
Onhan näitä....
On yllättävää kuulla, että joitain naisia ei ole häiritty ja ahdisteltu. Luulin että ksikkia on.
Minua on ahdisteltu teinistä lähtien ja olen nyt viisikymppinen ja yhä jatkuu.
En edes laittaudu naisellisesti, enkä meikkaa lainkaan.
On käyty käsiksi kadulla keskellä päivää, esim kourittu jalkavälistä takaapäin yhtäkkiä kävellessäni tai tartuttu rintoihin, tai alettu seurata ja ehdotella.
Kun olin kolmikymppusenä nettideittipalvelussa, tuli niitä dick picejä. Annoin kerran työhön liittyviä haastatteluja lehteen ja siinä oli kuvani. Sain törkeitä tekstareita ja yksi häirikkö soittikin kotiini, silloin oli vielä lankapuhelin.
Kerran on yritetty ra. 1 skata ulkomailla, kun olin lähtenyt baarista ulos. Toisen kerran ruotsinlaivalla.
Hiljattain ulkona mies alkoi seurata autiolla paikalla, kun tulin yöllä töistä kotiin ja odotin bussia. Olin juuri soittamassa hätänumeroon, kun paikalle tuli onneksi ulkopuolisia.
Pari kuukautta sitten ylemmässä, johtavassa asemassa oleva kollegamies alkoi kosketella minua tavalla, jonka koin omituiseksi. Tuli useamman kerran yhtäkkiä takaapäin yllättäen ja kosketti intiimillä tavalla tilanteessa, jossa oli muita kollegoita paikalla ja milä varmasti antoi muille sen kuvan, kuin tuntisimme epätavallisen läheisesti tämän miehen kanssa. Koin sen hyvin epämukavana ja epäkunnioittavana. Aloin kiinnittää huomiota siihen, ettei hän kosketa ketään muita samalla lailla.
En tiedä, miksi tällaista tapahtuu minulle. En edes osaa flirttailla, enkä anna mitään signaaleja, olen päinvastoin ujo ja sisäänpäinkääntynyt ja jopa epäsosiaalinen luonne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitseeko sitä olla koko ajan, että otetaan vakavasti? Silloin tällöinkin on mielestäni liikaa.
Useamman kerran on esimerkiksi ihan huudettu jotain perseestäni ohi kävellessä, alkoi jo alakouluikäisenä. Siinä yksi syy miksi välttelen mahdollisuuksien mukaan miesporukoita ja kuuntelen kovalla musiikkia, etten ainakaan kuule jos jotain kommentoidaan. Toisaalta kommentoitu on ja käsimerkkejä näytetty myös ohiajavasta autosta, että aina ei itse mahda yhtään mitään.
Verrattain harvoin on onneksi koskettu, mutta on niitäkin tapauksia joitakin. Muun muassa baarissa tieni tukittiin että saadaan läimäistä perseelle ennen kuin pääsen pois. Työympäristössä on myös läimitty.
Joskus tilanteita on todella ylitulkittu ja alettu kähmiä, vaikka olen ollut vain normaalin ystävällinen.
Olen myös todistanut kun muita naisia on ahdisteltu, esimerkiksi tarttumalla tisseihin.
Noin 13-vuotiaasta asti esimerkiksi kaduilla ja kaupoissa ja ravintoloissa koko nuoruuden. Huutelua, kourimista, itsensäpaljastelu, törkeitä ehdotuksia. Nyt keski-iässä saan jo olla rauhassa onneksi. Nämä miehet ovat raiskaajien tapaan lähinnä hallinnanhaluisia, kyse ei ole ensisijaisesti eroottisesta asiasta vaan vallankäytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On yllättävää kuulla, että joitain naisia ei ole häiritty ja ahdisteltu. Luulin että ksikkia on.
Minua on ahdisteltu teinistä lähtien ja olen nyt viisikymppinen ja yhä jatkuu.
En edes laittaudu naisellisesti, enkä meikkaa lainkaan.
On käyty käsiksi kadulla keskellä päivää, esim kourittu jalkavälistä takaapäin yhtäkkiä kävellessäni tai tartuttu rintoihin, tai alettu seurata ja ehdotella.
Kun olin kolmikymppusenä nettideittipalvelussa, tuli niitä dick picejä. Annoin kerran työhön liittyviä haastatteluja lehteen ja siinä oli kuvani. Sain törkeitä tekstareita ja yksi häirikkö soittikin kotiini, silloin oli vielä lankapuhelin.
Kerran on yritetty ra. 1 skata ulkomailla, kun olin lähtenyt baarista ulos. Toisen kerran ruotsinlaivalla.
Hiljattain ulkona mies alkoi seurata autiolla paikalla, kun tulin yöllä töistä kotiin ja odotin bussia. Olin juuri soittamassa hätänumeroon, kun paikalle tuli onneksi ulkopuolisia.
Pari kuukautta sitten ylemmässä, johtavassa asemassa oleva kollegamies alkoi kosketella minua tavalla, jonka koin omituiseksi. Tuli useamman kerran yhtäkkiä takaapäin yllättäen ja kosketti intiimillä tavalla tilanteessa, jossa oli muita kollegoita paikalla ja milä varmasti antoi muille sen kuvan, kuin tuntisimme epätavallisen läheisesti tämän miehen kanssa. Koin sen hyvin epämukavana ja epäkunnioittavana. Aloin kiinnittää huomiota siihen, ettei hän kosketa ketään muita samalla lailla.
En tiedä, miksi tällaista tapahtuu minulle. En edes osaa flirttailla, enkä anna mitään signaaleja, olen päinvastoin ujo ja sisäänpäinkääntynyt ja jopa epäsosiaalinen luonne.
Nämä ahdistelijat ovat kaikki olleet ihan syntyperäisiä kotosuomalaisia lukuunottamatta se yksi uhkaava kokemus ulkomailla. Eivät yksikään ulkomailta tulleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen kokenut, mutta toisaalta joskus nuorena olevan varmaan itsekin häiriköinyt miehiä humalassa, joten mielestäni monesti unohdetaan myös ne omat teot ja puheet.
Esim. Yksi kaverini oli kyllä me too -kampanjan kannattaja, mutta samalla häneltä unohtui, että pari vuotta sitten työpaikan pikkujouluissa yritti väkisin tunkea miespuolisen ihastuksensa seuraan ja läheisyyteen.
Humala aiheuttaa lähes kaikille holtitonta käytöstä, joten en enää juo ollenkaan.
Holtitonta käytöstä ehkä kyllä, mutta eivät kaikki mene humalaspäissään väkisin toisen ihmisen iholle ja toista kourimaan.
Ei kaikki, mutta kyllä niitä on paljon sekä miehissä että naisissa, jotka sitä tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miksi tällaista tapahtuu minulle. En edes osaa flirttailla, enkä anna mitään signaaleja, olen päinvastoin ujo ja sisäänpäinkääntynyt ja jopa epäsosiaalinen luonne.
Joillekin juuri se lienee iso osa motivaatiosta. Olen itse päinvastainen luonne ja kohtalaisen harvoin ahdistellaan. Näytän kai myös jossain määrin ilkeältä tai ainakin päättäväiseltä.
Helsingin metrossa, ruokakaupassa, ulkona kadulla kävellessä, julkisella uimarannalla, lenkkipolulla, hotellissa, lentokoneessa.
Naisvihaajia on maailma täynnä. On ihan tuurista kiinni, kuka nainen joutuu vihan kohteeksi ja kuka ei.
Monessa joukkoampumisessa (kouluampumiset) tappaja valitsee uhreikseen juuri naisia. Samoin raiskauksissa uhrit ovat lähes aina naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis kertokaa nyt naiset! Minkänäköisiä ahdistellaan naisia ahdistellaan? Itse se 30v joka äsken kirjoitti. En käsitä kun ei edes 2 kaveriakaan ole koskaan ahdistellut vaikka tissivako ja minimekoissa ollaan ulkona oltu.
En ymmärrä! Kuten jo kerroin miehet on kehunnut mutta aina jätetty rauhaan.
Minulla on kurvit kohdillaan, ei ylipainoa, pitkät tummat hiukset, symmeetrinen naama. Naisellinen, kiltti ja herkkä, introvertti mutta kuitenkin suht. Sosiaalinen.
Kumpa saisinkin joskus huomiota!
Mun ulkoiset piirteet on suunnilleen nuo kuin sulla. Kolmikympymmpiseksi saakka ahdisteltiin, nykyään ei. En tiedä mikä tekee eron välillämme, mutta tosiaan mua ahdisteltu paljon. Pahimmat olleet kourimista ja itsensäpaljastelijoita olen nähnyt seitsemän tai kahdeksan. Tämä luku muuten on yllättänyt nekin tutut naiset jotka kokeneet ahdistelua muuten. Eikä ole mitään käsitystä miksi juuri minulle on noin moni paljastellut.
-129
Vierailija kirjoitti:
Olen 46-vuotias nainen ja en koskaan ole kokenut häirintää, kourimista, ahdistelua, ymv. ymv. Aina olen saanut olla rauhassa, niin baarissa, työpaikalla, kaduilla, kaupoissa jne... Olen pikemminkin täysin näkymätön kaikille kodin ulkopuolella. Myöskään minä en ole koskaan saanut alapääkuvia/alastonkuvia keneltäkään mieheltä, enkä kyllä naisiltakaan.
En koe häirintänä sitä, että töissä kahvitauoilla heitetään läppää vaikkapa seksistä tai että joku kommentoi että mahtaakohan Mirkku löytää itsensä pikkujoulujen jälkee jonkun työkaverin sängystä. Tämä on meillä ihan hyväntahtoista jutustelua.
Olen 46-vuotias nainen.
Pikku tyttönä kun rinnat alkoivat kasvamaan parikin naapurin setää kuori.
Yläasteikäisenä aikuiset miehet ehdottelivat ja kourivat rinnoista sekä alapäätä.
Nuorena aikuisena kourimista ja suoraa ehdotettua.
Raskauksen myötä lihosin joten pääsin rauhaan joka on jatkunut näihin päiviin ja uskon loppuneen.
Naamalta olen tavallinen. Nauravainen kylläkin. Kropaltani kokoa 38 nuorempana. Käytökseni ei ole ollut provosoivaa vaan ennemmin vetäytyvä. Peittävä pukeutuminen.
Jokainen näistä täysin yllättäen. Ja on jättänyt jäljen, en uskalla uskoa kaveri meininkiin vaan pelkään kourimista. Tosin nyt tätä kirjoittaessa tajuan osaavani toimia ettei sellaista paniikkia tulisikaan. Uskon ettei ko. tapahtumia enää tule. Naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Siis kertokaa nyt naiset! Minkänäköisiä ahdistellaan naisia ahdistellaan? Itse se 30v joka äsken kirjoitti. En käsitä kun ei edes 2 kaveriakaan ole koskaan ahdistellut vaikka tissivako ja minimekoissa ollaan ulkona oltu.
En ymmärrä! Kuten jo kerroin miehet on kehunnut mutta aina jätetty rauhaan.
Minulla on kurvit kohdillaan, ei ylipainoa, pitkät tummat hiukset, symmeetrinen naama. Naisellinen, kiltti ja herkkä, introvertti mutta kuitenkin suht. Sosiaalinen.
Kumpa saisinkin joskus huomiota!
Haluat siis huomiota, joka on varmaan eri asia kuin että bussikuski (kantis röllymaha) ei meinaa päästää bussista ulos perjantai-iltana, joku vieras laittaa käden haaroihin baarissa tai joku r***kaa rappukäytävässä teinitytön vieressä?
Teini ikäisenä alkoi. Kadulla seisoin kaverin kanssa nuorena tyttönä, mies porukka käveli takaa ja kävi takamuksen kiinni, kukaan muista Paikalla olleista aikuisista ei tehnyt elettäkään auttaakseen. Kaveriani on tartuttu kiinni junassa, odotettiin asemalle tuloa, kun juna pysähtyi ohi mennessään mies kouraisi takaa.
Busseissa, junissa, kadulla, räikeimmät ajoittuvat varhaiseen nuoruuteen. Mikä on selvää, kun nuori ei vielä osaa reagoida tilanteeseen, aikuinen hivenen paremmin.
Tämänkaltainen huomio ei ole mukavaa, kun joku aiemmin toivoi huomiota. Herrasmiesmäinen huomio on toki mukavaa, joku kehuu yms asiallisesti tapahtuva kaunis ele tai huomio.
En tiedä miksi toiset saa olla rauhassa. Itse ainakin olin teininä sen verran ujo etten pukeutunut paljastavasti tai ” hakenut huomiota” , eli ei selity silläkään. Ehkäpä toiste saa kasvatuksessa sellaisen asenteen, että se näkyy ulospäin, että turpaan tulee jos kosket? En tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Siis kertokaa nyt naiset! Minkänäköisiä ahdistellaan naisia ahdistellaan? Itse se 30v joka äsken kirjoitti. En käsitä kun ei edes 2 kaveriakaan ole koskaan ahdistellut vaikka tissivako ja minimekoissa ollaan ulkona oltu.
En ymmärrä! Kuten jo kerroin miehet on kehunnut mutta aina jätetty rauhaan.
Minulla on kurvit kohdillaan, ei ylipainoa, pitkät tummat hiukset, symmeetrinen naama. Naisellinen, kiltti ja herkkä, introvertti mutta kuitenkin suht. Sosiaalinen.
Kumpa saisinkin joskus huomiota!
Huoh. Ei se epätoivottu ahdistelu mitään kivaa positiivista huomiota ole, muutenhan se ei olisi ahdistelua.
Minullakin on kurvit, pitkät hiukset ja symmetrinen naama, joskus ahdistellaan. Sitten minulla on itseni kanssa hyvin erinäköisiä kavereita ja tuttavia, joilla sama juttu. Yksi ei käytä meikkiä eikä mitään hienoja vaatteita, on aika tavallisen näköinen. Ehkä eniten ahdistellaan melko ylipainoista tuttua. Joskus olen saanut lukea sellaistakin, että "ylipainoiset ja tatuoidut ovat helppoja", ehkä ne ahdistelijat toteuttavat tätä ajatustaan.
Tämä ketju on hyvin surullista luettavaa. Täällä oletetut naiset lietsovat itseään ja toisiaan massahysteriaan sepittämällä tarinoita valtoimenaan vellovasta ahdistelusta ja raiskailusta. Lähikauppaankaan ei voi mennä ilman että joutuu raiskatuksi tai vähintään ahdistelluksi. Jos ei omalle kohdalle olekaan sitä ahdistelua sattunut, niin jokaisella on aina se kaveri tai kymmenen, joita on ahdisteltu ja raiskailtu.
Eihän tässä enää tiedä pitäisikö itkeä, nauraa, vetää ranteet auki vai soittaa heille apua.
Alue: Aihe vapaa
Itsekkin kuulemma niin nätti ja hyvänäköinen, kurvit kohdillaan. Olen 30v, ei kukaan, siis ei kukaan ole koskaan minua ahdistellut tai koskenut eikä edes iskenyt. Pari kertaa ulkonäköä kehuttu erittäin asiallisesti.
Nyt taitaa olla vain joidenkin tarinoita tai mielenterveys ei parhaasta päästä.
T. 30v terve nainen ilman miestä.