Lue keskustelun säännöt.
Missä te naiset koko ajan muka kohtaatte sitä ahdistelua ja häirintää?
08.12.2019 |
Alustukseksi siis, että olen itsekin nainen, normaalin/hyvännäköinen ja 30v.
En ole koskaan tajunnut niitä, ketkä koko ajan itkevät saavansa miesten taholta liikaa huomiota ja häirintää milloin missäkin. Ihan vilpittömästi kysyn, missä te muut naiset kohtaatte sitä paljonpuhuttua jatkuvaa esineellistämistä ja ahdistelua?
Ihan rauhassa olen koko elämäni saanut olla ilman pelkoakaan siitä, että joku olisi liian innokkaasti tuppautumassa seuraan. Suomessa varsinkin saa kulkea täysin näkymättömänä ilman, että kukaan kiinnittäisi mitään huomiota mihinkään. Ulkomaillakin olen ollut, miehet ovat kohdelleet aina normaalisti/kunnioittavasti.
Minulle on aina jäänyt jotenkin todella epäselväksi, missä ja miten tällaisia tilanteita syntyy, että naiset kokevat miesten taholta ahdistelua ja häirintää? Itse en ole naisellisesti pukeutuvana ja laittautuvana koskaan kokenut mitään vastaavaa. Tarkoitus ei siis ole mitenkään loukata ketään, vaan aidosti ihmettelen.
Saa jakaa kokemuksia.
Kommentit (876)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena työpaikalla ihan käsiksi käyntiä. Baarissa tai vastaavassa paikassa humalaisilta kourimista. Kioskin jonossa keskellä päivää on alettu ihastelemaan kovaan ääneen takamustani, niin noloa.
Nyt keski-ikäisenä kohtelu on paljon kunnioittavampaa, joskus joku mies voi heittää kaksimielistä juttua, mutta ei sellaiset hetkauta, yleensä heitän kommentin takaisin. Mutta että onhan näitä ollut.No tuollaisiahan me miehet ollaan aina oltu ja tullaan aina olemaan. Nimittäin me tosimiehet. Luonnon laki. Hyvällä itsetunnolla varustettu naarast naurahtaa hyväksyvästi huomiolle. Eikä pieni puristus sieltä täältä tee teille pahaa. Se vain kiihottaa vaikka ette sitä halua myöntää kun tämä nykyajan politiikka on mitä on. Kaikki kilttinaiset haluaa vain loppupelistä kunnon jynkkyä joka suunnasta ja vähän läpsyjä pyllylle ja leikkimielistä kuristamista. Koska se saa teidät tuntemaan olonne halutuksi ja naiseksi. Ja ne jotka tätä kauhistelee ja kieltää ovat tekopyhiä.
Mielisairauden tunnus on ettei tajua rajaa itsensä ja toisten välillä. Ja seksualisoi usein ihan kaiken ja kaikki suhteet. Sinä olet sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahinta on se pelolla hallitsemaan ja kontrolloimaan pyrkiminen noilla miehillä jotka joutuu torjumaan aika rivakastikin. Eräs tohtorismies tunki kotiini väkisin ovelta ja jouduin lyömään oven kiinni ettei tule sisään, mutta äijän pää jäi vähän ovenväliin ja silmälasit tekivät painauman ohimoon. No äijä meni tekemään rikosilmoituksen pahoinpitelystä omalla ovellani.
No onneksi vastaus oli että oli oikeus poistaa omalta ovelta henkilö ja estää tunkeutumasta asuntoon. Tämä ajeli autollaan perästä n 3 kk.
Ja on vaan yksi kokemuksista.
Surullisintahan tässä on se, että tässäkin ketjussa tulee selkeästi ilmi se, että monilla naisilla nämä ahdistelukokemukset ovat alkaneet jo esiteininä. Kun rinnat alkaa kasvaa , lapsen vartalo muuttuu vapaaksi riistaksi sekä fyysiselle ette sanalliselle ahdistetulle. Valitettavasti nämä kokemukset jäävät mieleen ja aiheuttavat ahdistua ja jopa vihaa omaa kehoa kohtaan. Kannattaa miettiä miksi juuri tytöt tuntevat suurta tarvetta muuttaa kehonsa ja sukupuolensa rankoillakin hoidoilla ja leikkauksilla miehiksi tai sukupuolettomiksi.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on se pelolla hallitsemaan ja kontrolloimaan pyrkiminen noilla miehillä jotka joutuu torjumaan aika rivakastikin. Eräs tohtorismies tunki kotiini väkisin ovelta ja jouduin lyömään oven kiinni ettei tule sisään, mutta äijän pää jäi vähän ovenväliin ja silmälasit tekivät painauman ohimoon. No äijä meni tekemään rikosilmoituksen pahoinpitelystä omalla ovellani.
No onneksi vastaus oli että oli oikeus poistaa omalta ovelta henkilö ja estää tunkeutumasta asuntoon. Tämä ajeli autollaan perästä n 3 kk.
Ja on vaan yksi kokemuksista.
Ja lopputulema oli tuosta että yrittääkseen pelastaa kasvojaan tohtori levitteli kaikkialle tietoa jossa minä olin pyrkinyt väkisin asumaan hänen luokseen :D. Tätä sitten toinen tohtori minulta tiedusteli :). On nämä uskomatonta porukkaa kyllä!
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on se pelolla hallitsemaan ja kontrolloimaan pyrkiminen noilla miehillä jotka joutuu torjumaan aika rivakastikin. Eräs tohtorismies tunki kotiini väkisin ovelta ja jouduin lyömään oven kiinni ettei tule sisään, mutta äijän pää jäi vähän ovenväliin ja silmälasit tekivät painauman ohimoon. No äijä meni tekemään rikosilmoituksen pahoinpitelystä omalla ovellani.
No onneksi vastaus oli että oli oikeus poistaa omalta ovelta henkilö ja estää tunkeutumasta asuntoon. Tämä ajeli autollaan perästä n 3 kk.
Ja on vaan yksi kokemuksista.
Sinä joka alapeukutit niin kerroppa miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on sairain ketju mitä muistan piiiitkään aikaan lukeneeni. Lähinnä siitä syystä, että koko ketju vaikuttaa jonkun äärifeministisen liikkeen masinoimalta "hassutteluketjulta", jossa karnevalisoidaan keksittyjen tarinoiden avulla vakava asia. Sepitetään naurettavan epäuskottavia stooreja kourimisista, ja monesti pahiksena esiintyy joku menneen ajan pehtoori, sikaria tuprutteleva tehtaanjohtaja, joka ahdistelee viatomia sihteerikköjä. Ummehtunut tuulahdus jostain 40-luvulta, ilmeisesti jonain kirjallisena tehokeinona, jonka tyyli tosiaan viittaisi sinne äärifeminististen liikkeiden suuntaan.
En ehdi luettelemaan, lista olisi pitkä. Mutta ensimmäinen (muistamani) kerta oli ekaluokkalaisena koulumatkalla. Matkani oli lyhyt metsän poikki eka-ja tokaluokilla. Vastaan tuli mie, joka kertoi löytäneensä pesästä tippuneen linnunpojan jota voisin auttaa. Seurasin miestä polulta sivuun. Runkkasi edessäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun lukeminen on avannut silmäni sille, kuinka suojattua elämää olenkaan saanut elää tähän asti. Pitäisi oikeasti olla monesta asiasta äärimmäisen kiitollinen.
Ap
En kyllä ihan suoraansanottuna usko sinun eläneen kovin suojattuna, sillä aloituksesi paljastaa tarkkasilmäiselle jotain.
Vierailija kirjoitti:
Te naiset, jotka koette katselun tai juttelemaan tulevat miehet ahdisteluna niin miten ihmeessä löydätte poikaystäviä/yhden illan juttuja/seksiseuraa? Jos baarissa vastenmielinen katselee, tulee lähelle ja koittaa jutella niin sekö on ahdistelua? Mutta jos kiinnostava mies tekee nuo jutut niin silloin se onkin jees?
Silloin kun mies on kiinnostava aidosti niin silloin ei mennä toisen rajan yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te naiset, jotka koette katselun tai juttelemaan tulevat miehet ahdisteluna niin miten ihmeessä löydätte poikaystäviä/yhden illan juttuja/seksiseuraa? Jos baarissa vastenmielinen katselee, tulee lähelle ja koittaa jutella niin sekö on ahdistelua? Mutta jos kiinnostava mies tekee nuo jutut niin silloin se onkin jees?
Silloin kun mies on kiinnostava aidosti niin silloin ei mennä toisen rajan yli.
Minkä toisen rajan??
Vierailija kirjoitti:
Te naiset, jotka koette katselun tai juttelemaan tulevat miehet ahdisteluna niin miten ihmeessä löydätte poikaystäviä/yhden illan juttuja/seksiseuraa? Jos baarissa vastenmielinen katselee, tulee lähelle ja koittaa jutella niin sekö on ahdistelua? Mutta jos kiinnostava mies tekee nuo jutut niin silloin se onkin jees?
35 sivua on keskusteltu asiasta ja sinä et ymmärrä mikä on ahdistelua? Ahdistelijan ulkonäkö ei mitenkään lievennä tilanteen inhottaviutta. Tuntuuko sinusta luonnollisesta yrittää tutustua tuntemattomaan ihmiseen tunkemalla kätesi tämän ahteeriin tai tisseihin tai arvailemalla tämän vaginan tiukkuuttaa tai perseen pyöreyttä tai tissien kokoa? Oma mieheni tuli juttelemaan kuin kelle tahansa ihmisille ja intiimeihin kosketuksiin siirryttiin molempien halusta vasta paljon paljon myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te naiset, jotka koette katselun tai juttelemaan tulevat miehet ahdisteluna niin miten ihmeessä löydätte poikaystäviä/yhden illan juttuja/seksiseuraa? Jos baarissa vastenmielinen katselee, tulee lähelle ja koittaa jutella niin sekö on ahdistelua? Mutta jos kiinnostava mies tekee nuo jutut niin silloin se onkin jees?
35 sivua on keskusteltu asiasta ja sinä et ymmärrä mikä on ahdistelua? Ahdistelijan ulkonäkö ei mitenkään lievennä tilanteen inhottaviutta. Tuntuuko sinusta luonnollisesta yrittää tutustua tuntemattomaan ihmiseen tunkemalla kätesi tämän ahteeriin tai tisseihin tai arvailemalla tämän vaginan tiukkuuttaa tai perseen pyöreyttä tai tissien kokoa? Oma mieheni tuli juttelemaan kuin kelle tahansa ihmisille ja intiimeihin kosketuksiin siirryttiin molempien halusta vasta paljon paljon myöhemmin.
Lue uudestaan kysymykseni ensimmäinen lause.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on se pelolla hallitsemaan ja kontrolloimaan pyrkiminen noilla miehillä jotka joutuu torjumaan aika rivakastikin. Eräs tohtorismies tunki kotiini väkisin ovelta ja jouduin lyömään oven kiinni ettei tule sisään, mutta äijän pää jäi vähän ovenväliin ja silmälasit tekivät painauman ohimoon. No äijä meni tekemään rikosilmoituksen pahoinpitelystä omalla ovellani.
No onneksi vastaus oli että oli oikeus poistaa omalta ovelta henkilö ja estää tunkeutumasta asuntoon. Tämä ajeli autollaan perästä n 3 kk.
Ja on vaan yksi kokemuksista.
Ja lopputulema oli tuosta että yrittääkseen pelastaa kasvojaan tohtori levitteli kaikkialle tietoa jossa minä olin pyrkinyt väkisin asumaan hänen luokseen :D. Tätä sitten toinen tohtori minulta tiedusteli :). On nämä uskomatonta porukkaa kyllä!
Jos tohtoreita kiinnostaa että miten se oikein meni niin menee vaan poliisilaitokselta etsimään tuonkin episodin ja vastauksen siihen. Löytyy myös multa, muistin tapauksen koska siivosin kaappejani ja ihmettelin että milloinkas TÄMÄKIN on koettu. PRKL!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te naiset, jotka koette katselun tai juttelemaan tulevat miehet ahdisteluna niin miten ihmeessä löydätte poikaystäviä/yhden illan juttuja/seksiseuraa? Jos baarissa vastenmielinen katselee, tulee lähelle ja koittaa jutella niin sekö on ahdistelua? Mutta jos kiinnostava mies tekee nuo jutut niin silloin se onkin jees?
Minä ratkaisen tämän ongelman siten, että en ikinä ikinä mene baariin. En juttele tuntemattomille miehille ja vältän tilanteita missä joku randomi voi päästä lähelle. Kiitos vaan ahdistelijan. Viimeinen asia mitä haluan on minkäänlainen huomio miehiltä.
Vierailija kirjoitti:
Surullisintahan tässä on se, että tässäkin ketjussa tulee selkeästi ilmi se, että monilla naisilla nämä ahdistelukokemukset ovat alkaneet jo esiteininä. Kun rinnat alkaa kasvaa , lapsen vartalo muuttuu vapaaksi riistaksi sekä fyysiselle ette sanalliselle ahdistetulle. Valitettavasti nämä kokemukset jäävät mieleen ja aiheuttavat ahdistua ja jopa vihaa omaa kehoa kohtaan. Kannattaa miettiä miksi juuri tytöt tuntevat suurta tarvetta muuttaa kehonsa ja sukupuolensa rankoillakin hoidoilla ja leikkauksilla miehiksi tai sukupuolettomiksi.
Kyllä. Ja Suomessa sukupuolenkorjausta / kirurgisia muutoksia toivovat tytöt/tytön kehoon syntyneet ovat tilastollisesti yliedustettuna verrattuna muihin maihin.
Uskon, että osalla syynä on tämä hyssytelty ahdistelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te naiset, jotka koette katselun tai juttelemaan tulevat miehet ahdisteluna niin miten ihmeessä löydätte poikaystäviä/yhden illan juttuja/seksiseuraa? Jos baarissa vastenmielinen katselee, tulee lähelle ja koittaa jutella niin sekö on ahdistelua? Mutta jos kiinnostava mies tekee nuo jutut niin silloin se onkin jees?
35 sivua on keskusteltu asiasta ja sinä et ymmärrä mikä on ahdistelua? Ahdistelijan ulkonäkö ei mitenkään lievennä tilanteen inhottaviutta. Tuntuuko sinusta luonnollisesta yrittää tutustua tuntemattomaan ihmiseen tunkemalla kätesi tämän ahteeriin tai tisseihin tai arvailemalla tämän vaginan tiukkuuttaa tai perseen pyöreyttä tai tissien kokoa? Oma mieheni tuli juttelemaan kuin kelle tahansa ihmisille ja intiimeihin kosketuksiin siirryttiin molempien halusta vasta paljon paljon myöhemmin.
Lue uudestaan kysymykseni ensimmäinen lause.
Luin sanot siinä katselua ja juttelua ahdisteluksi. Näinhän ei ole mikäli katseesi ei ole maaninen tuijotus kieltä lupien ja juttelemaan saa tulla mikäli myös uskoo jos/kun seura ei kiinnosta. Eli todellakaan et hahmota, mitä naiset pitävät ahdisteluna ja mikä sitä ei ole kenenkään mielestä.
Osasyy voi olla jos ottaa kerran tunnissa omasta ahteristaan kuvan ja lataa sen instagramiin. Sitten itketään kun punttisalilla joku somerunkkari on kaksin käsin kannikoissa kiinni.
Hei kiitos kun kerroit! Tämähän se varmasti olikin, kun vuonna -93 kaksi miestä seurasi minua, 14 v, kotimatkalla toisen uhatessa hypätä sillalta, ellen suostu hänen vaimokseen.
Ja ig-belfieiden syytä oli varmasti, että samana vuonna perässäni ajoi polkupyörällä vehjettään esittelevä tumputtaja, että koko 90-luvun aikana rintoihini käytiin kiinni kymmeniä kertoja, että vuonna -96 juhannuksena tuntematon mies yritti raahata minut rantapusikkoon, että bussissa setämies tyydytti itseään takanani, kertoi mitä oli tehnyt ja yritti seurata mua kotiin...
Vitsit, kunpa olisin instagramannut ysärillä vähemmän.
N40
Ja on tullut tavattuun psykiatri joka leuhki naissuhteillaan ja sanoi että "ne kaikki naiset jotka eivät antautuneet hänelle olivat kaikki neurootikkoja" ja "että tajusia asian kun valmistui psykiatriksi ja teki töitä ".
On siinä mies uransa huipulla, juu.
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta näihin ahdistelukokemuksiin varmasti vaikuttaa useampikin asia:
- Epävarmemman/kiltimmän oloiset tytöt ja naiset ovat ensisijaista riistaa näille ahdistelijoille. He haluavat saada tytön hämilleen. Siksi itsevarmoja ja yleensä vanhempia naisia ei niinkään ahdistella. He saattaisivat sanoa takaisin ahdistelijalle ja nolata tämän.
- Toiset saattavat kokea voimakkaammin nämä ahdistelukokemukset. Tähän vaikuttaa juurikin naisen itsevarmuus, ikä (nuorena ahdisti enemmän), aiemmat kokemukset jne. Itse olen sitä tyyppiä, että ahdistelut ovat lähinnä huvittaneet/hämmästyttäneet/ärsyttäneet, mutta olen unohtanut ne saman tien, eivätkä ne ole jääneet sen kummemmin vaivaamaan. Enemmän minua on ahdistanut ns. emotionaalinen kuin seksuaalinen ahdistelu, eli se, että joku jolla on yksipuolisia tunteita minua kohtaan, ripustautuu/takertuu tunnetasolla. Helvetin ahdistavaa.
Kerron yhden tapauksen, koska muuten lista olisi liian pitkä. Lähdin ahdistelun vuoksi työpaikasta pois. Ei se siis ihan pikkujuttu ole. Firma menetti hyvän työntekijän. Sain kuukauden verran soittoja, tekstareita, lahjan, kahvi- ja treffikutsuja mieheltä, joka oli lähiesimieheni. Lisäksi mies ei antanut minulle hetken rauhaa työpaikalla vaan oli liimattu työpisteeseeni. Sitten kun en suostunut mihinkään näistä ja pyysin, että hän ei koko ajan keskeyttäisi töitäni enkä vastannut puheluihin enkä tekstareihin alkoi toisenlainen ahdistelu eli kyykytys ja kyttääminen. Sillä miehellä oli perhe eli vaimo ja kaksi lasta. Hänellä oli myös valtavasti naisvihaa ja hän oli täysin epäpätevä esimies. Tuon miehen käytös oli niin ilmiselvää, että siitä jopa pari sihteeriä vinoili minulle, mutta kukaan muu mies ei tietenkään huomannut mitään. Tai jos huomasi niin ei mitenkään auttanut tai osoittanut tukeaan.