Onko 40v oikeasti joku rajapyykki jolloin naisen alkaa olla selvästi vaikeampi saada pysyvää miesseuraa?
Kommentit (260)
Noh itsellä ei ainakaan ole varaa arvostella yhtään ketään, vuoden tinderöinnin perusteella. Baareilut osoitti kyllä saman joten ei yllättänyt tavallaan. Kyllä minun mielestä yli 40v on vientiä hyvinkin mitä sivusta saanut seurailla.
M37
Vierailija kirjoitti:
Miehenä muuten ihmettelen yhtä asiaa.
Naiset kertovat ettei olutmahaisella ja kaljuntuneella pienituloisella persumiehellä ole tsäänssejä timmiin ja nättiin naiseen (mistä olen samaa mieltä).
Sitten kuitenkin samaiset naiset kertovat tarinoita joissa he, fitnessiä harrastavat kaunottaret, seurustelivat juurikin tuollaisen miehen kanssa, mutta vaihtoivat 5-15v nuorempaan kalsarimalli-urheilija-akateemikkoon miehen osoittauduttua k.usipäiseksi.
Kumpi on totta?
No mulla tarina on ihan tosi.
En ole kovin pinnallinen ihminen, olen valmis tutustumaan myös esim 10 vuotta vanhempaan mieheen ja liika painokaan ei ole ongelma ellei ole todella isosta painosta kysymys. Minulle tärkeintä on luonne. Siksipä tämä olutmahan jätänkin kun huomasin että ei sen vaatimattoman ulkonäön takana ole kultaa...
sattumalta yhteisellä kuntosalilla tutustuin tähän nykyiseen poikaystävääni. Ja hän on mitä ihanin ihminen, todellakin sydän kultaa ja hyvänä plussana ulkonäkö. Käydään yhdessä treenaamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä muuten ihmettelen yhtä asiaa.
Naiset kertovat ettei olutmahaisella ja kaljuntuneella pienituloisella persumiehellä ole tsäänssejä timmiin ja nättiin naiseen (mistä olen samaa mieltä).
Sitten kuitenkin samaiset naiset kertovat tarinoita joissa he, fitnessiä harrastavat kaunottaret, seurustelivat juurikin tuollaisen miehen kanssa, mutta vaihtoivat 5-15v nuorempaan kalsarimalli-urheilija-akateemikkoon miehen osoittauduttua k.usipäiseksi.
Kumpi on totta?
No mulla tarina on ihan tosi.
En ole kovin pinnallinen ihminen, olen valmis tutustumaan myös esim 10 vuotta vanhempaan mieheen ja liika painokaan ei ole ongelma ellei ole todella isosta painosta kysymys. Minulle tärkeintä on luonne. Siksipä tämä olutmahan jätänkin kun huomasin että ei sen vaatimattoman ulkonäön takana ole kultaa...
sattumalta yhteisellä kuntosalilla tutustuin tähän nykyiseen poikaystävääni. Ja hän on mitä ihanin ihminen, todellakin sydän kultaa ja hyvänä plussana ulkonäkö. Käydään yhdessä treenaamassa.
Lisään vielä, että tässä tosielämän esimerkki miten nainen EI ollut ulkonäkö edellä tai miehen lompakko edellä hakemassa kumppania.
Mulle tärkeintä on miehen fiksuus ja mukava luonne.
Ja kun mies osoittautui pinnalliseksi ja naisia esineellistäväksi niin laitoin kiertoon. Mies osoittautui rumaksi niin sisäisesti kuin ulkoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä muuten ihmettelen yhtä asiaa.
Naiset kertovat ettei olutmahaisella ja kaljuntuneella pienituloisella persumiehellä ole tsäänssejä timmiin ja nättiin naiseen (mistä olen samaa mieltä).
Sitten kuitenkin samaiset naiset kertovat tarinoita joissa he, fitnessiä harrastavat kaunottaret, seurustelivat juurikin tuollaisen miehen kanssa, mutta vaihtoivat 5-15v nuorempaan kalsarimalli-urheilija-akateemikkoon miehen osoittauduttua k.usipäiseksi.
Kumpi on totta?
No mulla tarina on ihan tosi.
En ole kovin pinnallinen ihminen, olen valmis tutustumaan myös esim 10 vuotta vanhempaan mieheen ja liika painokaan ei ole ongelma ellei ole todella isosta painosta kysymys. Minulle tärkeintä on luonne. Siksipä tämä olutmahan jätänkin kun huomasin että ei sen vaatimattoman ulkonäön takana ole kultaa...
sattumalta yhteisellä kuntosalilla tutustuin tähän nykyiseen poikaystävääni. Ja hän on mitä ihanin ihminen, todellakin sydän kultaa ja hyvänä plussana ulkonäkö. Käydään yhdessä treenaamassa.Lisään vielä, että tässä tosielämän esimerkki miten nainen EI ollut ulkonäkö edellä tai miehen lompakko edellä hakemassa kumppania.
Mulle tärkeintä on miehen fiksuus ja mukava luonne.
Ja kun mies osoittautui pinnalliseksi ja naisia esineellistäväksi niin laitoin kiertoon. Mies osoittautui rumaksi niin sisäisesti kuin ulkoisesti.
Aika usein näissä tarinoissa jää kertomatta muutamia seikkoja, kuten:
- aika monellekin naiselle vähän mahakas mutta pitkä ja roteva nallekarhu käy. Lyhyt ja hintelä mies ei sitten kävisikään
- kaljuus ei voi mitenkään olla iso miinus miehessä tuossa iässä
- ehkä mies ei ollut miljonääri, mutta selkeästi keskivertoa parempituloinen
Mulle on ihan sama vaikka mun ikäiset miehet etsii nuorempaa. Ei ole multa pois, jos en saa miestä joka ei halua mua. Mutta ihan yhtä lailla en mäkään lähde rakentamaan suhdetta sellaisen miehen kanssa joka ei mua kiinnosta. Eikä sekään ole häneltä pois koska en häntä haluaisi vaikka mikä olisi. Voitte valittaa täällä maailmanloppuun asti sitä että mun pitäisi tietää tasoni. Ei kiinnosta. Jos mä vielä jonkun miehen kanssa yhteen päädyn, se on sellainen joka herättää mussa tunteita. Mihinkään puolivillaiseen en taivu. Ja mitä tätä ketjua olen lukenut, aika moni taitaa olla kaltaiseni. Sekä miehistä että naisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä muuten ihmettelen yhtä asiaa.
Naiset kertovat ettei olutmahaisella ja kaljuntuneella pienituloisella persumiehellä ole tsäänssejä timmiin ja nättiin naiseen (mistä olen samaa mieltä).
Sitten kuitenkin samaiset naiset kertovat tarinoita joissa he, fitnessiä harrastavat kaunottaret, seurustelivat juurikin tuollaisen miehen kanssa, mutta vaihtoivat 5-15v nuorempaan kalsarimalli-urheilija-akateemikkoon miehen osoittauduttua k.usipäiseksi.
Kumpi on totta?
No mulla tarina on ihan tosi.
En ole kovin pinnallinen ihminen, olen valmis tutustumaan myös esim 10 vuotta vanhempaan mieheen ja liika painokaan ei ole ongelma ellei ole todella isosta painosta kysymys. Minulle tärkeintä on luonne. Siksipä tämä olutmahan jätänkin kun huomasin että ei sen vaatimattoman ulkonäön takana ole kultaa...
sattumalta yhteisellä kuntosalilla tutustuin tähän nykyiseen poikaystävääni. Ja hän on mitä ihanin ihminen, todellakin sydän kultaa ja hyvänä plussana ulkonäkö. Käydään yhdessä treenaamassa.Lisään vielä, että tässä tosielämän esimerkki miten nainen EI ollut ulkonäkö edellä tai miehen lompakko edellä hakemassa kumppania.
Mulle tärkeintä on miehen fiksuus ja mukava luonne.
Ja kun mies osoittautui pinnalliseksi ja naisia esineellistäväksi niin laitoin kiertoon. Mies osoittautui rumaksi niin sisäisesti kuin ulkoisesti.Aika usein näissä tarinoissa jää kertomatta muutamia seikkoja, kuten:
- aika monellekin naiselle vähän mahakas mutta pitkä ja roteva nallekarhu käy. Lyhyt ja hintelä mies ei sitten kävisikään
- kaljuus ei voi mitenkään olla iso miinus miehessä tuossa iässä
- ehkä mies ei ollut miljonääri, mutta selkeästi keskivertoa parempituloinen
Kyllä, myönnän että en itse rahoitusalalla ja hyvässä työssä huolisi ns elämänkoululaisia, työtöntä, alkoholiriippuvaista, tupakkaa polttavaa.
En myöskään huolisi alle 170 cm miestä, joka olisi hyvin siro ja laiha.
Miksi näin ei saisi olla? Olen itse siro, pienikokoinen, sporttinen, miksi minun tulisi laskea tasovaatimuksiani kokonaan?
Olen koko ikäni tehnyt kovaa töitä ja opiskellut, mitä yhteistä minulla olisi ns elämäntapatyöttömän kanssa? En kokisi että elämänarvomme kohtaisivat.
Miksi palstaulit vaativat että hyvissä töissä oleva sporttinen, timmikuntoinen nainen ei saisi vaatia mitään mieheltä? Sekään ei ole riittävästi, että nainen hyväksyy lihavan, kaljun, itseään kymmenen vuotta vanhemman?
Niin, mies kuin mies saa vaatia nuoruutta ja timmiyttä. Nelikymppinen nainen saa vaatia, että miehellä on pulssi.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä muuten ihmettelen yhtä asiaa.
Naiset kertovat ettei olutmahaisella ja kaljuntuneella pienituloisella persumiehellä ole tsäänssejä timmiin ja nättiin naiseen (mistä olen samaa mieltä).
Sitten kuitenkin samaiset naiset kertovat tarinoita joissa he, fitnessiä harrastavat kaunottaret, seurustelivat juurikin tuollaisen miehen kanssa, mutta vaihtoivat 5-15v nuorempaan kalsarimalli-urheilija-akateemikkoon miehen osoittauduttua k.usipäiseksi.
Kumpi on totta?
Molemmat ovat totta. Itse erosin em miehestä. Menipä sitten puolitosissaan deittipalveluun, Sain viestejä -15 vuotta nuoremmilta+ 5 vuotta vanhemmilta miehiltä. Toki noissa oli useita seksiseuran hakijoita, mitä en itse hakenut, mutta kyllä joukossa oli ihan tosissaan liikkeellä olevia miehiä. Itse pidän itsestäni huolta, liikun, syön terveellisesti, pukeudun tyylikkäästi, meikkaamalla, matkustelemaan yms. Kyllä minulle vastasi miehet, jotka etsivät samanhenkisiä naisseuraa, ikä ei ollut se ykkösprioriteetti. Treffailin muutaman miehen kanssa, ja yhdestä löytyi se kumppani. Ja tämä mies on sattumoisin 10 vuotta nuorempi, kuin mitä itse olen. Meitä yhdistää samanlaiset arvot ja elämäntavat
Vierailija kirjoitti:
Niin, mies kuin mies saa vaatia nuoruutta ja timmiyttä. Nelikymppinen nainen saa vaatia, että miehellä on pulssi.
Juurikin näin.
40-55 v mies vaatii että nainen on Itseä 10-20 vuotta nuorempi, siro, sporttinen, pitkähiuksinen, muodokas, naisellinen, ei kovin montaa seksikumppania mutta himokas pitäisi olla, tykätä siivota ja laittaaruokaa, hyvä kokki, iloinen, ystävällinen, lempeä ja hyväntuulinen, huumorintajuinen, rento ja kiltti
Nelikymppisen naisen tulee ottaa kalju, lihava, itseään 10-20 vuotta vanhempi mies, mitään vaatimuksia ei saa olla tai nainen ei vain ymmärrä tasoaan. Nelikymppisen naisen taso on nolla miinus.
Uli uli miesten aivopieruja. Johan se tässä ketjussa lukee.
Noh katsotaanpa omasta tuttavapiiristä. Kolme naispuolista ystävää tulee mieleen jotka etsivät neljän kympin tienoilla uutta miestä. Tässä palstahenkinen analyysi:
Case 1. Nuorena aika suosittu tyttö koska riitti kurveja. Sittemmin painoa kertyi lisää. Naimisissa hyvän tavallisen miehen kanssa. Toinen kierros alkoi Tinderistä. Suosio pilvissä: treffejä ammattifutarien, toimareiden, julkkisten, ym kanssa.Vähän pyöreällä tavallisella yh-äidillä riitti kysyntää. Mutta kun piti etsiä tosissaan miesystävää niin eipä tuo onnistunutkaan, puolialkkiksia ja juuri niitä mahakkaita ja kaljuuntuneita oli tarjolla. Päätti luovuttaa ja pysytellä sinkkuna.
Case 2. Akateeminen, ihan fiksu, energinen, positiivinen ja tosi mukava nainen. Vähän muhkumpi mutta naisellinen. Aika hyvin löysi uuden miehen. Eka mies pitkä, komea, akateeminen, vähän juro. Toka rennompi pienituloinen duunari, vähän vanhempi, ihan komea varmaankin. Hyvä tyyppi. Ovat onnellisia.
Case 3. Tavallisen näköinen mutta todella urheilullinen, akateeminen myös. Nuorena suosittu, koska kroppa. Exä komeahko, urheilullinen, akateeminen. Vanhempana kroppa muuttunut enemmän tukevan oloiseksi vaikka onkin tikissä. Sai mennä läpi ties mitä miehenkuvatuksia. Exän kaltaisilta olisi saanut seksiä, ei muuta. Löysi vallan fiksun, urheilullisen ja mukavan pari vuotta nuoremman miehen joka kylläkin on lyhyt ja maratoonarityyppiä. Loistava match. Ovat onnellisia.
Päättelisin että vaikeampaa on ja rimaa saattaa joutua laskemaan (ulkonäkö, akateemisuus, tulot), mutta 2/3 onnellisessa suhteessa, eli ihan hyvin kävi.
Semmoista.
Itse treffailin hetken naista nr.3, mutta oli liian energinen ja aikaansaapa minulle :D
M/43v
Jos olet hoikka ja pidät itsestäsi huolta niin seuraa löytyy minkä ikäisenä vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä muuten ihmettelen yhtä asiaa.
Naiset kertovat ettei olutmahaisella ja kaljuntuneella pienituloisella persumiehellä ole tsäänssejä timmiin ja nättiin naiseen (mistä olen samaa mieltä).
Sitten kuitenkin samaiset naiset kertovat tarinoita joissa he, fitnessiä harrastavat kaunottaret, seurustelivat juurikin tuollaisen miehen kanssa, mutta vaihtoivat 5-15v nuorempaan kalsarimalli-urheilija-akateemikkoon miehen osoittauduttua k.usipäiseksi.
Kumpi on totta?
No mulla tarina on ihan tosi.
En ole kovin pinnallinen ihminen, olen valmis tutustumaan myös esim 10 vuotta vanhempaan mieheen ja liika painokaan ei ole ongelma ellei ole todella isosta painosta kysymys. Minulle tärkeintä on luonne. Siksipä tämä olutmahan jätänkin kun huomasin että ei sen vaatimattoman ulkonäön takana ole kultaa...
sattumalta yhteisellä kuntosalilla tutustuin tähän nykyiseen poikaystävääni. Ja hän on mitä ihanin ihminen, todellakin sydän kultaa ja hyvänä plussana ulkonäkö. Käydään yhdessä treenaamassa.Lisään vielä, että tässä tosielämän esimerkki miten nainen EI ollut ulkonäkö edellä tai miehen lompakko edellä hakemassa kumppania.
Mulle tärkeintä on miehen fiksuus ja mukava luonne.
Ja kun mies osoittautui pinnalliseksi ja naisia esineellistäväksi niin laitoin kiertoon. Mies osoittautui rumaksi niin sisäisesti kuin ulkoisesti.Aika usein näissä tarinoissa jää kertomatta muutamia seikkoja, kuten:
- aika monellekin naiselle vähän mahakas mutta pitkä ja roteva nallekarhu käy. Lyhyt ja hintelä mies ei sitten kävisikään
- kaljuus ei voi mitenkään olla iso miinus miehessä tuossa iässä
- ehkä mies ei ollut miljonääri, mutta selkeästi keskivertoa parempituloinen
Kyllä, myönnän että en itse rahoitusalalla ja hyvässä työssä huolisi ns elämänkoululaisia, työtöntä, alkoholiriippuvaista, tupakkaa polttavaa.
En myöskään huolisi alle 170 cm miestä, joka olisi hyvin siro ja laiha.
Miksi näin ei saisi olla? Olen itse siro, pienikokoinen, sporttinen, miksi minun tulisi laskea tasovaatimuksiani kokonaan?
Olen koko ikäni tehnyt kovaa töitä ja opiskellut, mitä yhteistä minulla olisi ns elämäntapatyöttömän kanssa? En kokisi että elämänarvomme kohtaisivat.
Miksi palstaulit vaativat että hyvissä töissä oleva sporttinen, timmikuntoinen nainen ei saisi vaatia mitään mieheltä? Sekään ei ole riittävästi, että nainen hyväksyy lihavan, kaljun, itseään kymmenen vuotta vanhemman?
Eli valehtelit kun väitit etteivät ulkonäkö ja lompakko ratkaise. Sosioekonominen status ei saa alittaa omaasi, on pituusvaatimus, raamikkuusvaatimus ja komeusvaatimukset.
"Olen itse siro, pienikokoinen"
Jos olisit naiseksi pitkä ja roteva, sittenkö siro ja pienikokoinen mies kävisi?
Mielestäni jos en huoli työtöntä niin ei merkitse, että menisin lompakko edellä. Älä kärjistä!
Minulle riittää että mies elättää itsensä, en ala ketään miestä elättämään. Työttömän kanssa kyse on arvomaailmojen kohtaamattomuudesta, ei rahasta. Väännän nyt rautalangasta.
En väitä mitään, kerron vain, etten syty alle 170 cm pitkistä, siroista miehistä.
Se ei tee minusta nirsoja. Olen valmis hyväksymään myös ei-komeat ja vähän lihavat.
99% suomimiehistä on vähintään tuon 170 cm pitkiä, joten et voi väittää että olisin valikoiva.
Tiesitkö, että suurin osa miehistä, ikään katsomatta, haluaa sporttisen ja hoikan naisen? Miksi et koe sitä valikoivana??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vähän kuin minä sanoisin että olen timmi (mutta 170cm ja siroluinen ja kapeaharteinen) 22v mies, haluan naiselta SAMAA, eikös olekin vain kohtuullinen vaatimus?"
Tämä, juuri tämä! Samalla tavalla kun moni mies kuvittelee oman ulkonäkönsä olevan naiselle ratkaiseva, moni nainen kuvittelee sitkeästi sosioekonomisen tasonsa olevan miehelle tärkeä.
Mies tyyliin Hjallis Harkimo voi olla aika kaukana komeasta (ei saisi Tinderissä ulkonäöllä ketään) ja seurustelee aina kauniiden naisten kanssa. Missi voi olla myyjänä kaupassa ja iskee miljonäärielokuvatähtiä,
Ulkonäkö kyllä onkin naisille tärkeää.Tuossa pointtina taisi olla että timmin vartalon omaava hyväkuntoinen mies haki vastaavaa naista. Mutta naisille ulkonäössä merkitsevät lähinnä geneettiset asiat (pituus, raamikkuus, jne). Miehet painottavat enemmän timmiä = treenattua kroppaa.
Tässä tiivistelmää:
Miehille ratkaisee enemmän
- nuoruus
- treenattu kroppa
- mukavuus, empaattisuus, kiltteys
- nainen ei saa olla liian kokematon seksikumppanien määrällä mitattunaNaisille ratkaisee enemmän:
- geneettinen komeus (esim. pituus)
- sosioekonominen status
- itsevarmuus, määrätietoisuus, kunnianhimo
- mies ei saa olla liian kokematonPointtina tässä on että jos haet samanlaista ja vahvuutesi ovat vastakkaisen sukupuolen sektorilla, mahdollisuutesi heikkenevät.
Olin nuorempana, silti keski-ikäisenäkin ennen Tinder- ja kokovartalokuva profiilissa-aikakautta hyvin suosittu miesten keskuudessa eikä yksikään kysellyt treenatun kropan perään. Vaikka mitä IT-suuruutta, hyviä miehiä, noin samanikäisiä enkä puhu sexisuhteista. Preferoivat ilmeisesti naamataulua, muuta en keksi. Kavereistani varsinainen kunnon mies suhteeseen- magneetti on vähintään BMI 30 ellei 35 konservatiivisesti pukeutuva helmikana, kauniit kasvot.
Kuvahan lihottaa joten nykyään treenattu kroppa ilmeisesti painottuu.
Ja livenä ketään ei kiinnosta onko nainen hieman vanhempi koska ikää ei lue otsassa. Netissä nyt toivotaan vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Noh katsotaanpa omasta tuttavapiiristä. Kolme naispuolista ystävää tulee mieleen jotka etsivät neljän kympin tienoilla uutta miestä. Tässä palstahenkinen analyysi:
Case 1. Nuorena aika suosittu tyttö koska riitti kurveja. Sittemmin painoa kertyi lisää. Naimisissa hyvän tavallisen miehen kanssa. Toinen kierros alkoi Tinderistä. Suosio pilvissä: treffejä ammattifutarien, toimareiden, julkkisten, ym kanssa.Vähän pyöreällä tavallisella yh-äidillä riitti kysyntää. Mutta kun piti etsiä tosissaan miesystävää niin eipä tuo onnistunutkaan, puolialkkiksia ja juuri niitä mahakkaita ja kaljuuntuneita oli tarjolla. Päätti luovuttaa ja pysytellä sinkkuna.
Case 2. Akateeminen, ihan fiksu, energinen, positiivinen ja tosi mukava nainen. Vähän muhkumpi mutta naisellinen. Aika hyvin löysi uuden miehen. Eka mies pitkä, komea, akateeminen, vähän juro. Toka rennompi pienituloinen duunari, vähän vanhempi, ihan komea varmaankin. Hyvä tyyppi. Ovat onnellisia.
Case 3. Tavallisen näköinen mutta todella urheilullinen, akateeminen myös. Nuorena suosittu, koska kroppa. Exä komeahko, urheilullinen, akateeminen. Vanhempana kroppa muuttunut enemmän tukevan oloiseksi vaikka onkin tikissä. Sai mennä läpi ties mitä miehenkuvatuksia. Exän kaltaisilta olisi saanut seksiä, ei muuta. Löysi vallan fiksun, urheilullisen ja mukavan pari vuotta nuoremman miehen joka kylläkin on lyhyt ja maratoonarityyppiä. Loistava match. Ovat onnellisia.
Päättelisin että vaikeampaa on ja rimaa saattaa joutua laskemaan (ulkonäkö, akateemisuus, tulot), mutta 2/3 onnellisessa suhteessa, eli ihan hyvin kävi.
Semmoista.
Itse treffailin hetken naista nr.3, mutta oli liian energinen ja aikaansaapa minulle :D
M/43v
MItä rimaa? Eron jälkeen kun aloin katsella ympärilleni löysin nykyisen mieheni suht helposti, ja muitakin olisi ollut tyrkyllä ihan lähipiiristä. Mies on 51v, komea, johtavassa asemassa, hyvin koulutettu ja hyvätuloinen. Minä olen 50v, hyvin koulutettu, johtavassa asemassa, hyvätuloinen ja ihan OK ulkonäöltäni. Kummallakin noita ulkoisia juttuja tärkeämpi kriteeri oli luonne, olemme joustavia, positiivisia, älykkäitä ja huumorintajuisia. Nuo varmasti monissa muissakin pitkissä suhteissa tärkeämpiä kriteereitä kun nuo ulkonäköön liittyvät luokittelut mitä täällä harrastetaan.
Keskustelu on lähtenyt liikkeelle siitä että onko 40v rajapyykki naisille. Ei ole. En ymmärrä miksi palsta sankarit/sankariinat ovat alkaneet puhumaan ikäeroista. Ei liity alkuperäiseen aiheeseen. Jokaiselle löytyy ottajansa jotkut ottavat samanikäisen toiset nuoremman ja jopa jotkut vanhemman. Aikaisemminkin todennut että ikä ei vaikuta mihinkään, jos vain muut asiat kohtaa. Se mikä minulle on määrittävä tekijä on lapset joita en toivo tällä hetkellä kumppanilla olevan. Tilanne on ihan eri sitten kun luovun perheenperustamis haaveista. Sen jälkeen itselle vaikuttaa se että minkä ikäisiä mahdollisesti uuden kumppanin lapset ovat.
Ikä on vain numero eikä se vaikuta jos kumppani on täydellinen toiselle. Se taas että kuinka moni meistä on avarakatseinen ja osaa katsoa numeron ohitse on toinen asia. Mainostan että omalta kohdalta muutama vuosi sitten nautin paljon 10v vanhemmasta naisesta, niin hänen seurastaan kuin ihan sänkypuuhista hänen kanssa. Eikä se ikä olisi ollut mikään ongelma tehdä siitä suhteesta jotain vakavaa. Nyt itsellä kumppanin haku kohdistuu lähempänä 30v naisia koska siellä on parempi mahdollisuus löytää lapseton joka toivoisi vielä sellaista. Ja edelleen olen valmis aloittamaan suhteen jopa yli 40v kanssa jos arvot/toiveet kohtaavat sekä tietenkin fyysinen vetovoima kummankin osalta.
ps. Olen aikaisemminkin keskustelu palstalla kertonut tarinan minun inttikaverista, intin jälkeen. Mutta kerron taas sen tarinan ihan kaikkien iloksi. Olimme päässeet juuri armeijasta pois ja olimme minun luona. Inttikaveri kysy että kuka tuo pantavan näköinen nainen on. Pyysin häntä toistamaan uudestaan asian, pokassa oli pitämistä ja kutsuin oman avopuolison kuuntelemaan kommentin. Avopuoliso kun saapui paikalle, pyysin inttikaveria toistamaan mitä hän sanoi. Inttikaveri teki työtä käskettyä ja toisti lauseen kuka tuo pantavan näköinen nainen on. Tässä vaiheessa repesimme ihan totaalisesti ja otin kuvan paremmin esiin. Kyseinen kuva oli minun äidistäni ja kuva oli otettu 50v synttäreiden jälkeen ja kyseessä oli kiitoskortti jossa luki myös äitini ikä. :'D
Vierailija kirjoitti:
Jos olet hoikka ja pidät itsestäsi huolta niin seuraa löytyy minkä ikäisenä vain.
Minulle ei ollut tärkeää miellyttää epämääräisiä massoja. Ihan olematta hoikka löysin ihmisen, jolla oli samanlainen arvomaailma kuin itselläni. Tänäkin iltana kohta menemme sänkyyn ja nautimme toistemme ei-niin-täydellisistä-vartaloista; meillä on hauskaa ja meillä on hellyyttä ja meillä on seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Noh katsotaanpa omasta tuttavapiiristä. Kolme naispuolista ystävää tulee mieleen jotka etsivät neljän kympin tienoilla uutta miestä. Tässä palstahenkinen analyysi:
Case 1. Nuorena aika suosittu tyttö koska riitti kurveja. Sittemmin painoa kertyi lisää. Naimisissa hyvän tavallisen miehen kanssa. Toinen kierros alkoi Tinderistä. Suosio pilvissä: treffejä ammattifutarien, toimareiden, julkkisten, ym kanssa.Vähän pyöreällä tavallisella yh-äidillä riitti kysyntää. Mutta kun piti etsiä tosissaan miesystävää niin eipä tuo onnistunutkaan, puolialkkiksia ja juuri niitä mahakkaita ja kaljuuntuneita oli tarjolla. Päätti luovuttaa ja pysytellä sinkkuna.
Case 2. Akateeminen, ihan fiksu, energinen, positiivinen ja tosi mukava nainen. Vähän muhkumpi mutta naisellinen. Aika hyvin löysi uuden miehen. Eka mies pitkä, komea, akateeminen, vähän juro. Toka rennompi pienituloinen duunari, vähän vanhempi, ihan komea varmaankin. Hyvä tyyppi. Ovat onnellisia.
Case 3. Tavallisen näköinen mutta todella urheilullinen, akateeminen myös. Nuorena suosittu, koska kroppa. Exä komeahko, urheilullinen, akateeminen. Vanhempana kroppa muuttunut enemmän tukevan oloiseksi vaikka onkin tikissä. Sai mennä läpi ties mitä miehenkuvatuksia. Exän kaltaisilta olisi saanut seksiä, ei muuta. Löysi vallan fiksun, urheilullisen ja mukavan pari vuotta nuoremman miehen joka kylläkin on lyhyt ja maratoonarityyppiä. Loistava match. Ovat onnellisia.
Päättelisin että vaikeampaa on ja rimaa saattaa joutua laskemaan (ulkonäkö, akateemisuus, tulot), mutta 2/3 onnellisessa suhteessa, eli ihan hyvin kävi.
Semmoista.
Itse treffailin hetken naista nr.3, mutta oli liian energinen ja aikaansaapa minulle :D
M/43v
Eikös se ole selvä juttu, että rimaa joutuu laskemaan, koska ikä tuo monelle rupsahduksen. Itse aikanaan meni naimisiin hyväkroppaisen urheilijan kanssa, joka sittemmin lopetti liikunnan ja lihoi. On nykyään 40 kiloa ylipainoa. Olin myös itse urheilija, mutta jatkoin sinnikkäästi liikuntaa kaikissa elämänvaiheissa. Olen hyväkuntoinen , hoikka ja terve. Moni tuntematon luulee, että mieheni on minua paljon vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh katsotaanpa omasta tuttavapiiristä. Kolme naispuolista ystävää tulee mieleen jotka etsivät neljän kympin tienoilla uutta miestä. Tässä palstahenkinen analyysi:
Case 1. Nuorena aika suosittu tyttö koska riitti kurveja. Sittemmin painoa kertyi lisää. Naimisissa hyvän tavallisen miehen kanssa. Toinen kierros alkoi Tinderistä. Suosio pilvissä: treffejä ammattifutarien, toimareiden, julkkisten, ym kanssa.Vähän pyöreällä tavallisella yh-äidillä riitti kysyntää. Mutta kun piti etsiä tosissaan miesystävää niin eipä tuo onnistunutkaan, puolialkkiksia ja juuri niitä mahakkaita ja kaljuuntuneita oli tarjolla. Päätti luovuttaa ja pysytellä sinkkuna.
Case 2. Akateeminen, ihan fiksu, energinen, positiivinen ja tosi mukava nainen. Vähän muhkumpi mutta naisellinen. Aika hyvin löysi uuden miehen. Eka mies pitkä, komea, akateeminen, vähän juro. Toka rennompi pienituloinen duunari, vähän vanhempi, ihan komea varmaankin. Hyvä tyyppi. Ovat onnellisia.
Case 3. Tavallisen näköinen mutta todella urheilullinen, akateeminen myös. Nuorena suosittu, koska kroppa. Exä komeahko, urheilullinen, akateeminen. Vanhempana kroppa muuttunut enemmän tukevan oloiseksi vaikka onkin tikissä. Sai mennä läpi ties mitä miehenkuvatuksia. Exän kaltaisilta olisi saanut seksiä, ei muuta. Löysi vallan fiksun, urheilullisen ja mukavan pari vuotta nuoremman miehen joka kylläkin on lyhyt ja maratoonarityyppiä. Loistava match. Ovat onnellisia.
Päättelisin että vaikeampaa on ja rimaa saattaa joutua laskemaan (ulkonäkö, akateemisuus, tulot), mutta 2/3 onnellisessa suhteessa, eli ihan hyvin kävi.
Semmoista.
Itse treffailin hetken naista nr.3, mutta oli liian energinen ja aikaansaapa minulle :D
M/43v
Eikös se ole selvä juttu, että rimaa joutuu laskemaan, koska ikä tuo monelle rupsahduksen. Itse aikanaan meni naimisiin hyväkroppaisen urheilijan kanssa, joka sittemmin lopetti liikunnan ja lihoi. On nykyään 40 kiloa ylipainoa. Olin myös itse urheilija, mutta jatkoin sinnikkäästi liikuntaa kaikissa elämänvaiheissa. Olen hyväkuntoinen , hoikka ja terve. Moni tuntematon luulee, että mieheni on minua paljon vanhempi.
Hei, olet varmaan uusi täällä :) Etkö tiennyt, että ikä ei tuo rupsahdusta miehille, vain naisille. Miehissä ikä ei näy, tai jos näkyy niin vain positiivisella tavalla. Naisella sitä vastoin ei ole enää ihmisarvoa neljänkympin jälkeen. Tästä on hyvä aloittaa vauvapalstailu.
Miehenä muuten ihmettelen yhtä asiaa.
Naiset kertovat ettei olutmahaisella ja kaljuntuneella pienituloisella persumiehellä ole tsäänssejä timmiin ja nättiin naiseen (mistä olen samaa mieltä).
Sitten kuitenkin samaiset naiset kertovat tarinoita joissa he, fitnessiä harrastavat kaunottaret, seurustelivat juurikin tuollaisen miehen kanssa, mutta vaihtoivat 5-15v nuorempaan kalsarimalli-urheilija-akateemikkoon miehen osoittauduttua k.usipäiseksi.
Kumpi on totta?