Fiksut ja älykkäät ihmiset, miten jaksatte yksinkertaisia ihmisiä?
Itseäni aina ottaa päähän ihmisten yksinkertaisuus, erityisesti silloin kun se on jotenkin uhkaavaa, painostavaa tai vaikuttaa siihen, että jokin homma ei tapahdu. Miten jaksatte, kun ympäröivät ihmiset tuntuu tosi yksinkertaisilta?
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Selitän asiat tyhmien kielellä ja rikastan päivää. Jos ei osaa selittää asioita tyhmälle selkeästi, koska jokainen asia lopultakin on siten selitettävissä, niin ei ehkä itsekään ole niin fiksu kuin kuvittelee.
Ei ole kyse siitä, että ei osaa. Kyse on siitä, että ei viitsi koko ajan vääntää yksinkertaisia asioita rautalangasta.
En elinkumppaniksi ottaisi, jonkinlaiset kriteerit pitää olla, enkä tarkoita että pitäisi olla joku korkeakoulutettu, vaan sellainen joka lukee kirjoja, seuraa maailman tapahtumia jne.
Pakko sanoo et rajojen vetämine on ainut keino, älykkyys/viisaus/suurempi tietosuuden taso tuo mukanaa yksinäisyyden, välil tulee tunne et ite on sekasin ja pakko kyseenalaistaa jopa sitä, mut se helpottaa kun aattelee että en mä voi olla sekasin, muuteha kaikki muut olis fiksuja, eikä sekää oo totta. Mä pyrin olemaa osallistumatta jos mä näen että joku operoi vielä ihan matalimmilla tasoilla, ajattelee sen mielummin niin että okei toi on jäänyt sille tasolle missä mä olin 20 veenä ja se tuski siitä enää kasvaa mihinkää, pitää tajuta se että sä et voi kääntää sen mieltä ja liikkuu eteepäi. Aina kurottaa ylös eikä takas alas.
Harjoittelen omien vanhempien ja erään eläkeikäisen tutun (jota joskus ystäväksi kutsuin) kanssa josta on viime vuosina tullut hyvinkin yksinkertainen. Jaksan noin 2 h, riippuen siitä voinko samanaikaisesti tehdä jotain. Jos joudun vaan olemaan kuuntelijana tekemättä mitään, niin en meinaa millään jaksaa 1/2h pidempään. Ärsyynnyn ja turhaannun töissäkin hyviin nopeasti (isossa kuvassa noin 1 vuosi) siihen jos työtehtävät ovat osaamiseeni ja kokemukseeni nähden liian helppoja ja aina saman toistoa. Tuskastun myös työkavereiden ja asiakaspalaverien hidastempoiseen jaaritteluun ja siihen ettei asiat etene. 10 asia on puolitiessään, mutta päätöksiä ei tule niiltä mistä se tarvitaan, projektit jää puolitiehen, moni asia on toteutusta vaille valmis (kuten täällä päin sanonta kuuluu).
En ole poikkeuksellisen älykäs tai fiksu, mutta sen verran älykäs, että olen itseäni tyhmempien kanssa tekemisissä säännöllisesti. Ei minua vituta erityisesti toisten tyhmyys, koska se on syntymäominaisuus. Jos on edes vähän viisautta, on myös suvaitsevuutta vajavaisuuksia kohtaan. Enemmän vituttaa täysin järjissään olevien ihmisten kyvyttömyys hoitaa asioita kunnialla. Se on laiskuutta, vastuuttomuutta tai ilkeyttä.
No joo, huomattu on. Yksioikoisia ihmisiä paljon jotka ymmrtää puhutun sanan väärin ja myös lukemansa. Heille pitäisi tikusta vääntää asiat meneekö sittenkään perille epäilen.